Lausuntokierroksella oleva maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus tai nyttemmin kaavoitus- ja rakentamislakiuudistus on yksi hallituksen suurimmista lakiesityksistä. Laissa on lähes 800 sivua ja noin 400 pykälää.

Uudistuksen yksi tavoite on rakentamisen laadun parantaminen.

- Pyrimme tekemään vastuusääntelystä sellaista, että se kannustaa urakoitsijaa tekemään priimaa kerralla, sanoo ympäristöministeriön rakennukset ja rakentaminen -yksikön päällikkö Kirsi Martinkauppi.

Rakentamisen laatua parannettaisiin siis ehkäisemällä ongelmia jo ennalta. Uutta olisi esimerkiksi, että vastuun rakennushankkeesta kantaisi päävastuullinen toteuttaja, ja rakennushankkeisiin säädettäisiin viiden vuoden vastuuaika. Hankkeiden osapuolet olisivat myös velvoitettuja yhteistyöhön laadun varmistamiseksi.

Lue lisää: Maankäyttö- ja rakennuslakiin iso remontti - lain toivotaan estävän Palokan senioritalojen kaltaiset rakennusvirheet ja tulipalot

Jos tavoite toteutuu, sen pitäisi näkyä ennen pitkää myös muun muassa kuluttajariitalautakunnassa, jossa rakentamiseen ja remontoimiseen liittyvien valitusten määrät ovat kasvaneet ja kasaantuneet.

- Hakemusten määrä on kaiken aikaa ollut nousussa eikä lautakunta ole kyennyt yhtenäkään vuonna ratkaisemaan samaa määrää kuin mitä on tullut vireille eli niitä on sitten siirtynyt seuraavalle vuodelle, sanoo ylitarkastaja Timo Maso kuluttajariitalautakunnasta.

Hakemusten kasautumista selittää valitusten määrän kasvun lisäksi muun muassa henkilöstön vaihtuvuus ja vaikkapa sähkö- tai putkiasennusvalitusten mutkikkuus.

- Se on varmasti kaikkien toimijoiden yhteinen toive, että asiat hoituisivat jatkossa pikemminkin hyvin kuin huonosti ja kiistojen määrä tätä kautta vähenisi, Maso sanoo.

"Käytäntö suunnittelupöydällä ja työmailla ratkaisee"

Mutta käykö näin?

Omaa lausuntoaan vielä viilaavassa Omakotiliitossa ollaan varovaisen positiivisia.

- Poistaako lakiuudistus valitukset ja virheet? Tuskin, mutta ehkä niiden käsittely selkeytyy, sanoo Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen.

Omakotiliitto pitää hyvänä etenkin sitä, että laki tunnistaa nyt tavallisen rakentajan tai remontintekijän. Ainakin kohta päävastuullisesta toteuttajasta kuulostaa nykymallia paremmalta.

- Tällä hetkellä koko vastuu on rakentamiseen ryhtyvällä. Ensi kertaa taloremonttiin tai omakotitalon rakennusprojektiin ryhtyvän on pitänyt itse osata erilaisissa sopimuksissa siirtää vastuu niitä tekeville urakoitsijoille. Jos osaamista ei ole ollut ja jos siellä työmaalla tapahtuu jokin virhe, niin se tavallinen perhe kantaa virheestä vastuun, vaikka sen on urakoitsija saanut aikaan. Tämäntyyppisten ongelmien poistamista tässä varmaan tavoitellaan, Keränen sanoo.

Positiivisena pidetään myös tavoitetta yhteistyön lisäämisestä eri osapuolten kesken virheiden välttämiseksi.

- Yhteistyötavoitekin kuulostaa hyvältä. Nykytilanteessa työmaalla voi käydä niin, että vaikka toista työvaihetta tekemään tuleva huomaa virheen, hän silti tekee kiireen takia oman osuutensa keskeneräisen työn päälle. Silloin virheet jäävät piiloon pitkiksi ajoiksi tai jos ne havaitaan kesken prosessin, tulee purkamista ja viivytyksiä, Keränen sanoo.

Myös omaa lausuntoaan vielä kirjoittava Kiinteistöliitto näkee lakiehdotuksessa kannatettavia kohtia.

- Lakisääteisen vastuuajan pidennys kahdesta vuodesta viiteen vuoteen hyödyttäisi asunto-osakeyhtiöitä. Se tuo lisäturvaa. Mutta vaatii se myös taloyhtiöiltä tarkkuutta ylläpidossa. Näitä "kenen vika-" tai "olisiko pitänyt havaita aiemmin" -kysymyksiä herää, jos takuuajalla alkaa esimerkiksi kaakeleita irrota tai havaitaan hidas putkivuoto. Silloin taloyhtiön pitäisi pystyä osoittamaan, että virhe on rakentamisessa eikä virheellisessä ylläpidossa, sanoo Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli.

Mutta parantaako laki rakentamisen laatua niin, että harmia ja kuluja aiheuttavat virheet vähenevät?

- Parempaan suuntaan ollaan menossa, mutta tämä jää edelleenkin kiinni siitä, mitä on käytännön toiminta suunnittelupöydillä ja toteutus työmailla, Hupli sanoo.

"Voiko lailla estää tekemästä virheitä?"

Oman lausuntonsa jo antaneessa Rakennusteollisuus RT:ssä ollaan puolestaan kyynisempiä.

Rakennusteollisuus RT:n lausunnon mukaan nyt esitetyllä tavalla laaditut säännökset eivät edistä rakentamisen laatutavoitteita ja osaa niistä pidetään jopa vahingollisena koko alalle.

Tikunnokkaan nousee kohta, jossa lakiin ehdotetaan lisättävän rakentamisen toteutusvastuu pääurakoitsijalle. Myös viiden vuoden pakollinen vastuuaika hiertää. Sopimusvapaudenkin katsotaan kaventuvan ja uhkaavan erilaisia tapoja toteuttaa hankkeita.

- Tässä lakiuudistuksessa on vähän epärealistinen ajattelu ja vääränlainen keino, että lainsäädännöllä poistetaan virheet. On selvää, että rakennusala haluaa parantaa laatua ja rakentaa virheettömästi, sanoo johtaja Anu Kärkkäinen Rakennusteollisuus RT:stä.

Vastuu myös samalla laajenisi eli vastaava viiden vuoden vastuuaika tulisi myös päävastuullisen toteuttajan lisäksi sivu-urakoitsijalle, pääsunnittelijalle, erityissuunnittelijoille ja valvojalle eli kaikille niille tahoille, jotka rakennushankkeissa ovat merkittävässä roolissa.

- Nämä asiat on aiemmin hoidettu sopimuksilla ja nyt ne viedään lain tasolle. Sopimuksia käytetään kuitenkin edelleen, niin sehän on se epäselvyyttä aiheuttava asia. Lisäksi uutena on otettu valvojan vastuu. Vastuuta sitten selvitellään pääsuunnittelijan, erikoissuunnitelijan ja päävastuullisen toteuttajan välillä, Kärkkäinen sanoo.

Vastuuajan kirjaaminen lakiin lisäisi Rakennusteollisuus RT:n lausunnon mukaan rakennusalan riitoja ja oikeudenkäyntejä, kun rakennushankkeissa jouduttaisiin tulkitsemaan vastuukysymyksiä sekä lain että urakkasopimusten pohjalta.

- Juristien työt tulevat lisääntymään, kun näitä lakeja ja erilaisia urakkasopimuksia tulkitaan päällekkäin. Asuntokauppalaki ja kuluttajansuojalaki suojaavat jo nykyisin kuluttajaa eikä kaavoitus- ja rakentamislaki, jota tulkittaisiin niiden kanssa päällekkäin, tuo lisäsuojaa kuluttajille, Kärkkäinen sanoo.

Moitteita lakiehdotus saa siitäkin, että sen kustannusvaikutuksia ei ole selvitetty. Rakennusalan yritysten edustaja ei kuitenkaan kilpailusäädösten takia voi sanoa uudistusten vaikutuksista rakentamisen hintaan yhtään mitään.

Mutta löytyy lakipykälistä jotain hyvääkin.

- Laki ohjaa yhteistoimintaan ja sen kirjaaminen on tässä mielestäni hyvä puoli. Tilaajan, suunnittelijan ja rakentajan yhteistyön lisääntyminen parantaa sitä laatua. Toisaalta meillä on kosteudenhallintaan ja työturvallisuuteen liittyen ollut jo viime vuosina käytössä erilaisia menettelytapoja, joilla ollaan saatu aikaan parantumista, Kärkkäinen sanoo.

"Haluamme, että työmaalla ei mene mikään pieleen"

Ympäristöministeriössä eri osapuolten alustavia arvioita kuunnellaan suurella mielenkiinnolla ja ne tullaan ottamaan Martinkaupin mukaan aikanaan huomioon lakitekstiä kirjoittaessa.

Hän haluaa kuitenkin vielä kerran muistuttaa, että nyt ei olla tekemässä päällekkäistä lainsäädäntöä vaan sellaista, joka toimiessaan tekee muiden lakien käyttöönoton tarpeettomaksi.

- Kun kuluttaja ostaa firmalta talopaketin, niin silloin suojana on kuluttajasuojalaki. Kun asunto-osakeyhtiö rakennuttaa jotain, sitä suojaa asuntokauppalaki. Nämä lait tähtäävät siihen, että kun jotakin on mennyt pieleen, niin niiden perusteella ratkaistaan kenen kukkarosta virhe maksetaan. Me haluamme, että siellä työmaalla ei mene enää mitään pieleen ja että kuluttajasuojalakia tai asuntokauppalakia ei tarvitsisi soveltaa, sanoo ympäristöministeriön rakennukset ja rakentaminen yksikön päällikkö Kirsi Martinkauppi.

Mutta käykö näin?

- Haluan olla optimisti ja sanoa toivottavasti. Realisti minussa kuitenkin sanoo, että joku tekee virheen vielä jatkossakin.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 28.11. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Maankäyttö- ja rakennuslakiin iso remontti - lain toivotaan estävän Palokan senioritalojen kaltaiset rakennusvirheet ja tulipalot

Silmä tarkkana rakennusvirheiden kanssa - toimi heti, jos huomaat virheen

Jouni Hirvonen purki taloja yli 40 vuotta ja uskoo nyt rakentaneensa täydellisen omakotitalon: "Tämä on tehty kaikkien oppien mukaan"

Uusien asuntojen rakennusvirhekiistojen määrä on jatkanut kasvuaan - asunnonostajien liika luottamus saattaa kostautua