Sosiaali- ja terveysalan järjestö SOSTE haluaa muuttaa kuvaa yhä koulutetummista töihin siirtyvistä ikäluokista ja kääntää nuorten koulutusasteen lasku. Järjestön mukaan suomalaiset nuoret ovat länsimaiden heikoimmin koulutettuja, eivätkä välttämättä koulutetumpia, kuin työelämästä poistuvat ikäluokat.

Ammattijärjestö on huolissaan melko nopeasti tapahtuneesta koulutustason heikentymisestä ja haluaa isoja muutoksia nuorten koulutustason nostoon. 2000-luvun alun huippuvuosista suomalaisten nuorten koulutustaso on tippunut niin, että työmarkkinoilta poistuvat ikäluokat ovat jo lähes yhtä koulutettuja kuin työmarkkinoille tulevat.

Järjestön mukaan suomalaiset nuoret ovat nyt heikommin koulutettuja kuin nuoret talousjärjestö OECD -maissa keskimäärin.

Suomalaisten koulutustilastojen mukaan perusasteen varassa olevien osuus on samalla tasolla 20-24 ja 60-64 -vuotiaissa. Lisäksi korkeasti koulutettujen osuus 55-64 -vuotiaissa on ollut useita vuosia korkeampi kuin osuus 25-34 -vuotiaissa.

Koulutustason kasvun pysähtyminen näkyy järjestön mukaan työvoimapulassa. SOSTE:n tekemän yhteenvedon mukaan koulutettua työvoimaa on jo monessa maassa suhteessa enemmän kuin Suomessa. Esimerkiksi maailman koulutetuimmissa maissa on kaksinverroin koulutettuja nuoria ikäluokasta Suomeen verrattuna.

- 2000-luvun alun nuoret, jotka aikanaan kuuluivat maailman koulutetuimpien joukkoon, näyttävät tällä hetkellä jäävän Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi, ennakoi SOSTEn erityisasiantuntija Aleksi Kalenius.

Järjestön mukaan koulutuspolitiikan tavoite, jonka mukaan joka toisella nuorella on korkeakoulututkinto vuonna 2030, on jäämässä haaveksi.

Jotta tavoite edes lähenisi, järjestön mukaan pitää arvioida riittääkö oppivelvollisuuden pidennys 18 vuoteen vai pitäisikö velvollisuuden kattaa koko toisen asteen tutkinto. Lisäksi korkeakouluihin pitää saada tuntuvasti lisää aloituspaikkoja muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Lue myös:

Pääsevätkö korkeakouluun jatkossa nuoret, naiset vai maisterien lapset? Lue tästä historiallisen haku-uudistuksen ensimmäisistä vaikutuksista

Jokaisen 9.-luokkalaisen täytyy löytää opiskelupaikka, ja siksi opot nousevat avainasemaan - "Kyllä minua mietityttää", sanoo opinto-ohjaaja, jolla on vastuullaan 400 opiskelijaa

Hakijamäärä amiksiin ja lukioihin kasvoi tuhansilla - katso Ylen yhteishakukoneesta, kuinka moni kilpailee kanssasi samasta opiskelupaikasta