Helsinki-Vantaan terminaali 2:n laajennus aukeaa osittain 1. joulukuuta. Kuvasimme uudet tilat.

Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaali 2:n laajennusosa on valmistunut ja aukeaa matkustajille jo joulukuun alussa. Terminaaliin on valmistunut peräti 103?000 neliömetriä uutta pinta-alaa.

Suuri helpotus matkustajan näkökulmasta on se, että Finavian mukaan tiukimman rakentamisvaiheen liikennesekamelska on vihdoin tulossa tiensä päähän. Joulukuun alusta lähtien pääovien eteen voi ajaa autolla tai taksilla.

Yllä olevasta videosta näet, miltä uudet tilat näyttävät.

Lähtöaulaan astuessa huomion kiinnittävät valoisuus ja yhtenäisyys. Reittiä ei tarvitse arpoa, sillä matkustajan askellus veisi suoraan eteenpäin kohti edessä häämöttävää massiivista "All gates" -tekstiä.

Uuden terminaali 2:n pääovien edessä on neljä autokaistaa. Oville voi ajaa omalla autolla tai taksilla. Kuva: Seppo Kärki / IS

Reitti lähtöaulasta turvatarkastukseen on selkeä. Lähtöselvitystiskit ovat niin ikään selkeästi näkyvillä. Kuva: Seppo Kärki / IS

Kotimaisesta kuusesta valmistetuista 500:sta puuelementistä rakennettu aaltoileva sisäkatto kiinnittää varmasti ulkomaisten matkailijoiden huomion. Se vie katsetta kohti kaikkien porttien turvatarkastusaluetta. Tilaan tulee hyvin luonnonvaloa.

-?Tässä on haettu kauneutta, tunnelmaa ja seikkailuhenkeä. Katto aaltoilee maisemallisesti ja koostuu tavallaan kolmiulotteisista korkeuskäyristä. Se johdattaa katsetta taivaalle, ALA Arkkitehtien osakas Juho Grönholm kertoo.

Lähtöaulan alakatto on valmistettu kotimaisista kuusielementeistä. Kuva: Seppo Kärki / IS

Tiloihin pääsi marraskuisena päivänä kiitettävästi luonnonvaloa. Kuva: Seppo Kärki / IS

Grönholm kuvailee terminaali 2:n suunnittelua kaksitasoiseksi ja haastavaksi työksi.

Käytössä olevan lentoaseman keskellä sijaitseva työmaa on ollut tietysti vaikea ympäristö. Tilojen suunnittelussa on pitänyt huomioida lentoaseman toiminnot, liikkuminen ja julkisen liikenteen linkittyminen valmiiseen terminaaliin - sekä rakennustöiden aikana että niiden valmistuttua.

-?Seuraava taso on ollut se, että miten tästä kaikesta tehdään kokemuksellista ja kaunista. Miten Suomi näyttäytyy lähtijöille ja tulijoille?

Juho Grönholm kertoo, että oman kaupungin lentoaseman suunnittelu oli jännittävä projekti. - Tämä on sellainen julkinen tila, jonka kaikki kaverit ja muutkin suomalaiset näkevät. Lentomatkailuhan on nykyään lähes kaikkien saavutettavissa, hyvässä ja pahassa, kun lentojen hinnat ovat alhaalla. Kuva: Seppo Kärki / IS

Joulukuun alusta lähtien lähtöaulan läpi on kauttakulku. Lähtöselvitykset on sen sijaan tarkoitus ottaa käyttöön keväällä tai kesällä 2022 vaiheittain. Samoihin aikoihin aukeaa myös uusi turvatarkastus, joka kantaa nimeä Blue Box ja on kooltaan keskustakirjasto Oodin luokkaa.

Lentoasemanjohtaja Ulla Lettijeff vaikuttaa helpottuneelta. Matkustajan "polku" on hänen mukaansa selkeämpi kuin ennen.

-?On tietysti hyvä huomata, että aivan kaikki prosessit eivät aukea 1. joulukuuta, mutta tila on joka tapauksessa hyvin suoraviivainen. Tästä pääsee kulkemaan läpi nykyisiin lähtöauloihin ja turvatarkastuksiin. Kaikki prosessit aukeavat sitten keväällä.

Entäpä ne hankkeen suurimmat haasteet? Ainakin edellä mainitut väliaikaiset liikennejärjestelyt ovat olleet rakennustöiden aikana silmin nähden vaikea kokonaisuus. Muutokset ovat aiheuttaneet epätietoisuutta.

-?Kyllähän lentomatkustajan näkökulmasta harmittavaa on ollut se, kun kulkureitit ovat muuttuneet jatkuvasti. Ajoittain on ollut myös esimerkiksi melua rakentamisen vuoksi. Suuri asia on se, että olemme nyt vihdoin tässä.

Lentoasemanjohtaja Ulla Lettijeffin mukaan kulkureitit tulevat olemaan laajennusosan valmistumisen myötä paljon aiempaa selkeämmät. Kuva: Seppo Kärki / IS

Lähtöaulan keskeltä on näkymä alemman kerroksen tuloaulaan. Sen keskellä on Luoto-nimen saanut luontoelementti. Kun matkustaja saapuu Suomeen, hän näkee väistämättä tämän kotimaista luontoa esittelevän elementin.

Luoto-elementin tyylissä on vahvoja vaikutteita japanilaisesta ikebana-kukkienasettelutaiteesta. Ikebanan tavoitteena on yhdistää ihmisyyttä ja luontoa.

Ehkäpä teos saa satunnaisen matkailijan tuntemaan kaipausta vaikkapa Suomen kansallispuistoihin. Se olisi hienoa. Helsinki-Vantaan elementti symboloi "lentoaseman merkitystä eurooppalaisena liikenteen solmukohtana".

Lähtöaulasta on näkymä alakerran Luoto-luontoelementtiin. Sen on tarkoitus tuoda palanen suomalaista luontoa terminaalin keskelle. Kuva: Seppo Kärki / IS

Tältä luontoelementti näyttää tuloaulassa. Sen ympärillä ovat esimerkiksi vuorokauden ympäri palveleva Alepa, autovuokraamot ja Finavian neuvonta. Kuva: Seppo Kärki / IS

Tuloaulassa liikkeet ja kahvilat jäävät selkeästi oikealle ja vasemmalle. Suoraviivaisuus on läsnä samalla tavalla kuin lähtöaulassa.

Joulukuun alussa aukeavat myös uusi pysäköintitalo, koirien ulkoilualue ja matkakeskus. Matkakeskus sisältää linja-auto-, taksi- ja juna-asemat sekä 300 polkupyörän pyöräparkin.

Lentoaseman yhteys kehäradalle on toteutettu avolouhintana kallioon. Tavoite on ollut selkeä: matkustajille on oltava tilaa. Kuva: Seppo Kärki / IS

Pysäköintitalossa on kaksi eri pysäköintialuetta ja yhteensä 1?800 paikkaa. Sähköautoille on varattu yksi kokonainen kerros, ja sähkö saadaan pysäköintitalon seinän aurinkopaneeleista.

Finavian tekniikasta ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Henri Hansson uskoo, että vaikeasta korona-ajasta huolimatta Finavian miljardin euron investointiohjelmalle on perusteet. Hanssonin mukaan tavoitteena on Finavian markkina-aseman vahvistaminen vuosikymmeniksi tulevaisuuteen. Keskeisessä osassa tulee olemaan Helsingin rooli Euroopan ja Aasian vaihtoliikenteessä.

Finavian Henri Hansson muistutti, että investointiohjelma tähtää pitkälle tulevaisuuteen. Kuva: Seppo Kärki / IS

Hansson alleviivasi Finavian tiedotusvälineille järjestämässä tilaisuudessa, että laajennuksessa on kiinnitetty markkina-aseman vahvistamisen lisäksi huomiota asiakaskokemukseen ja vastuullisuuteen. Jälkimmäiseen sisältyvät ympäristövaikutukset, sosiaalinen vastuullisuus ja taloudellinen vastuullisuus.

Vastuullisuuden osalta Finavia kertoo muun muassa vähentäneensä hiilikuormaa ja pitäneensä kotimaisuusasteen korkealla, noin 90 prosentissa. Lisäksi lentoasemalle rakennetaan myös uusia jäänkäsittelypaikkoja koneille.

Siltapaikkoja on tulossa kahdeksalle laajarunkokoneelle ja neljälle kapearunkokoneelle. Näin ollen laajarunkokoneiden osalta paikkamäärä kaksinkertaistuu.

Finavia arvioi, että investointiohjelma tulee synnyttämään noin 5?000 uutta pysyvää työpaikkaa. Luku kuulostaa väistämättä hurjalta keskellä hankalasti ennustettavaa koronatilannetta.

-?Suoraviivaisesti laskemme yleensä niin, että miljoona lentomatkustajaa tuo noin 1?000 uutta työpaikkaa. Uskomme, että lentomatkustaminen palautuu pandemian jälkeen normaalille tasolle, Hansson toteaa.

Tältä näyttää lähtöaulan näkymä turvatarkastuksesta pääoville päin. Kuva: Seppo Kärki / IS

Finavian investointiohjelman rakentamisaikana työllisyysvaikutus on noin 16?600 henkilötyövuotta.

Hanke on toteutettu allianssimallilla, ja se kuuluu Finavian kehitysohjelmaan. Päätoteuttaja SRV on vastannut terminaali 2:n allianssin johtamisesta. Asiantuntijoita on ollut mukana yhteensä noin 500 ja osamalleja on tehty yli 400. Kokonaisuus on valtava.

Suunnittelussa on käytetty satoja tietomalleja ja muun muassa "virtuaalisafareita". Ylipäätään digitaalisuus on ollut keskeisessä osassa, sillä osakokonaisuuksien määrä on ollut niin suuri.

SRV:n yksikönjohtaja Ossi Inkilä kertoo, että suuri osa työstä tehtiin digitaalisissa ympäristöissä.

-?Kaikki lähtee oikeastaan virtuaalisesta tietomallirakentamisesta. Olemme kertaalleen rakentaneet tämän virtuaalisesti ja tutkineet kaikki skenaariot. Fyysisen mallin tekeminen on ollut itse asiassa huomattavasti helpompaa.

Suuri osa työstä tehtiin digitaalisissa ympäristöissä, kertoo SRV:n yksikönjohtaja Ossi Inkilä. Kuva: Seppo Kärki / IS

Projektia Inkilä kuvailee yleisesti haastavaksi - aivan samaan tapaan kuin moni muukin hankkeen johtohenkilöistä. Rakennustekniseltä puolelta hän nostaa suurimmiksi onnistumisiksi kaksi toisiinsa liittyvää suurta kokonaisuutta.

-?Tämä teräsrunko yhdistettynä alapuolelle rakennettuun puurakenteeseen ovat olleet sellainen yhdistelmä, joka on ollut kyllä teknisesti haastava ja aika mieletön kokonaisuus.

Lentoaseman terminaali 2:n laajennusosaa aletaan avata 30. marraskuuta illalla. Ovien on tarkoitus aueta virallisesti 1. joulukuuta kello 6.30.