Muutama kuukausi vankilassa, muutama siviilissä ja sitten taas takaisin vankilaan. Tämä on monen vankilakierteeseen joutuneen elämänrytmi.

Lyhyet tuomiot tulevat usein sakoista, joita ihminen ei pysty tai tahdo maksaa. Monesti kyse on ensimmäisestä.

Niin sanotut pyöröovivangit ovat yhteiskunnassamme hyvin heikossa asemassa olevia ihmisiä.

Rikosseuraamuslaitoksen projektityöntekijä Katja Hakkarainen kertoo, että jopa puolet sakkovangeista on kodittomia ja suurimmalla osalla on vakava päihderiippuvuus.

Nämä ihmiset jäävät usein myös avun ulkopuolelle. Vankilatuomiot ovat niin lyhyitä, että päihderiippuvuuden hoitoa ei ehditä aloittaa vankilassa. Sama ongelma on myös vankilan ulkopuolella.

Kun päihdeongelma jatkuu, niin myös rikosten tekeminen - ja pyöröovi jatkaa pyörimistään.

Tähän ongelmaan on lähdetty hakemaan ratkaisua valtakunnallisella hankkeella, jossa päihderiippuvaisia sakko- ja lyhytaikaisvankeja voidaan sijoittaa vankilan sijasta päihdekuntoutukseen.

Rikosseuraamuslaitoksen mukaan lokakuun alkuun mennessä yhteensä 120 vankia on sijoitettu vankilan sijasta päihdekuntoutuslaitokseen. Hankkeen tavoitteena on, että päihdehoito jatkuisi myös sen jälkeen, kun vankeusrangaistus loppuu.

- Eli saataisiin ihminen kiinnitettyä kotikunnan palveluihin ja hän saisi tarvitsemansa palvelun ja tuen, Hakkarainen sanoo.

"Päihteet ja rikokset kulkevat käsi kädessä"

Hankkeen kohderyhmänä ovat Rikosseuraamuslaitoksen kehityspäällikkö Pia Ylikomin mukaan vangit, joiden rikosten tekemiseen liittyy hallitsematon päihteiden käyttö. Monilla vangeista on päihderiippuvuuden lisäksi mielenterveysongelmia.

- Tällaisten ihmisten kanssa paras lääke rikosten uusimisen estämiseksi on juurisyiden hoitaminen. Eli niiden syiden, miksi ihminen on ajautunut rikoksen polulle.

Yle kysyi päihdekuntoutuslaitokseen sijoitettujen vankien kokemuksia päihdehoidosta ja sai vastaukset kolmelta vangilta. He esiintyvät jutussa anonyyymisti yksityisyydensä suojaamiseksi. Vankien vastaukset ovat jutussa kursiivilla.

Kaikki kolme kuntoutuslaitokseen sijoitettua vankia olivat tyytyväisiä siihen, että pääsivät vankilan sijasta päihdekuntoutukseen.

"On tää paljon parempi, jos haluaa elämään muutosta. Ja jos on halukkuutta olla selvinpäin niin täältä löytää työkalut siihen.

Sivusta, jos katson muita tänne tulleita niin ratasinkin tyyppi saa täältä mukaan vähintäänkin ajatuksen siitä, mitä se vaatii olla selvinpäin. Eli, jos ei tällä kertaa onnistu ja löytää itsensä ojan pohjalta, silloin mieleen saattaa tulla se että on mahdollista raitistua" -32-vuotias kuntoutuja

"Päihdekuntoutus oli parempi vaihtoehto kuin vankila ja tuli oikeaan vaiheeseen, koska olen miettinyt viime aikoina oheiskäytön lopettamista tosissani" - 36-vuotias kuntoutuja

Päihteet liittyivät jollain tavalla kaikkien Ylen kysymyksiin vastanneiden vankien rikosten tekemiseen. Jokaisen päihderiippuvuus oli kestänyt vähintään vuosikymmenen.

"Minut on tuomittu sakoista, jota on pääosin tullut näpistyksistä. Aiemmin mut on tuomittu varkauksista. Tuleva tuomioni on tuhotyö, jonka tekoaikana olin pahassa päihdepsykoosissa" - 36-vuotias kuntoutuja

"Kun on sekaisin, se alentaa rimaa tehdä rikoksia ja saatan olla aggressiivinen. Ja jos ei ole päihteitä niin yritän keksiä keinoja saada niitä rikoksien kautta" - 32-vuotias kuntoutuja

"Päihteet ja rikokset kulkevat käsi kädessä" - 52-vuotias kuntoutuja

Kaikki Ylen kysymyksiin vastanneet kuntoutujat ovat olleet aiemminkin maksamattomien sakkojen vuoksi vankilassa.

Inhimillisen kärsimyksen vähentäminen

Sakkojen muuntorangaistukseen liittyvä lakimuutos tuli voimaan tänä vuonna, mikä on myös yksi syy hankkeen synnylle.

Ennen lakimuutosta ainoastaan oikeuden määräämät sakot muuntuivat vankeudeksi - nyt myös poliisin ja syyttäjän, mikäli henkilö syyllistyy saman vuoden aikana useasti samankaltaisiin rikoksiin, joista määrätään sakko.

Lakimuutokseen sisältyy myös edellytys siitä, että vankeja sijoitetaan jatkossa vankilan ulkopuolisiin laitoksiin.

Vanki on kuitenkin vanki, vaikka sijoituspaikka olisikin vankilan sijaan päihdekuntoutuslaitos.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kuntoutuksessa oleva vanki on rikosseuraamusta suorittava kuntalainen ja on Rikosseuraamuslaitoksen valvonnan alaisena. Vapaudenmenetys on siis yhtä kuin vankeusrangaistus.

Kuntoutuksessa olevilla vangeilla on valvontapanta ja tukipartiot käyvät paikan päällä tarkastuskäynneillä. Vankeja myös testataan päihteiden käytön varalta.

- Jos vanki ei noudata sääntöjä ja sitoudu kuntoutukseen, hän palaa vankilaan, Rikosseuraamuslaitoksen Pia Ylikomi kertoo.

Päihdekuntoutukseen ohjataan vain sellaisia vankeja, jotka ovat valmiita sitoutumaan hoitoon ja päihteettömään elämään.

"Haluan elää päihteetöntä elämää. On tämä parempi elinympäristö. Ajatukset saisi enemmän aikaa toipumiselle. Täällä puhutaan paljon siitä, miten kukakin toipuu ja täällä on mahdollista kokeilla vaikka ryhmiä tai uusia harrastuksia" - 32-vuotias kuntoutuja.

"Erittäin hieno mahdollisuus kuntoutua, missä on ammattiosaamista" -52-vuotias kuntoutuja.

Rikosten uusimisen vähentämisen lisäksi kaksivuotisen hankkeen tärkeimpiä tavoitteita on Ylikomin mukaan inhimillisen kärsimyksen vähentäminen.

- Se on kaikkien edun mukaista. Sekä asiakkaan, hänen läheistensä ja koko yhteiskunnan. Kaikki ovat lopulta voittajia.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka.

Lue myös: 15 vankilareissua ennen nelikymppisiä - Vankilakierteessä vaeltaa satoja naisia, kuuntele heidän tarinansa

Nyt joutuu taas vankilaan - 1 500 sakkovankia odottaa lusimista, Rikosseuraamuslaitos: "Emme varsinaisesti ole heitä halunneet"