Naisia ja erilaisia ihmisiä pitäisi saada lisää teknologia-alalle, älykkäiden teknologioiden kehittämiseen ja tutkimukseen. Mutta teknologian-alan tasa-arvossa ei ole kyse vain siitä, onko vaikkapa naisia ja miehiä alalla yhtä paljon töissä. Kyse on laajemmasta asiasta, sanoo tutkija Anna-Mari Rusanen.

Kun teknologiaa kehitetään miehille, siitä saattaa tulla naisia syrjivää.

Samaa toteaa TietoEvryn Suomen maajohtaja Satu Kiiskinen.

- Algoritmit perustuvat dataan, ja historiallinen data on usein sukupuolittunutta, Kiiskinen sanoo.

Siksi sen käytössä pitää olla tarkka. Kuka datan on kerännyt, mitä on kerätty ja mistä?

Tutkija Rusanen antaa esimerkkejä.

- Nyt esimerkiksi puhesyntetisaattorit kehitetään niin, että prototyyppikäyttäjän äänenkorkeus on keskiverto miehen äänenkorkeus. Ja jos äänenkorkeus on eri, syntetisaattori ei ymmärrä ääntä.

Myös esimerkiksi kännykät on kehitetty niin, että ne sopivat miehen käteen paremmin kuin naisen. Samoin vaikkapa auton turvateknologia: ne kehitetään keskivertomiehen pituudelle.

- Mies on prototyyppikäyttäjä. Jos tuotekehityksessä on mukana vaikkapa naisia, teknologia monipuolistuu, Rusanen sanoo.

- Vaikka naiset käyttävät enemmän esimerkiksi internetiä, naisten saama hyöty teknologioista jää globaalisti huonommaksi kuin miehillä.

Tekoäly syrjii, jos sitä ei tajuta koodata tasa-arvoiseksi

TietoEvryn Kiiskinen sanoo, että teknologian etiikasta käydään keskustelua etenkin tekoälyn ympärillä.

- Viime vuosina on noussut paljon esimerkkejä tekoälyn aiheuttamasta syrjinnästä. Siksi on tärkeää pohtia tekoälyn eettistä käyttöä. Olemme mukana EU-tasolla kehittämässä tekoälyn etiikkaa ja lanseerasimme oman eettisen ohjeistuksen, joka on otettu käyttöön kehitystyössämme.

Tutkija, kognitiotieteen yliopistonlehtori Anna-Mari Rusanen sanoo samaa: sukupuolittuneet valtarakenteet näkyvät sovelluskehityksessä ja tavoissa, joilla algoritmeja käytetään.

Siis:

- Jos treenaamme algoritmeja sukupuolisesti vinoutuneella aineistolla, se algoritmi toistaa vinouman ja pahimmillaan vahventaa sitä.

Yksinkertaisimmillaan tekoäly olettaa sille syötetyn tiedon perusteella, että professorit ovat miehiä. Kun Suomeksi hakee googlella sanan professori, ensimmäinen naisen kuva tulee noin 40 kuvan jälkeen. Toki naisia on professoreista Suomessa vain kolmannes.

- Kyse on niin kasvojentunnistuksesta kuin luottoluokituksesta. Mediassa puhutaan yhtenä suurena syrjintänä tai vinoumana, että se on yksi suuri ongelma. Eri tyyppisillä sovelluksilla ja eri tyyppisillä teknologioilla on erityyppisiä vinoumia. Keskustelu velloo sekavana vyyhtinä, joka kaipaa jäsentelyä, hän sanoo.

Jos vaikka rekrytointisovellukset tai luottosovellukset suosivat miehiä naisten sijaan, koska aineistossa on enemmän miehiä, tämä on ongelma, Rusanen muistuttaa.

- Algoritmien vallan voi ymmärtää monella tavalla. Se voi näkyä sovellusten käytössä tai tuotannossa. Ja niitä voi olla hankala ymmärtää, koska data tulee monipuolisista lähteistä. Keitä esimerkiksi ovat ne ihmiset, jotka halpatyövoimana tuottavat dataa kuvatunnistussovelluksille, Rusanen sanoo.

Puolet työntekijöistä naisia - mutta naisten pitää olla myös oikeissa tehtävissä

TietoEvryn on ottanut tavoitteeksi saada vuosikymmenen loppuun mennessä naisten osuus työntekijöistä 50 prosenttiin.

- Naiset ovat aliedustettuina teknologia-alalla. Kun nyt puhutaan osaajapulasta, tarvitaan naiset ratkaisemaan sitä.

Teknologiaa käyttävät miehet ja naiset, siksi molempien pitää olla sitä kehittämässä. Monimuotoiset tiimit ovat myös luovempia ja innovatiivisempia, ja tuottavat parempia tuloksia.

- Meidän pitää houkutella naisia it-alalla ja teknologiakoulutuksen pariin. Toki ala työllistää naisia kaikilta koulutustaustoilta, Kiiskinen sanoo.

Esimerkiksi TietoEvryn testiautomaatiotiimistä 55 prosenttia on naisia. Naisten määrää lisätään erilaisilla koulutus- ja mentorointiohjelmilla. Esimiehiä taas koulutetaan huomaamaan tiedostamattomat ennakkoasenteensa, jotka vaikuttavat rekrytointeihin ja ylenemiseen.

Paitsi teknologia-alalle, naiset pitää saada myös kehittämään teknologiaa.

- Pelkästään se, että yrityksiin palkataan lisää naisia tai lisätään diversiteettiä, se ei tarkoita, että tuotekehitys muuttuisi, Rusanen sanoo.

Tärkeää on tiedostaa ja ymmärtää ongelmat. Kun esimerkiksi havaittiin, että puhesyntetisaattoreissa ei naisten ääntä tunnisteta, alettiin tutkia naisten puhetta ja sitä saatiin korjattua.

Suomessa Suomen ongelmat, Yhdysvalloissa omansa

Pohjoismaat ovat tasa-arvon mallimaita, mutta teknologia-aloilla naisia on suhteessa vähän.

Naiset eivät hakeudu teknologia-alan koulutukseen. Eivätkä he pysy alalla, vaikka sille hakeutuisivat, Anna-Mari Rusanen toteaa.

- Mielikuvissa koodarit ovat koskista juovia hupparimiehiä, Rusanen sanoo.

Aihe oli käsittelyssä myös Ylen Aurora-tapahtumassa.

Yhden asian Rusanen haluaa lisätä keskusteluun.

- Eri yhteiskunnissa on erilaisia tilanteita. Tasa-arvokäsitykset ja naisten koulutusaste vaikuttavat. Meidän ei pitäisi ottaa siis suoraan Yhdysvalloista keskustelua ja vääntää meidän ongelmiamme siihen formaattiin. Silloin menetämme paljon asioita, jotka ovat meille keskeisempiä. Meidän pitäisi analysoida omaa tilannettamme ja katsoa, miten rakenteemme muodostuvat, eikä käydä tekoälyn etiikkakeskustelua Yhdysvaltojen perässä. Rusanen sanoo.

Eri maiden ongelmat ovat erilaisia. Esimerkiksi Suomessa naisilla on mahdollisuus hakeutua teknologia-alalle, mutta silti sitä ei tehdä. Lasikattoon voi olla lukuisia syitä.

- Meitä saattaa yllättää, että vaikkapa Iranissa on paljon enemmän mukana naisia kehittämässä teknologiaa. On vaikea sanoa, mistä se johtuu, mutta kyse saattaa olla siitä, ettei teknologia-ala on mahdollisuus päästä kiinni hyvinvointiin. Ei siis ole yhtä tekkialojen lasikattoa, joka pitäisi puhkaista.

Anna-Mari Rusanen ja Satu Miettinen osallistuivat Ylen Aurora-tapahtumassa kekusteluun teknologian sukupuolikuiluista. Voit katsoa keskustelun tästä.

Emmi Nuorgamin kolumni: Jos tekoäly on rasistinen naisvihaaja, heijasteleeko tekoäly yhteiskuntaa vai yhteiskunta tekoälyä?