Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskisen mukaan sairaanhoidon henkilöstön jaksaminen on jäänyt keskustelussa toisarvoiseksi. Hänen mielestään on itsekästä olla ottamatta koronarokotetta.

Koronaepidemia kiihtyy ja viidennen korona-aallon huippu on osumassa joulun tienoille.

Esimerkiksi Seinäjoen keskussairaalassa tehohoito on äärirajoilla ja koronapotilaita on siirretty muihin sairaaloihin. Heistä kaikki ovat rokottamattomia. Tilanteen on kuvailtu olevan huolestuttava myös muun muassa Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa.

Lue lisää: Tehohoito äärirajoilla Seinäjoella - korona­potilaita siirretty muihin sairaaloihin

Joulun pyhinä sairaaloissa on vähemmän henkilökuntaa. Lisäksi pyhäpäivinä voi sattua esimerkiksi tapaturmia, joiden vuoksi ihmiset hakeutuvat päivystykseen. Sairaaloihin voi myös tulvia uusia koronapotilaita hoidettavaksi.

IS kysyi Kanta-Hämeen johtajaylilääkäri Sally Leskiseltä, Varsinais-Suomen johtajaylilääkäri Mikko Pietilältä ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektioylilääkäri Asko Järviseltä, kestääkö sairaaloiden kantokyky jouluna.

Vastaus on yksiselitteinen: huoli on kova.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskinen sanoo suoraan, että jos koronaviruksen viidennen aallon huippu, influenssakausi, rs-viruspotilaat ja muut päivystyspotilaat sattuvat joulun pyhille samaan aikaan, on odotettavissa vaikeuksia.

-?Jos tämä skenaario toteutuu, joudumme tilanteeseen, joka on kevättä 2020 vaikeampi, Leskinen sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että tilanne tulisi olemaan koko tähänastisen epidemia-ajan vaikein.

Leskisen mukaan joulun pyhät ja uudenvuoden aika ovat päivystyksessä kohtuullisen vilkkaita. Jouluisin sairaaloihin tulee yleensä laajoja arviota ja haastavaa selvitystä vaativia tapauksia, kun sukulaiset tapaavat pitkästä aikaa, ja nuorempi ikäpolvi huolestuu iäkkäämmistä perheenjäsenistä.

-?Nykyisillä tartuntaluvuilla me joudumme Kanta-Hämeessä tällä viikolla tai viimeistään ensi viikolla lisäämään päivystykseen koronapotilaiden hoitoon tarvittavia resursseja. Jos jouluksi osuu epidemiahuippu, joudumme lisäämään vielä tästäkin henkilöstöä. Erityisesti koronapotilaiden odotetaan lisäävän jouluna merkittävästi henkilöstön tarvetta. Se tuntuu vaikealta, Leskinen kertoo.

Kanta-Hämeessä on 5-paikkainen teho-osasto, jonka paikoista kaksi on tällä hetkellä koronapotilaiden käytössä.

Mikäli määrä lisääntyy ja ajanvaraustoiminta on ajettu jouluviikkojen ajaksi valmiiksi alas, henkilökuntaa on löydettävä jostain lisää. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijöitä on pahimmassa skenaariossa pyydettävä lomilta töihin.

-?Kun haastavimmassa hoidossa eli tehohoidossa on nimenomaan rokottamattomia, ymmärrän henkilöstön tunteet siitä, että kaksi vuotta kestänyt kuormitus tuntuu kovalta ja sietokyky on koetuksella. Toiveissamme on ollut, että kansalainen tekee kaiken, mitä on tehtävissä, jotta sairaaloita ei kuormitettaisi tarpeettomasti. On turhauttavaa ja kohtuutonta, jos joudun pyytämään henkilöstöä taas venymään joulun yli, Leskinen sanoo.

Leskisen mielestä katseet tulisi nyt kohdistaa sairaanhoidon henkilöstön jaksamiseen. Jos ihmiset ottaisivat enemmän rokotteita, tehohoidossa ei olisi saman verran koronpotilaita kuin nyt.

-?Henkilöstön pitkittynyt kuormitus on jäänyt keskustelussa toisarvoiseksi ja se tuntuu pahalta. On puhuttu siitä, että jokaisella on yksilönvapaus valita, ottaako koronarokotteen vai ei. Minusta se, että ei ota rokotetta ja vetoaa yksilönvapauteen ja -oikeuksiin on lähinnä itsekästä.

Myös mahdollinen joulun ajalle osuva influenssaepidemia huolestuttaa Leskistä.

Kaikista tärkeintä on Leskisen mukaan nyt koronarokotteen rokotteen ottaminen, jotta koronapotilaiden määrää sairaalahoidossa saataisiin vähennettyä.

Hän muistuttaa, että influenssankin kohdalla rokote on tärkeä. Ne, jotka ovat ottaneet rokotteen, eivät yleensä saa vakavaa tautia.

-?Meillä on riesana myös lasten rs-virus, jonka aiheuttama kuormitus näkyy lastenosastolla. Se voi aiheuttaa lapselle vakavan taudin. Sairaalat eivät jouluna kestä näitä kaikkia viruksia samaan aikaan.

-?Jotta sairaanhoidon kantokyky saadaan parhaiten turvattua, on hyvä toimia kuten aiemmin, eli karsitaan kontakteja. Julkisissa tiloissa, joissa on paljon ihmisiä, on hyvä käyttää maskia. Koronapassi on erittäin hyvä vaihtoehto turvallisuuden lisäämiseksi. Itse välttäisin sellaisia tapahtumia, joissa koronapassi ei ole käytössä.

Tehohoitoon joutuvien koronapotilainen lisäksi sairaaloita huolestuttavat tyypilliset influenssapotilaat. Kuva: Roni Lehti / Lehtikuva

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä on joulusta huolissaan.

-?Olemme Varsinais-Suomessa hyvin lähellä koronaepidemian tähänastista ilmaantuvuushuippua, oikeastaan vain muutaman pykälän sen alapuolella. Sairaalahoidon tarve on ollut viime aikoina voimakkaan noususuhtainen, Pietilä sanoo.

Tilannetta ei Pietilän mukaan helpota se, että myös korona-aikana poissa olleen influenssavirusepidemian odotetaan alkavan lähiaikoina. Se vaikeuttaa hänen mukaansa sairaaloiden toimintaa kahdella tavalla.

-?Meille tulee todennäköisesti enemmän potilaita ja lisäksi omakin henkilökuntamme voi sairastua herkemmin. Henkilökuntaa on joulun aikaan myös normaaleilla lomilla, joka lisää kapasiteetin haavoittuvuutta.

Sairaaloiden kiire riippuu joulun alla Pietilän mukaan voimakkaasti sairastuvuustilanteesta, mutta myös hoidon tarvetta lisäävien tekijöiden, kuten onnettomuuksien määrästä.

Jouluna myös niin sanottu ajanvarauksellinen toiminta on tauolla, mutta toisaalta henkilömitoituskin on normaalisti vastaavasti pienempi.

-?Kyllä tässä haasteita voi toki olla. Nyt yritetään vaikuttaa siihen, että ilmaantuvuus saataisiin laskuun. Vasta lähitulevaisuus näyttää, mikä tilanne on joulun alla, Pietilä arvioi.

Positiivisten näytteiden osuus on Turun yliopistollisessa sairaalassa nyt korkeampi kuin missään pandemian vaiheessa aiemmin. Jopa yli 10 prosenttia kaikista näytteistä on positiivisia.

Lähitulevaisuus näyttää, mikä tilanne on joulun alla. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen jakaa muiden sairaanhoitopiirien huolen. Vielä ei tiedetä, mikä koronapotilaiden määrä tulee sairaalahoidossa olemaan jouluna, mutta suurempiin määriin on pyritty Husissa jo valmistautumaan.

-?Koronapotilaat ovat tyypillisesti ajautuneet tietyille osastoille, kuten infektio-osastolle, keuhkosairauksiin ja tehohoitoon. Koska koronapotilaat vaativat eristyspaikan ja osaavan työntekijän, voi henkilöstön riittävyys olla jouluna koetuksella. Tätä asiaa on pyritty pohtimaan ja valmistelemaan, Järvinen kertoo.

Lisää henkilöstä ei Järvisen mukaan ole saatavilla. Jos potilasmäärät kasvavat, on henkilöstöä otettava muilta osastoilta tai potilaita siirrettävä muille osastoille.

Järvinen kertoo, että jouluna sairaaloissa on tyypillisesti "todella kipeitä potilaita", jotka tulevat päivystyksen kautta sairaalaan. Muut niin sanotut kiireettömät potilaat jättävät sairaalakäynnin tyypillisesti joulun jälkeiselle ajalle tai tulevat ennen joulua.

-?Vuode- ja teho-osastolla paikat voivat olla koetuksella, mikä on hoitohenkilökunnalle raskasta. Tänä vuonna joulun pyhäpäiviä on kuitenkin vähemmän, mikä vaikuttaa siihen, että potilaita voidaan helpommin kotiuttaa ja siirtää muualle. Se helpottaa tilannetta hieman, hän sanoo.

Tartuntamäärät voivat pysyä korkeana, sillä lapsia ei juuri ole rokotettu. Lasten keskuudessa esiintyy koronavirusta ja he voivat olla tartunnanlähteitä.

Myös Järvinen nostaa huolenaiheeksi mahdollisen influenssaepidemian vaikutukset. Korona-aikana influenssaa on ollut liikkeellä vain vähän, mutta nyt "kontaktipintaa viruksille on enemmän".

Influenssa lisää kuormitusta sairaaloissa kolmesta eri syystä.

-?Influenssaepidemia on jokavuotinen huoli sairaaloissa. Ensinnäkin se lisää kuormitusta sairaaloissa etenkin päivystyspotilaiden osalta. Toiseksi influenssa lisää myös muiden tautien esiintymistä, kuten sydäninfarkteja ja aivoveritulppia. Kolmanneksi henkilöstö saattaa sairastaa. Jos työntekijän lapsi sairastaa, monen täytyy ymmärrettävästi jäädä kotiin hoitamaan lasta, Järvinen kertoo.

Husissa hoitohenkilökunta on Järvisen mukaan vuosittain ottanut hyvin influenssarokotetta. Viime vuonna kattavuus oli hoitohenkilöstön keskuudessa yli 95 prosenttia.

Koska kontakteja ei ole vältetty enää samalla tavalla kuin epidemian alkuvaiheessa, saattaa influenssaepidemia esiintyä Järvisen mukaan tänä vuonna aiempaa voimakkaampana.

-?Aiempina vuosina influenssaepidemia on puhjennut aikaisimmillaan joulun alla, vuodenvaihteessa tai tammikuun alussa. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että varusmiehet tulevat lomilta kotiin ja lapset siirtyvät joululomalle. He saattavat tuoda kotiin influenssaa, Järvinen kertoo.