Vanhemman elatusvelvollisuus voi päättyä ennen lapsen täysi-ikäisyyttä ainoastaan siinä tapauksessa, että vanhempi tulee kykenemättömäksi täyttämään elatusvelvollisuuttaan, kertovat asiantuntijat.

IS on kertonut Jukka Kröningin tarinasta jo aiemmin syksyllä 2021. Kuva: Janne Nykänen

Isyyslaki on kuluvana vuonna herättänyt laajasti ja tunteikkaasti keskustelua sekä kansanedustajien että kansalaisten keskuudessa. Kipakan puheenaiheen taustalla on ennen kaikkea kysymys elatusvelvollisuuden määräytymisestä.

Kansanedustajien lievä enemmistö on allekirjoittanut lakialoitteen isyyslain kumoamiseksi. Aloitteen pontimena on tapaus, jossa suomalaismies joutuu maksamaan elatusmaksuja lapselle, jonka biologinen isä hän ei ole. IS on seurannut miehen tapausta alusta lähtien, ja käyttänyt hänestä nimeä "Risto".

Nyt IS selvitti, missä tilanteissa asiakirjoihin virallisesti isäksi merkitty henkilö voi vapautua elatusavun maksuvelvollisuudesta. Kävi ilmi, että suurta kohua herättäneen Riston tarinan lisäksi löytyy myös muita esimerkkejä, joissa laki on monien IS:n jututtamien oikeusoppineiden mukaan kyseenalaisella pohjalla.

Niistä yhden kohteena on padasjokelaisen Jukka Kröning, 46. IS uutisoi syyskuussa, että Jukka menetti neljä lastaan ex-vaimonsa tehtyä lapsikaappausrikoksen. Viranomaisasiakirjojen mukaan ex-vaimo kaappasi neljä yhteistä lasta keväällä 2019 Ranskaan, jossa nämä ovat sittemmin äitinsä kanssa pysyvästi asuneet.

Pari erosi 2015. Hovioikeuden 2017 antaman päätöksen perusteella Jukka sai yhteis­huoltajuuden, mutta hänen tapaamisoikeutensa eivät sen jälkeenkään toteutuneet lain määräämällä tavalla.

Vaikka Jukalla ei ole kaappauksen jälkeen ollut mahdollisuutta tavata lapsiaan, on hän Suomen lain mukaan yhä velvollinen maksamaan elatusmaksut kaikista neljästä alle 18-vuotiaasta lapsestaan.

Lue lisää: Jukka, 46, menetti lapsensa ex-vaimon tehtyä lapsikaappausrikoksen: "Järjestelmä on mätä"

- Lapsikaappaus ei Suomen lain mukaan poista elatusavun maksuvelvollisuutta, kertoo Elatusvelvollisten liiton lakimies, varatuomari Janne Kangas.

- Jos äiti tässä tapauksessa vaatii myöhemmin elatusavun vahvistamista ranskalaisessa tuomioistuimessa, niin sen jälkeen Suomen oikeusministeriö voi käsitellä päätöksen mukaisten elatusapujen perintää äidin hakemuksesta EU:n elatusapuasetuksen nojalla.

Samaa kieltä puhuu Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas.

- Vanhemman elatusvelvollisuus on riippumaton siitä, onko lapsi kaapattu vai ei. Periaatteessa myös kaapatulla lapsella on oikeus elatukseen, eikä hän ole itse syypää siihen, että hänet on viety maasta pois vastoin huoltajan suostumusta, Kangas selvittää.

- Käytännössä lapsikaappaustilanteita on kahdenlaisia: niitä, joissa kaapatun lapsen olinpaikka on tiedossa ja niitä, joissa lapsen olinpaikasta ei ole mitään tietoa. Edes jälkimmäisessä tilanteessa vanhempi ei vapaudu elatusvelvollisuudestaan, mutta sen täyttäminen reaalisesti on mahdotonta.

Miksi isä on yhä elatusvelvollinen, vaikka hän ei esimerkiksi tällaisen kaappausrikoksen jälkeen pysty enää toimimaan isänä lapsilleen?

Muun muassa tätä kysymystä Jukka Kröning kertoo pohtineensa viime vuosina. Jukka on yrittänyt sitkeästi taistella lastensa Suomeen palauttamisen puolesta, vedoten mm. Haagin yleissopimukseen, jonka mukaan lapset tulisi kaappaustilanteiden paljastuttua aina ensisijaisesti palauttaa alkuperäismaahan.

Ranskan alioikeus päätti olla palauttamatta lapsia, koska sen mukaan lapset olivat jo ehtineet kotiutua uuteen kotimaahansa.

- Haluan heti alkuun korostaa, että raha on minulle sivuseikka koko tässä vyyhdissä. Minulle tärkeintä olisi saada ansaitsemaani oikeutta. Lapset tulisi tietysti palauttaa Haagin sopimuksen mukaisesti Ranskasta Suomeen, mutta tähän liittyy tosi paljon muutakin, Kröning alleviivaa.

Elatusvelvollisten liiton lakimies Janne Kangas sekä professori Urpo Kangas selvittävät elatusavun maksuvelvollisuuden perusteita. Elatusavun maksuvelvollisuus astuu voimaan lasten vanhempien erottua, ja sen kuukausittainen suuruus voi määräytyä useiden tekijöiden perusteella.

Elatusmaksuvelvollinen on lähtökohtaisesti se vanhemmista, joka ei ole lapsen lähivanhempi. Elatusvelvollisuus pätee myös yhteishuoltajuudessa.

Lain mukaan lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää 18 vuotta.

- Suomessa elatusapua ei tarvitse suorittaa, jos vanhempi muulla tavoin huolehtii lapsen elatuksesta tai jos lapsi asuu pysyvästi vanhemman luonaan. Muu tapa on esimerkiksi lapsen kuluista tai hankinnoista vastaaminen, Kangas linjaa.

- Vanhemman elatusvelvollisuus ei voi päättyä ennen kuin lapsi tulee täysi-ikäiseksi oikeastaan millään muulla perusteella kuin sen johdosta, että vanhempi tulee kykenemättömäksi täyttämään elatusvelvollisuuttaan. Elatusvelvollisuus edellyttää elatuskykyä, ja jos sitä ei ole, niin sitä ei ole, Kangas puolestaan korostaa.

Perhe- ja perintöoikeuden professori Tuulikki Mikkola muistuttaa, että jos lapsen asuinpaikka vaihtuu ulkomaille, niin myös elatukseen sovellettava laki saattaa vaihtua.

- Siinä tilanteessa sovellettavan lain valossa katsottaisiin, minkä sisältöisenä ja mihin saakka elatusvastuu kestäisi. Pääsääntö on - kun vanhempi ja lapsi asuvat eri valtioissa - elatukseen oikeutetun asuinpaikkavaltion lain soveltaminen, Mikkola ruotii.

Lakimies Janne Kangas ja emeritusprofessori Urpo Kangas vastaavat lopuksi kysymykseen siitä, onko heidän mielestään moraalisesti oikein, että elatusavun maksuvelvollisuus säilyy myös vanhemmalla, jolta on lapset kaapattu rikoksen avulla toiseen maahan.

- Moraalisesti elatusavun perintä on mielestäni väärin lapsikaappaustilanteissa. Toisaalta elatusapu on tarkoitettu lapsen elatukseen, eikä lapsi yleensä pysty itse vaikuttamaan kaappaukseen. Elatusapua tulee myöskin suorittaa tilanteissa, joissa lähivanhempi estää totaalisesti lapsen tapaamiset, Janne Kangas sanoo.

- Perheoikeus on täynnä arvoratkaisuja, sitä on luonnehdittu tuliperäiseksi oikeudenalaksi. Vastuu siitä, että lapsi on syntynyt, on vanhemmilla. Se ei muutu muuksi, vaikka lapsi on viety pois huoltajan luota vastoin hänen suostumustaan. Kaappaajavanhempi ei voi omalla laittomalla ratkaisullaan vapauttaa toista vanhempaa tämän elatusvelvollisuudesta lastaan kohtaan, Urpo Kangas pohjustaa.

- On lapsen edun kannalta tärkeää se, ettei kaappaaja voi laittomalla toiminnallaan heikentää lapsen oikeutta elatukseen. Sen vuoksi on sekä juridisesti että moraalisesti oikein, että lapsen oikeus elatukseen ei kaappauksen johdosta lakkaa. Vaikka toki ymmärrän, ettei tämä ole lapsensa menettäneestä isästä oikeudenmukaista, siviilioikeuden emeritusprofessori jatkaa.