Janakkalassa sijaitseva Vähikkälän kylä kohtasi tragedian, kun koko kylän tuntema perhe menetti isän itsemurhalle viime keväänä. Perhe sai tuoreeltaan tukea kyläläisiltä, jotka muodostivat perheelle turvaverkon.

Kylässä uskotaan, että heidän kokemuksestaan voisi olla apua myös muille yhteisöille. Kylä järjestää Vähikkälä välittää -hyväntekeväisyysillan itsemurhan tehneiden läheisten hyväksi. Tilaisuudessa halutaan herättää yhteiskunnallista keskustelua siitä, mikä merkitys on yhteisöllä ja konkreettisella naapuriavulla kriisitilanteissa. Lisäksi tarkoitus on aloittaa valtakunnallisen matalan kynnyksen turvaverkkokonseptin luominen.

Surunauhan toiminnanjohtaja Riika Hagman-Kiuru sanoo, että itsemurhan uhrien läheisten auttamisessa on suuria eroja eri puolilla maata. Moni itsemurhan uhrien läheisistä hankkii apua omatoimisesti, googlaamalla.

Hagman-Kiurun mukaan itsemurhan lähipiirissään kohdanneet kokevat jäävänsä yksin. Näin siitäkin huolimatta, että Suomessa tehdään yli 700 itsemurhaa vuosittain.

Ylen toimittaja Kati Turtola on paikalla Vähikkälässä. Hänen kanssaan keskustelevat muun muassa lastensa isän menettänyt Suvi Mustonen sekä kyläyhdistyksen puheenjohtaja Minna Mäenpää. Pääset seuraamaan kello 18 alkavaa suoraa lähetystä jutun pääkuvan videosta.

Illan aikana keskustellaan mielenterveydestä ja läheisten selviytymisestä kriisin keskellä sekä yhteisön voimasta. Surunauha ry kerää lahjoituksia ja ohjaa ne lyhentämättöminä läheisen itsemurhan kokeneiden tukemiseen.

"Yhteiskunnan tuottama apu on usein liian hidasta"

Sininauhan toiminnanjohtaja toivoo, että yhteiskunnan ammattiauttajat osaisivat ohjata itsemurhan lähellään kokeneet avun piiriin ja tunnistaisivat avun tarvitsijat paremmin.

Vähikkälän kylässä koko yhteisö auttoi heti surun kohdannutta perhettä. Hagman-Kiuru sanoo, että monesti tragedian yhteydessä on tarve nopealle, konkreettiselle avulle.

- Voimavarat ovat kehnot, mutta perhe-elämässä on paljon arkisia asioita, jotka täytyy suorittaa. Yhteiskunnan tuottama apu on usein liian hidasta.

Vaikka tabun ja häpeän leima on lujassa, itsemurhasta, kuten mielenterveysongelmista muutenkin, puhutaan Hagman-Kiurun mukaan aikaisempaa avoimemmin.