Oman koulun remontin takia Mikko (nimi vaihdettu) joutui siirtymään väistötilana käytettyyn Sepänkadun kouluun Turussa. Hän sai pahoja rintakipuja sekä muita oireita ja joutui viikoksi sairaalaan. Lopulta hänellä todettiin astma. Hän sai lääkityksen, jota hän vieläkin joutuu silloin tällöin käyttämään rasituksen yhteydessä. Samaan aikaan osa oppilaista vaihtoi koulua oireilun takia.

Mikon isä ei osaa sanoa, paljonko kustannuksia hoito on tähän mennessä aiheuttanut. Poikaa on tutkittu useaan otteeseen. Oireet helpottivat oppilaiden palattua vanhaan, remontoituun kouluun. Astma kuitenkin jäi.

Sepänkadun koulussa on tehty erilaisia sisäilmamittauksia, myös joitain korjauksia ja rakennusta on käytetty väistötilana. Nyt se on käyttökiellossa.

Turku katsoo Sepänkadun kiinteistön kuntotutkimuksen sisältävän lukuisia virheitä ja ristiriitaisuuksia

Sisäilmahaittojen kulut satoja miljoonia vuodessa

Turun yliopiston Työterveyshuollon oppiaineen TROSSI-yksikön terveystaloudellisen tutkimuksen loppuraportin mukaan sisäilman terveyshaittojen kulut ovat satoja miljoonia euroja vuodessa, vaikka sisäympäristön haitoille altistuisi vain vajaa viidennes kuntien rakennuksia käyttävistä.

Noin puolet kustannuksista syntyy sairauspoissaoloista ja tekemättä jäävästä työstä. Lasten kustannuksista noin 40 prosenttia kertyy erikoislääkäritasoisesta sairaanhoidosta. Poissaolokuluista osa aiheutuu lasten vanhempien työstä poissaoloista.

Kun kiinteistöt korjataan, terveydentilassa tapahtuu paranemista ja poissaolot vähenevät. Vakavissa sisäilmaongelmissa korjausten takaisinmaksuaika on 3-10 vuotta ja lievissä tapauksissa 7-21 vuotta.

- Kaikkein suurimmat säästöt yhteiskunnalle syntyisi ennakoivalla korjaamisella, jossa terveyshaittoja ei ehtisi muodostua. Kalleimmaksi tulevat toistuvat, riittämättömät korjaukset, joiden aikana terveyshaitat pahenevat ja ehtivät kehittyä pysyviksi, kertoo TROSSI-yksikön johtaja, työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus.

Monimutkaiset laskentakaavat arvioiden pohjana

Raportin laskelmat perustuvat julkisiin tilastoihin ja lukuisiin esimerkkitapauksiin SataKunta-hankkeen kohteissa. Samansuuntaisia tuloksia on aiemmin julkaistu muun muassa Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle luovutetussa raportissa vuonna 2012.

- Tuoreet tutkimustuloksemme vuosilta 2006-2019 osoittavat, ettei sisäilmaongelmia ole vielä saatu ratkaistuksi, vaan terveyshaittakustannukset ja kiinteistöjen korjausvelka edelleen kasvavat, Putus sanoo.

Loppuraportin lisäksi hankkeessa laadittiin uusi laskentamalli, jolla voidaan arvioida aiempaa tarkemmin sisäilmaongelmista koituvia terveyshaittoja ja niiden kustannuksia. Mallia voidaan hyödyntää kuntatasolla, alueellisesti sekä valtakunnallisesti päätöksenteon tukena.

Terveyshaittojen talousvaikutusten arviointi sekä käyttäjä- että omistajaosapuolelle pohjautuu eri tilastoihin, mutta mallinnukseen soveltuva julkisesti saatavissa oleva tilasto- ja tutkimusaineosto on puutteellinen. Tutkimuksessa sitä on täydennetty mallinnuksen keinoin.

Tällöin kriteerinä on tutkijoiden mukaan ollut, että mallinnuksen tuottama tulos tulee olla mahdollinen ja todennäköinen suhteessa saatavissa olevaan tietoon.

Kuntien tilojen käyttäjäosapuolen osalta haasteena on toimitilojen kunnosta ja sisäilmasta johtuvien oireiden, sairauksien, terveydenhuoltokäyntien, sairauspoissaolojen ja sairaana työskentelyn välisten yhteyksien mallintaminen.

Rakennusten ikä vaikuttaa korjaustarpeeseen

Sisäilmakyselyissä koettu terveyshaitta on tutkimuksen mukaan yhdistelmä viihtyvyys- ja terveyshaittaa. Viihtyvyyshaitta on yhteydessä huoltovelkaan ja terveyshaitta korjausvelkaan ja perusparannustarpeeseen.

Terveyshaittojen ennaltaehkäisyllä saatavat säästöt toteutuisivat lähes täysimääräisesti, jos kunnissa olisi mahdollista ylläpitää rakennuksia kunnolla ja korjata niitä ajoissa.

Ennakoivat korjaukset ilman erillistä terveysnäkökulmaa vähentävät nyt tehdyn selvityksen mukaan merkittävästi myös terveyshaitoista aiheutuvia kustannuksia. Jos korjaukset tehdään ennaltaehkäisevästi, vältetään todennäköisesti viivästyneen korjauksen tuomat lisäkustannukset.

Kun käyttäjät alkavat oireilla rakennuksen huonosta kunnosta tai sisäilmasta johtuvista terveyshaitoista, ollaan jo myöhässä. Silloin toteutuvat terveyshaittojen kustannukset todennäköisesti täysimääräisesti viivästymisestä aiheutuneiden kustannusten lisäksi.

Tällöin osalle altistuneista syntynyt terveyshaitta, kuten astma, voi olla jo pysyvä.

Orimattilan palomiehet ovat tehneet yli 10 vuotta töitä sisäilmaongelman keskellä - jopa kahdella kunnalla kolmesta ei ole rahaa korjata käsiin rapistuvia rakennuksia

Työpaikkoihin liitetään nyt monia oireita

Kuntaliiton tutkimuksissa työympäristöön liitettyjä oireita raportoitiin yleisemmin vuosina 2011-2012 ja 2015-2017. Yleisimpiä oireita ovat silmien ja nenän ärtyminen, kurkun käheys tai kuivuus sekä väsymys.

Hoito- ja opetustyötä tekevät raportoivat yleisemmin työympäristöön liittyvistä oireista kuin toimistotyötä tekevät.

Kuntien palvelutuotannosta tarkasteltiin erikseen varhaiskasvatusta, perusopetusta, perusterveydenhuoltoa ja ikääntyneiden palveluita.

Neljästä esimerkkilaskelmasta lasten päiväkotihoito ja perusopetus pysyvät jatkossakin kuntien vastuulla. Perusterveydenhuolto ja ikääntyneiden palvelut siirtyvät lähitulevaisuudessa kuntien vastuulta itsenäisten sote-alueiden tehtäviksi.

Tämä tarkoittaa, että kunnat eivät pian omista sote-kiinteistöjä. Terveyshaittojen hallinta ja talousvaikutukset säilyvät yhteiskunnan kokonaiskustannuksina.

Ensimmäinen tutkimus suljetun Kätilöopiston kätilöiden oireista - Kätilö: "Neurologiset oireet palaavat heti kun luulee olevansa vähän terveempi, ja se on kuin joku turpaan vetäisi"

Synnyttäjät kertovat huonosta kohtelusta ja hoitajien kiireestä Naistenklinikalla - Jatkuvan muuttorumban keskellä työskentelee kokemattomia kätilöitä

Kustannuksia syntyy myös tekemättömästä työstä

Tutkimuksen tehneen diplomi-insinööri Olavi Holmijoen laskelmissa osoitetaan toimitilan terveyshaitoille altistuneiden terveyskulujen suuruusluokka sekä terveyshaitan esiintymiseen ja poistamiseen liittyvien kustannusten suuruusluokka.

Näissä laskelmissa henkilöstön terveyskuluihin vaikutti eniten sairauspoissaoloista aiheutuva tekemätön työ. Sen osuus oli 59-63 prosenttia ja terveydenhuoltokulujen osuus oli 38-41 prosenttia terveyskuluista. Henkilöstön terveyskulujen euromäärät vaihtelivat välillä 3 155-3 478 euroa per henkilö.

Terveyskuluista puuttuu sairaana ja kuormittuneena työskentely ja sen aiheuttama tuottavuuden lasku.

Tehdyissä askelmissa asiakkaiden terveyskulut vaihtelivat 931-5 519 euron väillä per henkilö. Päiväkotilasten terveyskuluista 44 prosenttia tuli somaattisesta erikoissairaanhoidosta ja 39 prosenttia lasten sairauspoissaoloista aiheutuvista vanhempien tekemättömästä työstä.

Lähes joka viides työntekijä kärsii sisäilmaongelmista

Sisäilmahaitoille altistuneita arvioitiin olevan jopa 18 prosenttia henkilöstöstä ja asiakkaista tehtäväluokasta riippuen. Terveyshaittojen arvioitu osuus altistuneiden terveyskuluista liikkui välillä 43-101 miljoonaa euroa vuoden 2019 tilastojen perusteella.

Samaan aikaan terveyshaittoja esiintyvien rakennusten toimitilakustannukset ja rakennushankinnat olivat yhteensä 602-675 miljoonaa euroa.

Tähän sisältyy terveyshaitan poistamisesta aiheutuvat tekniset kustannukset 87-174 miljoonaa euroa ja samalla kertaa toteutettavat muut tekniset, toiminnalliset ja taloudellisen käytön edellyttämät kustannukset.

Kunnallisessa päätöksenteossa kiinteistön pääoma-, ylläpito-, käyttö- ja käyttäjäkustannuksia tulisi tutkijan mukaan tarkastella samanaikaisesti sekä omistaja- että käyttäjäosapuolen saaman hyödyn näkökulmasta, ei pelkkinä kustannuksina omistajaosapuolelle.

Diplomi-insinööri Olavi Holmijoki toivoo, että terveyshaittojen talousvaikutusten arviointimallin sisältämä ajattelutapa otettaisiin käyttöön kunnissa osaksi kokonaissuunnittelua.

Artikkelista voi keskustella 25.11. klo 23 asti.

Lue myös

Sisäilman lievätkin haitat saattavat aiheuttaa terveysriskin - lääkäri: Suhtautuminen ongelmiin on karmeaa

Kaikki eivät niele THL:n sisäilmatutkimuksen tuloksia - Professori: Teimme vastaavan koulututkimuksen Vantaalla ja saimme toisenlaisen tuloksen

Onko sisäilmaoireilu sittenkin isoksi osaksi aivoperäistä, kuten nyt väitetään? Ylen selvitys kertoo, että selitys on tieteellisesti ohuella pohjalla