Yksi asia tekee hoitoalan ammattilaiset erityisen surullisiksi: Monen potilaan päätyminen teho-osastolle taistelemaan elämästään olisi voitu välttää rokotuksella. Sairaanhoidon ammattilaiset kertovat, millaista koronapotilaiden hoito on tehohoidossa.

Koronapotilaat sitovat työvoimaa teho-osastolla. Hoitajat tekevät yli 12-tuntisia työpäiviä. Kuva: Patricia Bertényi / Tyks

Suomen tehohoito-osastot ovat kuormittuneet koronapotilaiden vuoksi. Esimerkiksi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa tehohoitoon tulleiden potilaiden määrä on kolminkertaistunut viimeisen kolmen viikon aikana.

Tyksissä on hoidettu Helsingin yliopistollisen sairaalan jälkeen toiseksi eniten tehohoitopotilaita Suomessa. Teholla hoidettujen koronapotilaiden kuolleisuus on noin 11 prosenttia.

- Tehohoidossa on 20?000 potilasta vuosittain. Kuolleisuus on 4-5 prosenttia, ja nämä (korona)lukemat ovat yli kaksinkertaisia, ylilääkäri Mika Valtonen kertoi Tyksin tiedotustilaisuudessa perjantaina.

- Tämä on vaarallinen tauti. On väärin sanoa, että se olisi verrattavissa flunssaan.

Noin viidesosa vuodeosastolle otetuista potilaista joutuu teho-osastolle. Kuva: Patricia Bertényi / Tyks

Ne kahdesti rokotetut, jotka ovat päätyneet teholle, ovat olleet hyvin iäkkäitä ja heillä on ollut perussairauksia. Kuitenkin peräti 28 prosentilla kaikista teholle joutuneista ei ole ollut mitään liitännäissairauksia.

Tämän vuoden tehohoidetuista potilaista noin 89 prosenttia on ollut rokottamattomia ja vuodeosastolla hoidetuista 78 prosenttia.

- Hoidon kehittymistä on tapahtunut kovin vähän, ja kuolleisuus ei ole radikaalisti muuttunut. Mitään käänteentekevää ei ole olemassa vieläkään. Jos on jokin ratkaisu, niin se on rokotus, Valtonen sanoo.

Tyksissä on käytössä 24 tehohoitopaikkaa. Eristyspotilaat vaativat kaksi eri huonetta ja paljon enemmän hoitajaresurssia. Siksi 24 ei toteudu, vaan käytössä on 20 paikkaa. Tyksissä on jouduttu tällä viikolla siirtämään jo kaksi tehohoitoa vaativaa leikkausta. Perjantaina joudutaan todennäköisesti siirtämään 2-3.

- Eristystä vaativa potilas vaatii myös enemmän henkilökuntaa. Tilanne ei ole huono, mutta koronaan liittyvät tehtävät kuten testaaminen ja rokottaminen ovat sitoneet henkilöstä eri tavalla kuin aiemmin. Se, että meillä ei ole työtöntä bufferikapasiteettia, hankaloittaa tilannetta, johtajaylilääkäri Mikko Pietilä kertoo.

Koronapotilaat sitovat enemmän hoitajia kuin muut tehohoidon potilaat. Kuva: Patricia Bertényi / Tyks

Tehohoito on vaativa tehtävä, johon kouluttamiseen menee 1-3 vuotta. Suomessa tilanne on kuitenkin ollut hyvä, sillä potilaita ovat hoitaneet pääasiassa siihen erikoistuneet lääkärit ja hoitajat.

- Esimerkiksi Italiassa tai Espanjassa oli alussa niin vaikea tilanne, että tehohoitoon jouduttiin värväämään väkeä hyvin pienellä koulutuksella, Valtonen sanoo.

Hoitoalan ammattilaisten väsymisestä on puhuttu paljon. He ovat taistelleet pandemian etulinjassa nyt puolitoista vuotta.

- Tämä on työ, jota tehdään koko persoonalla, ja jaksamiseen vaikuttavat monet tekijät. Mutta se on selvää, että tämä on aiheuttanut psyykkistä ja fyysistä kuormitusta jokaiselle. Tilanne on elänyt pandemian ja potilasmäärän mukana. Alku oli shokki kaikille, ja sen jälkeen tilanne tasaantui. Väsymys tulee aina vähän viiveellä, Tyksin teho-osastolla työskentelevä sairaanhoitaja Sara Laine kertoo.

Suojavarusteiden pukemisessa on tarkka protokolla. Käsidesiä kuluu paljon. Kuva: Patricia Bertényi / Tyks

- Välillä on raskaampia päiviä ja välillä kevyempiä päiviä. Jaksamme vielä, mutta huoli on, että miten jaksamme, jos tilanne pahenee, erikoislääkäri Tiina Hirvioja sanoo.

Sairaalaan tulevat koronapotilaat päätyvät joko vuodeosastolle, suoraan teho-osastolle tai vuode-osaston kautta teho-osastolle.

Kaikki vuodeosaston potilaat eivät tarvitse välttämättä lisähappea.

- Osalla on esimerkiksi pitkään jatkunut korkea kuume, he eivät ole saaneet syötyä, maha on sekaisin ja he ovat yksinkertaisesti uupuneita, eivätkä siksi pärjää kotona. Osa toki tarvitsee lisähappea: osa selviää happiviiksillä, jotkut tarvitsevat korkeamittaushappihoitoa, Hirvioja sanoo.

Taudin kriittisin vaihe on toisen sairastamisviikon alussa.

- Silloin potilas tyypillisesti päätyy sairaalahoitoon. Jos potilas ei ole tarvinnut tehohoitoa toisen viikon lopulla, hän tuskin sitä tarvitseekaan.

Käytännössä kaikki teho-osastolle joutuneet koronapotilaat tarvitsevat hengityksen tukea. Noin 70 prosentille joudutaan asentamaan intubaatioputki äänihuulien välistä henkitorveen. Potilaan keskimääräinen teho-osastolla viettämä aika on 11 vuorokautta.

100 % tehohoidon potilaista tarvitsee jonkinlaista tukea hengitykseen. 70 %:lla se on intubaatioputki. Kuva: Patricia Bertényi / Tyks

Hoitajien työvuorot ovat pitkiä.

- Suurin osa meistä tekee vapaaehtoisesti pitkää työvuoroa eli 12,5 tunnin vuoroja. Sen aikana olemme käytännössä 2-3 kertaa eristyshuoneessa varusteissa. Muuten teemme toimia huoneen ulkopuolella eli autamme tekemällä lääkityksiä, Laine kertoo.

Suojavarusteiden pukemisessa ja riisumisessa menee 5-10 minuuttia. Käsidesiä on käytettävä joka välissä.

- Siinä mennään tietyn protokollan mukaan. Riisuminen on riskiosuus. Meillä on monikäyttöisiä hengittäviä takkeja, ja niitä pestään, mutta muut varusteet menevät käytön jälkeen roskikseen. Puhutaan kymmenistä varusteista päivässä.

Rokottamattomat muodostavat peräti 89 % tehohoidon koronapotilaista. Kuva: Patricia Bertényi / Tyks

Tehohoito-osastolla potilaiden riski menehtyä on aina suurempi kuin muualla. Koronapotilaiden tilanne poikkeaa olennaisesti muista potilaista.

- Tämä tauti on ollut alusta asti arvaamaton. Ei ole merkkejä, joista voisi päätellä mitään potilaan selviämisestä. Tietyt asiat pätevät joihinkin potilaisiin mutta eivät taas päde jonkun toisen kohdalla. Kliiniset merkit esimerkiksi hengitysvajauksessa eivät mene tyypillisen kaavan mukaan. Ja jos potilas selviää teholta, ei voi myöskään tehdä päätelmiä hänen jatkostaan, Laine sanoo.

Vaikka tilastot puhuvat karua kieltä siitä, että teholle päätyvät nimenomaan rokottamattomat, jokainen Tyksin ammattilainen painottaa vuorollaan potilaiden tasa-arvoisuutta. Henkilön tausta ei vaikuta hänen saamaansa hoitoon.

- Emme arvota ketään sen mukaan, onko hän rokotettu vai ei. Potilaiden määrä tuo kuitenkin surullisuutta omaan työhön: Kaikkien ei välttämättä tarvitsisi olla täällä, Hirvioja sanoo.

- Ehkä tietyllä tavalla näihin potilaisiin on liittynyt avuttomuuden tunne. Olemme tottuneet siihen, että tiedämme, mitä tapahtuu seuraavaksi. Näiden potilaiden kanssa ei aina tiedetä. Välillä olemme joutuneet levittämään kädet ja tarjoamaan potilaalle arvokkaan kuoleman. Tietenkin se tuntuu. Ehkä on normaalia enemmän se tunne, että nämä kuolemat ovat turhia, Laine sanoo.

Sairaanhoidon ammattilainen kertoo, että lähes poikkeuksetta jokainen teho-osastolta selvinnyt rokottamaton on muuttanut mieltään rokotuksen tarpeellisuudesta.

- Tuorein esimerkki on eiliseltä. Potilas totesi monta kertaa, että olinpa hölmö. Hän ei ollut ymmärtänyt, mistä tässä on oikeasti kyse. Monelle on tullut se ajatus, että antakaa rokote ja mielellään heti, Laine sanoo.

Siihen, riittääkö hoitajilla ymmärrystä vielä rokottamattomille, on vaikeaa saada yksiselitteistä vastausta.

- Se on asia, jota meidän ei kuulu arvioida. Hoidamme kaikki potilaat taustasta huolimatta, Laine sanoo.

Yhteen kysymykseen vastaus on sen sijaan hyvin yksinkertainen.

Onko rokottaminen ainoa tie ulos tästä tilanteesta?

- On, johtajaylilääkäri Mikko Pietilä sanoo.

Lue lisää: Korona­tapausten määrä nousee - uusia tartuntoja todettu 1?406, katso oman kuntasi tilanne

Lue lisää: Kuinka moni käyttää kasvo­maskia ostoksilla tai metrossa? Tietyt ryhmät pistivät silmään ruoka­kaupoissa

Lue lisää: Asiantuntija huolissaan uudesta korona­muunnoksesta - tämä olisi huonoin skenaario

Lue lisää: VR ottaa korona­passin käyttöön ravintola­vaunuissaan

.