Mika Rämet: Koronarokotus on helppo, halpa ja toimiva tapa ottaa henkivakuutus.

Koronavirusta on mahdoton välttää. Kuva: Juha-Pekka Laitinen, CDC

Käytännössä jokainen suomalainen kohtaa koronaviruksen ennemmin tai myöhemmin. Moni asiantuntija on sanonut, että virus ei häviä vaan jää kiertelemään maapallolle.

Lue lisää: Asiantuntijat: Suomen viides korona-aalto uhkaa huipentua jouluna - nyt on tärkeää erottaa kaksi tautimuotoa

Muun muassa Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet on sanonut, että Suomessa ei ole sellaista laaksoa eikä kukkulaa, johon virus ei ennen pitkää yltäisi.

-?Koronavirus tulee väistämättä menemään laajasti läpi yhteiskunnan vauvoista vaareihin, Rämet kirjoitti tuoreimmassa blogissaan Rokotetutkimuskeskuksen verkkosivuilla.

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet sanoo, että jokainen suomalainen altistuu koronavirukselle jossakin vaiheessa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Lue lisää: Täysin rokotettuja on 81 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä

Virukselle altistuva voi suotuisissa oloissa jäädä sairastumatta, tai hän voi saada oireettoman tai lievän, flunssaoireiden kaltaisen tautimuodon, jossa on yskää, kuumetta ja kurkkukipua.

Huonommalla tuurilla sairastunut voi saada vakavan, sairaala- tai tehohoitoa vaativan tautimuodon. Pahimmassa tapauksessa koronavirusinfektio vie hengen.

Sen johdosta oleelliseksi seikaksi muodostuu se, missä "suojaustilanteessa" kukin viruksen kohtaa: onko kokonaan rokottamaton, kerran, kahdesti vai kolmesti rokotettu.

Sen valinnan jokainen tekee itse oman arvomaailmansa ja riskiarvionsa pohjalta. Haluaako kohdata viruksen vailla mitään immuunisuojaa, parhaalla mahdollisella tavalla suojattuna vai jotain siltä väliltä?

Rokotuksista puhuttaessa on tärkeä tehdä ero lievän ja sairaalahoitoa vaativan vakavan tautimuodon välille. Rokotuskaan ei aina estä saamasta lieväoireista tartuntaa.

Taustalla on se, että ihmisen limakalvoille on vaikeaa muodostaa pysyvää immuniteettia hengitystieinfektion aiheuttavia viruksia vastaan pistoksina annettavilla rokotteilla, vaikka rokotuskertoja olisi 47.

Sen takia sama virus voi infektoida limakalvoilla monta kertaa ja sen takia esimerkiksi influenssarokotuksen suojateho oireista infektiota vastaan on vain noin 50 prosenttia.

Rokotus on erittäin toimiva henkivakuutus koronan vakavaa tautimuotoa vastaan. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Vakavaa tautimuotoa ja kuolemia koronarokotus sen sijaan estää erinomaisen tehokkaasti.

Rämetin laskelmien mukaan (perustuen THL:n julkaisemiin syksyn 2020 tietoihin) rokottamattoman 40-49-vuotiaan riski joutua koronainfektion vuoksi sairaalahoitoon on 4 prosenttia, 50-59-vuotiailla 7 prosenttia, 60-69-vuotiailla jo 11,5 prosenttia ja 70-79-vuotiailla peräti 21,5 prosenttia.

THL:n mukaan tällä hetkellä rokottamattomalla on 19-kertainen riski joutua sairaalahoitoon koronainfektion takia ja peräti 33-kertainen riski joutua tehohoitoon.

-?Kun rokotuksen saa, elimistö alkaa varautua ja suojautua. Rokotus muodostaa verenkiertoon suojaavia vasta-aineita ja toisaalta opettaa puolustussolut tunnistamaan koronaviruksen valtaamat solut ja tuhoamaan ne, ennen kuin niistä muodostuu virustehtaita. Sen sijaan pistämällä annetulla rokotuksella saadaan huonosti limakalvosuojaa. Se vaatii erilaisia vasta-aineita, Rämet kuvaa.

Rämet kirjoitti blogissaan, että koronavirus oli USA:ssa syys-lokakuussa 39-54-vuotiaiden yleisin kuolinsyy jo ohi erilaisten tapaturmien ja muiden sairauksien.

Rämet on laskenut, että nykyisellä rokotuskattavuudella ja eri ikäryhmien sairaalaanjoutumisriskillä lähes 30?000 suomalaista joutuu vuoden sisällä sairaalahoitoon koronan takia.

Jos yksi sairaalahoitojakso kestää viikon, se tarkoittaisi, että tasaisella kuormituksella sairaaloissa olisi joka viikko 575 koronapotilasta. Se maksaisi yhteiskunnalle lähes puoli miljardia euroa.

Mika Rämetin mukaan kymmenettuhannet suomalaiset joutuvat vielä sairaalahoitoon koronainfektion takia. Kuva: Roni Lehti / Lehtikuva

-?Sitä ei voi kiistää, etteikö osalle rokotetuista tule koronavirusinfektiota, mutta rokotus on helppo, halpa ja erittäin toimiva tapa ottaa henkivakuutus vakavaa tautimuotoa vastaan, Rämet sanoo Ilta-Sanomille.

-?Kaikista tyytyväisimpiä pitäisikin olla niiden, jotka saavat rokotuksesta huolimatta lieväoireisen infektion. Ilman rokotusta voisi hyvin olla, että he olisivat hyvin vakavasti sairaita tai jopa kuolleita. Jos halutaan sairaalahoidon tarvetta vielä vähentää, tarvitaan yhä korkeampi rokotuskattavuus, Rämet kuvaa.

Rämet ja Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sanovat, että kolmas rokoteannos tulee vääjäämättä eteen kaikille.

-?Näyttää ilmeiseltä, että kolmas annos tulee kaikille, mutta ajankohta on vielä auki. Niiden, joille kolmatta rokoteannosta tarjotaan, kannattaa se ehdottomasti ottaa.

-?Kolmannen annoksen jälkeen suoja vakavaa tautimuotoa vastaan on selvästi parempi. Israelin datasta näkee, että vasta-ainetasot nousevat moninkertaisiksi, ja se tiputtaa riskin sairastua vakavasti murto-osaan kahteen rokoteannokseen verrattuna, Rämet sanoo.

Husin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mielestä korona- ja influenssarokotus olisi pitänyt antaa rokotettaville yhdellä ja samalla käynnillä. Kuva: Antti Hämäläinen / IS

Lehtonen lähtisi jopa kiirehtimään kolmansien annosten jakamista, sillä hänen mukaansa esimerkiksi Husin pakastimet ovat koronarokotetta pullollaan.

Ja lisää alkaa tulla runsain mitioin pian, kun Pfizerin jättimäisen 900 miljoonan annoksen toimitukset alkavat. Suomen osuus siitä on 11 miljoonaa rokoteannosta.

-?Rokotuskattavuus ei ole ongelma, jos 2-5 prosenttia väestöstä on rokottamattomia. Mutta se alkaa olla, jos rokottamattomia on liki 20 prosenttia. Jos ajatellaan kansanterveydellisesti, niin 80 prosentin kattavuudella väestöpopulaatio ei ole vielä suojassa, on vain suojattuja ja suojaamattomia yksilöitä, Lehtonen kuvaa.

-?Minusta sekin on ollut logistinen hölmöys, ettei korona- ja influenssarokotusta ole annettu samaan aikaan. Se olisi ollut selvästi tehokkaampaa. Nyt ihmiset joutuvat lähtemään kotoaan ja jonottamaan kahteen kertaan, Lehtonen sanoo.