Rypsiöljyllä täytetyt spray-pullot kulkevat vikkelästi linjalla Vähänummen pienteollisuusalueella Järvenpäässä.

Järvenpääläinen yritys Pentisol on kasvanut viime vuodet. Ihmiset ovat Euroopassa ja Lähi-idässä innostuneet ostamaan elintarvikesumutepulloja, joilla lisätään esimerkiksi oliiviöljyä salaattiin.

Korona-aika on vain lisännyt yrityksen liiketoimintaa myös muilla liiketoiminta-alueilla.

- Pandemian alussa desinfiointiaineen kysyntä räjähti käsiin. Pystyimme siinä kohtaan tarjoamaan töitä monille muille yrittäjille, joilla meni oma bisnes huonosti, yrittäjäpariskunnan toinen puolisko Jari Mäkinen sanoo.

Pentisolin liikevaihto on puolitoistakertaistunut kolmen vuoden aikana. Mutta emme ole täällä vain ihastelemassa yrityksen hyvin sujunutta liiketoimintaa.

Pentisol on poikkeus myös siinä, millä tavalla pieni yritys on palkannut uusia työntekijöitä taloon: kolme 14:sta työntekijästä on maahanmuuttajia.

Yritys on palkannut muualta Suomeen tulleita pitkään. Yksi yrityksen maahanmuuttajataustaisista henkilöistä on ehtinyt jäädä jo eläkkeelle yli 30 vuoden työuran jälkeen.

- Hän oli yksi Vietnamin pakolaisista, joka tuli Suomeen, yrittäjä Sanna Mäkinen sanoo.

Ensimmäisen maahanmuuttajan yritykseen palkkasi Sannan isä Pentti Turunen, joka perusti yrityksen vuonna 1981. Hyvät kokemukset ovat laskeneet vieraskielisten palkkaamisen rimaa.

- Emme ole varoneet maahanmuuttajien palkkaamista, päinvastoin. Olemme olleet tyytyväisiä kaikkiin maahanmuuttajiin, joita meillä on ollut töissä, Jari Mäkinen toteaa.

Suomalaisyritykset ovat kuitenkin olleet varovaisia maahanmuuttajien palkkaamisessa.

Työvoimapula uhkaa yrityksiä

Suomessa on viime kuukausien aikana puhuttu paljon työvoimapulasta ja keinoista, joilla yritysten tilannetta voitaisiin helpottaa.

Oman lisänsä keskusteluun toi henkilöstöpalveluyritys Barona, joka marraskuun alussa julkaisi teettämänsä tutkimuksen kansainvälisen työvoiman palkkaamisesta.

Tutkimuksen mukaan suurin syy siihen, että kansainvälisiä työntekijöitä ei palkata, oli yrittäjien heikko englannin taito.

Suomen yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen on seurannut keskustelua työvoimapulasta pitkään ja tarkkaan.

Kuismasen mukaan joissakin tapauksissa vieraskielisten palkkaamiseen vaikuttavat asenteet, mutta tätä useammin kyse on käytännön sanelemista syistä.

- Työnantaja joutuu miettimään myös sen, että jos työntekijä joutuu täyttämään hallinnon vaatimia papereita suomeksi tai ruotsiksi. Se on ihan rationaalinen este vieraskielisen palkkaamiseen.

Hän ajattelee, ettei ulkomaisesta työvoimasta ole nopeaa apua akuutin työvoimapulan lievittämiseen.

- Meillä on Tilastokeskuksen mukaan nyt hiukan alle 200 000 työtöntä tällä hetkellä. Sitten meillä on noin 300 000 parhaassa työiässä olevaa henkilöä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella.

Työvoiman ulkopuolelle lasketaan esimerkiksi ne, jotka opiskelevat parhaillaan itselleen tutkintoa, suorittavat varusmiespalvelua tai hoitavat kotona lapsiaan.

Kuismanen suhteuttaa nämä luvut avoimena oleviin työpaikkoihin, joita työ- ja elinkeinoministeriön mukaan on noin 170 000.

Tämä yhtälö saa Kuismasen ajattelemaan, että sekä työttömät että työvoiman ulkopuolella olevat voisivat täyttää avoinna olevia työpaikkoja nopeammin kuin Suomeen muuttavat ihmiset.

- Sitten mennään tähän riitelyyn, miten ihmiset saataisiin avoimiin työpaikkoihin.

Kuismasen lääkkeet liittyvät "taloudellisten kannusteiden parantamiseen". Hänen mukaansa ne ovat heikentyneet viime vuosina. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi sosiaaliturvan leikkaamista ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista.

Nämä lääkkeet eivät käy työntekijäpuolen etujärjestö SAK:lle. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo, että pulaa on nyt nimenomaan osaavasta työvoimasta.

- Ensisijainen lääke meillä on osaamisen parantaminen. Se on koulutusta tai työvoimapolitiikkaa, jolla saadaan ohjattua ihmisiä joko koulutukseen tai heille sopivaan työhön.

Kyse on Kaukorannan mukaan näkökulmaerosta. Elinkeinoelämän etujärjestöt ovat huolissaan yrityksistä, kun taas työntekijöiden järjestöissä mietitään ihmisten työllistymistä.

- Elinkeinoelämän etujärjestöt ovat huolissaan siitä, että yritykset joutuvat kilpailemaan työvoimasta. Minun mielestäni huolta ei pidä kantaa yrityksistä, vaan ihmisistä, Kaukoranta sanoo.

Molemmat ekonomistit uskovat, että Suomen kansantalous tarvitsee pitkällä aikavälillä työperäistä maahanmuuttoa.

Väki ikääntyy Suomessa, jolloin maahan kaivataan lisää työntekijöitä kattamaan sosiaaliturvan ja eläkkeiden rahoitusta.

Vielä ei kuitenkaan puhuta suuresta ulkomailta tulevien työntekijöiden virrasta. EU:n ulkopuolelta tuleville työntekijöille on myönnetty noin 9 000 oleskelulupaa viime vuosina ja EU:n sisältä rekisteröintejä on tänä vuonna ollut noin 5 200.

Hallituksen tavoitteena on kuitenkin kaksinkertaistaa myönnetyt luvat vuoteen 2030 mennessä, ja kasvattaa lupien määrää 10 000:llä vuosittain.

"Suomea pitää vähintään ymmärtää"

Ecuadorilainen Rolando Carpio ja afganistanilainen Masud Haidari ovat tulleet iltavuoroon Pentisolin tehtaalle.

Yritys on ottanut iltavuoron käyttöön, koska kysyntä on ylittänyt jälleen normaalin tuotantotahdín.

Carpio valvoo rypsiöljypullojen laatua ja Haidari pakkaa toisessa päässä linjastoa pulloja.

Heidän tiensä tehtaalle ovat olleet erilaiset. Haidari tuli ammattikoulun ja työharjoittelun kautta Pentisolille töihin. Carpio puolestaan löysi tiensä Järvenpäähän ensin työnvälitysyrityksen avulla, mutta hänet palkattiin myöhemmin taloon vakituiseksi työntekijäksi.

- Viime vuosi oli minulle vaikea, kun koronakriisi alkoi todenteolla Suomessa. Lähetin hakemuksia kahdeksan kuukautta, mutta en saanut töitä, Carpio muistelee.

Molemmat sanovat, että työpaikka on ollut suomen kielen oppimisen kannalta tärkeä paikka. Pelko vieraan kielen puhumisesta on hälvennyt työpaikalla, vaikka he ovat jo aiemmin ymmärtäneet kieltä.

Sanna Mäkinen sanoo ymmärtävänsä yrittäjiä, jotka eivät palkkaa olemattomalla suomen taidolla varustettuja työntekijöitä.

- Tietysti, jos työnhakija ei ymmärrä suomea lainkaan, niin en minäkään uskaltaisi sellaista henkilö palkata tänne.

Jari ja Sanna Mäkinen perustelevat asiaa kahdella syyllä. Pentisolin tuotannosta vastaava henkilökunta ei puhu kovin hyvää englantia, joten työntekijöiden välinen kommunikointi voisi jäädä vajavaiseksi.

Toinen seikka liittyy turvallisuuteen. Jokaisen pitää linjastolla tietää, mitä ja miten asioita tehdään yhdessä.

Samaa mieltä on myös tuotantohallissa vastaan kävelevä tuotantopäällikkö Urho Riikonen, joka on ollut Pentisolilla töissä lähes yrityksen perustamisesta, 1980-luvulta lähtien.

- Alussa varsinkin Masudilla oli vaikeuksia sanoa, että hän ei ymmärrä jotakin ohjetta. Nyt tilanne on parantunut, emmekä päästäisi heistä millään irti. Masud tuli tänäänkin 20 vaille töihin, Riikonen sanoo.

Uudenmaan Ely-keskus julkaisi viime vuoden kesäkuussa tutkimuksen, jonka mukaan hyvät kokemukset kansainvälisistä työntekijöistä kannustavat yrityksiä palkkaamaan myös muita maahanmuuttajia.

Samalla näissä yrityksissä maahanmuuttajien kielitaitovaatimukset ovat lievempiä kuin muissa yhtiöissä.

Yrittäjät ovat entistä korkeammin koulutettuja

Suomen Yrittäjien Kuismanen ymmärtää, miksi maahanmuuttajien rekrytointi törmää monesti yrittäjien heikkoon kielitaitoon.

Perinteisesti suurin osa uusista yrittäjistä on ponnistanut joko peruskoulun tai ammattikoulun pohjalta liike-elämään.

Iso osa perustetuista yrityksistä on ollut pieniä toimijoita, joissa yrittäjä itse on toiminut työntekijöille työnohjaajana.

- Kielitaidon puute on kuitenkin korjaantumassa. Kun katsomme yrittäjien koulutustaustaa läpi toimialojen, niin se on nousussa. Ja korkeampi koulutus korreloi hyvän kielitaidon kanssa, Kuismanen huomauttaa.

Tutkimuksissa onkin havaittu, että ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta valmistuneet perustavat yrityksiä entistä innokkaammin.

Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että joka kolmannella yrittäjällä on ammatillinen tutkinto takataskussa, toinen kolmannes on valmistunut ammattikorkeakoulutasoisesta oppilaitoksesta ja joka viides uusi yrittäjä on suorittanut tutkinnon yliopistossa.

Kuismanen näkee muutoksen taustalla myös sen, että usealla alalla vaatimukset ovat kasvaneet muun muassa digitalisaation takia. Vaatimusten täyttämisessä koulutuksesta on hyötyä.

Pentisol investoi kasvuun

Pentisolin tavoitteena on jatkaa kasvua myös tulevaisuudessa. Yhtiö on lyönyt lukkoon suunnitelmat kolmannen tuotantolinjan rakentamisesta Järvenpäähän.

Samalla tehtaaseen on tarkoitus rakentaa yli kolmannes lisää tilaa.

- Periaatteessa kysyntää on tällä hetkellä niin paljon kuin ehdimme vain tehdä. Nyt on menossa positiivinen trendi maailmalla, Jari Mäkinen sanoo.

Tuotannon laajentaminen tarkoittaa sitä, että yhtiö palkkaa suurella todennäköisyydellä lisää työntekijöitä lähitulevaisuudessa. Hyvien työntekijöiden löytäminen mietityttää Mäkisiä.

- Meille tulee aina hakemuksia, kun laitamme rekrytointi-ilmoituksia julki. Hyviä tekijöitä on entistä vaikeampaa löytää, Jari Mäkinen miettii.

Ajatusten taustalla on kaksi virherekrytointiä, joita he ovat tehneet viime vuosina. Toisessa tapauksessa työntekijä ei osoittautunut lupaustensa arvoiseksi ja toisessa työntekijä lähti pian perusteellisen koulutuksen jälkeen toisiin töihin.

Vielä kuitenkaan Pentisolissa ei ole nähty tilannetta, jossa kasvu olisi tyrehtynyt työntekijäpulaan.

Herättikö juttu ajatuksia? Voit kommentoida sitä 28.11.2021 kello 23 asti.

Lue lisää:

Asenneongelmat pahentavat työvoimapulaa, pohtii työministeri Tuula Haatainen: Suhtautumista vieraskielisiin ja viisikymppisiin pitäisi muuttaa

Vieraalla kielellä työskentely pelottaa - työvoimapulasta huolimatta yritykset eivät uskalla palkata ulkomaalaisia, koska englantia ei osata, kertoo kysely

Teollisuusliitto moittii työvoimapulaa valittavia yrityksiä toimettomuudesta - Riku Aalto esittää uuden työkaverin löytäjille tonnin palkkiota