Metsähallituksen hakkuut on keskeytetty Parkanossa Joutsenlammin alueella luonnonsuojelijoiden vastustuksen takia.

Usean luonnonsuojelujärjestön edustajat kertovat leireilevänsä paraikaa Parkanossa. Syynä ovat Metsähallituksen hakkuusuunnitelmat Häädetkeitaan luonnonpuiston ja luonnonsuojelualueen rajalla.

Hakkuualue on luonnonsuojelijoiden mukaan arvokas luonnontilaisen soiden ja vanhojen metsien kokonaisuus, jonka suojelua ympäristöjärjestöt ovat esittäneet usein viime vuosien aikana.

Metsähallituksen tiimiesimies Ilkka Korhonen sanoo, että torstaina alkaneet hakkuut keskeytettiin eilen llansuussa.

- Työmaalle tuli ihmisiä. Hakkuut joudutaan silloin keskeyttämään turvallisuussyistä. Jos koneiden työskentelyalueelle tulee ihmisiä, toiminta on ohjeiden mukaan lopettava, Korhonen kertoo.

Paikalla ovat ainakin Greenpeace, Elokapina ja Luonto-Liitto.

Uhanalaisia lajeja löytynyt

Kyse on yhteensä noin kymmenen hehtaarin alueesta luonnonsuojelualueen lähellä. Kiistaa on siitä, kuinka arvokas metsä on.

Luonnonsuojelijoiden mukaan hakkuisiin merkityltä alueelta on löydetty uhanalaisia lajeja. Viime vuoden kartoituksen mukaan sieltä löytyi uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja, kuten ryväsjäkälää, hongantorvijäkälää ja kastanjansuomujäkälää. Alueella pesii myös kanahaukka, jonka kanta on laskenut viime vuosina voimakkaasti vanhojen metsien hakkuiden takia.

- Luontokato etenee juuri tällä tavalla: hakkaamalla uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja suojelualueiden lähimetsiä. Etelä-Suomen suojelualueita pitäisi laajentaa ja niiden kytkeytyneisyyttä toisiinsa parantaa, ei parturoida suojelualueisiin suoraan liittyviä luonnonmetsiä, sanoo Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen paikan päällä Parkanon Häädetkeitaalla.

Liimataisen mukaan valtion hakkuut pahentavat luontokatoa, jos valtio hakkaa omia metsiään eikä hanki suojelumetsiä.

- Monen ELY-keskuksen alueella Metso-ohjelman suojelurahat on käytetty loppuun, ja suojelukohteista olisi enemmän tarjontaa kuin valtio pystyy hankkimaan, Matti Liimatainen sanoo.

Metsähallituksen näkemyksen mukaan Joutsenlammin alue ei ole luonnonmetsää, vaan sillä on pitkä metsätaloushistoria. Alueella on hakattu tällä viikolla sen mukaan 110-120-vuotiasta mäntyvaltaista metsää. Hakkuussa alueelle jätetään siemenpuiden lisäksi 20 kuutiometriä hehtaaria kohden säästöpuustoa. Käsittelyalueella on Metsähallituksen mukaan niukasti kuollutta puuta.

Kanahaukan pesäpuu jätetään

Metsähallitus ei kiistä luonnonsuojelijoiden havaintoja. Se on tehnyt myös omia selvityksiä alueella. Korhosen mukaan kanahaukan pesäpuu ja uhanalaiset palokantolajit on nyt jätetty hakkuiden ulkopuolelle.

- Ei meillä ole erimielisyyttä siitä, mitä on löytynyt. Se on tulkintaerimielisyys, voiko siellä toimia vai ei. Tällaista rajanvetoa tulee väistämättä, Ilkka Korhonen Metsähallituksesta sanoo.

Alueelta on löytynyt Metsähallituksen laji-inventoinneissa muutamia palokantolajeja. Nämä rajataan Korhosen mukaan myös hakkuiden ulkopuolelle.

- Suunnitelmaa on tarkistettu, hän sanoo.

Kymmeniä tuhansia euroja

Kiistaa on myös siitä, miten paljon eri lajit kärsivät hakkuista. Luonnonsuojelujärjestöt haluavat keskeyttää hakkuut kokonaan, mutta Metsähallitus on eri mieltä.

- Hakkuut voidaan lajeista huolimatta tehdä. Aikomus on jatkaa, Ilkka Korhonen sanoo.

Valtion saama rahallinen hyöty hakkuista jää suhteellisen pieneksi.

- Emme ota yksittäisiin kohteisiin kantaa, mutta kymmenistä tuhansista euroista puhutaan, Korhonen sanoo.

Onko tämä tarpeeksi, jos metsässä on jotain harvinaisempia lajeja?

- Taloudelliset arvot eivät vaikuta päätökseen. Tämä on monikäyttömetsää, jossa toimitaan. Hoidamme metsiä, tämä on meidän tehtävämme, joka on omistajalta annettu.

Tässä ei ole kyse siis siitä, kuinka paljon rahaa saadaan vaan, että metsää hoidetaan suunnitelman mukaan?

- Näin on.