Alexander Ståhlberg kilpailee tänä viikonloppuna Rukan maailmancupissa. Yle lähettää Rukan maailmancup-kilpailut kanavillaan sekä TV2:ssa että radiossa Yle Puheella. Katso kaikkien Ylen näyttämien talvilajien kisojen lista tästä linkistä.
- Se oli kyllä aika mustaa aikaa.
Alexander Ståhlberg, 19, puhuu rauhallisesti ja harkiten. Hän muistelee edelliskesän kokeiluaan, joka oli käydä kalliiksi.
Maastohiihdon kilpailuratoja on kehitetty suuntaan, joka näyttää suosivan "vuorikauriita", eli vahvoja mutta kevyitä ja ketteriä hiihtäjiä. Parhaana esimerkkinä Therese Johaug. Pahimmassa tapauksessa ihanne voi johtaa kehofiksaatioon.
Ståhlberg selvisi lopulta laihdutuskokeestaan lievin vaurioin, mutta kohtasi sitten seuraavan takaiskun.
- Viime talven alussa, kun aloin hiihtää maksimisykkeillä ja puuskutin kunnolla, tuntui kuin kurkussa olisi ollut kansi. En saanut ilmaa sisään enkä ulos ja aloin hyperventiloida. Lisäksi keuhkoista kuului vinkuva ääni.
Viimekeväinen testi osoitti, että Norrvalla Ski Teamin hiihtäjälle oli kehittynyt hiihtäjien "ammattitauti" - astma.
Tänä talvena Ståhlbergin päättäväisyys ja tahdonvoima joutuvat jälleen koetukselle. Uusimman haasteen tuo kesän jalkapallovamma. Onko hänellä solisluun murtumasta huolimatta riittävästi voimaa ylävartalossaan? Ja miten astma vaikuttaa hänen harjoitteluun ja kilpailuihin, kun pakkanen iskee?
Katso Sportlivin minidokumentti hiihtolupaus Alexander Ståhlbergista:
Taivas on pimeä ja luvassa on sadetta, kun Sportliv saapuu Vöyrin hiihtokeskukseen elokuun puolivälissä.
Pian myös Alexander Ståhlberg kaartaa parkkipaikalle valkoisella Mersullaan. Paikalla ovat jo hänen pitkäaikainen valmentajansa Jonas Lindell sekä treenikaverit Casper Hjerpe ja Alex Svartsjö.
Ohjelmassa on pito-työntöä, kuusi kertaa ylös "helvetinmäen" kukkulalle. Sitä harjoitusta Ståhlberg ei olisi vielä kuukausi sitten pystynyt tekemään.
Lapsena jalkapallo oli hänen ensirakkautensa. Ja vaikka hiihto on vuosien mittaan tullut yhä tärkeämmäksi, jalkapallo on pysynyt mukana kesäisenä harrastuksena.
Toukokuun jälkeen jalkapallo on kuitenkin saanut jäädä. Harjoitusottelussa sattunut tilanne säikäytti.
- Sain kunnon kiekkotaklauksen sivusta ja tein voltin vastustajan yli. Tulin alas niska edellä ja tunsin, että jokin meni poikki. Aluksi luulin murtaneeni niskani. Kun nousin ylös, ajattelin "olenko vielä elossa?"
Kävi onneksi ilmi, että "vain" solisluu murtui. Se merkitsi kuitenkin, että Ståhlberg joutui polkemaan spinning-pyörällä kahdeksan viikkoa sen sijaan, että hän olisi kehittänyt ylävartalon lihasvoimaa.
- Kestävyyden osalta hän ei ole menettänyt mitään vamman takia, mutta voiman osalta saimme lisähaastetta, kun toinen käsi oli niin pitkään poissa pelistä, kertoo "Tjallea" 12-vuotiaasta asti valmentanut Jonas Lindell.
Onni onnettomuudessa oli, että loukkaantuminen sattui hiihtäjän kannalta parhaaseen mahdolliseen vuodenaikaan.
- Aikaa on vielä reilusti seuraavaan suureen tavoitteeseen, joka on nuorten MM-kisat ensi vuoden alussa, Lindell toteaa rauhallisesti.
Kun aamusessio Vöyrillä on ohi, Alexander Ståhlberg hyppää autoonsa ja ajaa takaisin kotiin Oravaisiin.
Kun kouluvuosi alkaa viikkoa myöhemmin, hän aloittaa neljännen ja viimeisen kouluvuotensa Vöyrin urheilulukiossa ja palaa samalla koulun asuntolaan. Se tarkoittaa, ettei hänen tarvitse huolehtia aterioistaan.
Mutta tänään hän nauttii pasta-ateriansa kotona - hyvällä ruokahalulla. Vuosi sitten tilanne oli toinen.
- Kaikki lähti siitä, että halusin nähdä kuinka lujaa hiihdän, jos olen 7-8 kiloa kevyempi. Mutta homma ei mennyt aivan niin kuin olin ajatellut.
Sen sijaan, että kunto olisi parantunut, se heikkeni.
Ståhlberg ei ollut kertonut kenellekään kokeilustaan, mutta kun se havaittiin, häntä kehotettiin syömään enemmän. Mikä oli helpommin sanottu kuin tehty.
- Kun paino laski, halusin se laskevan yhä alemmas. Vaikka olin saavuttanut tavoitteen, halusin silti kevyemmäksi. Ajatus oli juuttunut kalloon ja siitä tuli melkein kuin sairaus.
Varsinaiseksi syömishäiriöksi tilanne ei ehtinyt kehittyä, ja noin kuukauden kuluttua hän palasi oikealle reitille.
- Se ei ollut helppo tie, mutta kun rupesin lisäämään ruoan määrää, harjoittelu alkoi tuntua paljon helpommalta. Lopulta olin takaisin siellä, missä minun kuuluikin olla.
Katastrofi vältettiin - mutta nurkan takana odotti seuraava haaste.
Ståhlberg oli jo aiemmin huomannut, ettei hän pärjännyt yhtä hyvin korkealla käytävissä kisoissa. Kaikkien on vaikeampaa hengittää ohutta ilmaa, mutta hän koki sen olevan vielä vaikeampaa kuin monille muille.
Hengitysongelmien jatkuessa päätettiin, että hän käy astmatestissä, kun kilpailukausi on ohi.
- Tulokset osoittivat keuhkojen toiminnan alentuneen 20 prosenttia. Kyseessä oli selvä astmatapaus.
Astmasta puhutaan hiihtäjien ammattitautina, eikä Ståhlberg ole diagnoosinsa kanssa yksin.
- Syy miksi sain astman, on luultavasti sama kuin monilla muilla hiihtäjillä. Maksimisuoritusten tekeminen kylmissä olosuhteissa ei ole hyväksi hengityselimille.
Poikkeuksellisen monella norjalaisella ja ruotsalaisella moninkertaisella olympiamitalistilla on diagnosoitu astma. Heihin kuuluvat Marit Björgen, Maiken Caspersen Falla, Astrid Uhrenholdt Jacobsen, Ragnhild Haga, Ingvild Flugstad Östberg, Martin Johnsrud Sundby, Anna Haag, Johan Olsson, Marcus Hellner ja Calle Halfvarsson.
Ståhlberg myöntää, että hänkin oli nuorempana hieman skeptinen, kun niin monella huippuhiihtäjällä on todettu astma. Monien muiden tavoin hän epäili, että he olivat saaneet diagnoosinsa, jotta he voisivat käyttää kilpaladuilla hyötyä antavia astmalääkkeitä.
- Nyt ajattelen aivan päinvastoin. Haluaisin itse ehdottomasti painaa täysillä ilman hengitysvaikeuksia ja ilman lääkitystä, mutta keuhkojeni toiminnan heikkeneminen on aivan liian suuri jotta pärjäisin tässä urheilulajissa ilman lääkettä.
Alexander Ståhlbergin ominaisuuksia ja tuloksia on verrattu jo parin vuoden ajan erääseen Iivo Niskaseen. Ja on tietysti puhuttu myös Pekingin olympialaisista.
Vöyrillä edetään kuitenkin maltilla, valmentaja Jonas Lindell vakuuttaa.
- Meillä ei ole kiire, mutta toivomme tietysti, että hän tulee aikanaan kukoistamaan ja että hyvästä juniorista kehittyy todella hyvä aikuisurheilija. Se vaatii vielä muutaman askeleen, mutta olemme hyvin matkalla.
Ensimmäistä kertaa Alexander Ståhlbergin nimi nousi hiihtokansan tietoisuuteen tammikuussa 2020, kun hän nuorten olympialaisissa sijoittui neljänneksi perinteisen kympillä ja kuudenneksi vapaan sprintissä. Nuorten MM-kisoissa kuukautta myöhemmin hän joutui tyytymään 47. sijaan kympillä ja 11. sijaan viestissä.
Läpimurto tuli tämän vuoden helmikuussa. Ståhlberg nappasi Vuokatin MM-laduilla hopeaa sekä vapaan kympillä ja viestissä että pronssia perinteisen kolmellakympillä.
- Olen pitkään tuntenut, että minussa on mitä vaaditaan, mutta en ollut oikein päässyt näyttämään, mitä osaan. Olen toki voittanut useita kultamitaleita nuorten SM-kisoissa, mutta suurissa, tärkeissä kilpailuissa olen kokenut epäonnistuneeni, joten oli hauskaa saada vihdoin tuloksia.
Juuri tällä hetkellä Ståhlberg on motivoituneempi kuin koskaan ennen näyttämään mihin hän pystyy.
- Minusta on siistiä, kun itseään uskaltaa haastaa ja näkee, missä omat rajat kulkevat. Hiihto on erittäin kova laji ja luultavasti juuri siksi olen siitä niin innoissani.
Tavoitteena on toistaiseksi menestys nuorten tasolla sekä tasainen kehitys - jotta hän tulevaisuudessa voisi nousta aikuisten eliittiin.
- En halua sanoa, että voitan olympialaiset silloin ja silloin. Tavoitteeni on aina ollut hiihtää mahdollisimman lujaa, ja sen myötä tulee myös tuloksia. Olen siitä melko varma.
Marianne Nyman
Lue lisää:
Alexander Ståhlberg jälleen MM-mitaleille tiukassa voittokamppailussa - menestyksestään yllättynyt hiihtolupaus: "Nyt maistuu varmasti ruoka"
Harvinainen MM-viestihopea maistui makealle - nuorten ankkuri Ståhlberg vitsaili jo hattutempulla: "Huomenna sitten kultaa, eiku"
MM-hopeamitalisti Alexander Ståhlberg kuittasi viileästi vertailut Iivo Niskaseen - valmentaja kertoo, millainen hiihtotykki on
TetraSys Oy.