Korona tekee joulun odotuksesta synkän.

Peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) varoituksia ei uskottu. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Joulua kohti lähdetään synkissä tunnelmissa. Monille pääkaupunkiseudun ja Varsinais-Suomen tiistaina kiristyneet koronarajoitukset olivat herätys.

Vaara ei sittenkään ole vielä ohi.

Virus kiusaa aina vain.

Asiantuntijoiden mukaan lähiviikot voivat olla kriittisiä. Tehohoito-osastot täyttyvät vauhdilla, joka uhkaa sairaanhoidon kestävyyttä. Toimet ovat välttämättömiä.

Hetki ei voisi olla ikävämpi. Työpaikoilla ehdittiin muutama viikko totutella jälleen lähitöihin. Se jäikin sitten lyhyeksi kokeiluksi. Vaikuttaa yhä enemmän siltä, että etätyö on tullut jäädäkseen pandemian jälkeenkin.

Työpaikkojen pikkujoulua ehdittiin järjestellä. Moni odotti niitä nyt poikkeuksellisella innolla, kun puolitoista vuotta on kärvistelty kotona. Pandemian aikana kärsinyt ravintola-ala toivoi joulunalusviikoista suurta piristystä. Se saattaa jäädä tulematta, kun pikkujouluja perutaan ja leikataan.

Mutta näinhän on menty koko pandemia-aika. Terveyttä ja taloutta punnitaan vastakkain. Lopulta punnukset kallistuvat terveyden puolelle.

Juuri aloitettu usean viranomaisen Taas Mennään -kampanjakin joutui saman tien hyllylle. Tarkoituksena oli kannustaa palaamaan julkiseen liikenteeseen. Uusien rajoitusten iskiessä osa kampanjamateriaalista näyttää hiukan irvokkaalta.

Arviovirheitä on tehty joka tasolla, myös kaikkein ylimmällä. Alkusyksystä pääministeri Sanna Marin (sd) puhui kuinka nyt saa "mennä, kokea ja tehdä". Tarkoitus oli hyvä, mutta viesti ennenaikainen.

Optimismi ei aina ole vain hyväksi.

Marin ehti arvioida, että rajoituksista voidaan luopua, kun 80 prosenttia yli 12-vuotiasta on tuplarokotettu ja kaikilla halukkailla on ollut mahdollisuus saada rokotteet.

Näin on nyt, mutta rajoituksia kiristetään. Ennenaikainen purkukin alkoi jo ennen tavoitteen saavuttamista.

Hallituksessa tiukkoja rajoituksia puolustanut peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) jäi syksyllä yksin. Nyt näyttää siltä, että ivankin kohteeksi joutunut Kiuru oli oikeassa.

Koronaviruksen torjunnassa palataan taas kohti alkuruutua. Vastuuta pallotellaan jälleen hallituksen ja alueiden kesken. Pandemian hoidossa alun jämäkkyyttä on ikävä.

Jälleen kerran on silti niin, että Suomen tilanne on suurta osaa Eurooppaa parempi. Tämä ei johdu vain onnistuneista toimista vaan myös sijainnista kaukana suurista keskuksista.

Euroopan hälytyskellot alkoivat taas soida viimeistään, kun Itävalta ilmoitti käynnistävänsä maassa pakkorokotukset. Maan rokotusaste on alhainen ja tartunnat lisääntyvät nopeasti. Saksassakin harkitaan entistä kovempia toimia. EU:n alueella surkein tilanne on itäisissä jäsenmaissa, joissa rokotekammo edistää tappavaa kulkutautia.

Ripeillä teoilla Suomessa voidaan vielä välttää äärimmäisen kovat rajoitukset ja pakot. Ikävä kyllä monien viattomat toiveet jälleen kerran romuttuvat.