Takamatkalta tullaan ja vauhti on todella hidas, vaikka edistystä onkin tapahtunut. Nuorille, johtajiksi haluaville naisille sanoisin, että ole todella tarkkana, millaisen ihmisen kanssa perustat perheen. Vain osa avioliitoista kestää sen, että nainen ylenee, kirjoittaa erikoistoimittaja Heidi Hagelin.

Drussila Hollanda-Grönberg, Susanne Skippari ja Susan Duinhoven ovat naisten ansiotulojen kärki. Kuva: Sami Kero, Roni Rekomaa / Lehtikuva

Taulukko on karua luettavaa, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Olen pyytänyt datajournalistejamme perkaamaan vuoden 2020 verotietoja saadakseni listauksen, miten naisten ansiotulojen top-20 asettuu. Yleensä listauksissa ovat mukana ansio- ja pääomatulot, mutta nyt katsotaan vain ansiotuloja - kansankielellä sanottuna nyt katsotaan pääasiassa palkkaa.

Suomen top-20 ansiokärjessä on yksi nainen. Sijalta 9. löytyy Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven. Seuraava nainen onkin sitten sijalta 36.

Kun miesten top-20 ansiokärki sijoittuu paikoille 1.-21. Naisten top-20 on sijoilla 9.-172.

On se melkoisen masentavaa.

Vielä karumpaa on, kun lasketaan tuloja yhteen. Miesten ansiotulojen 20 parasta tienasivat yhteensä 94,6 miljoonaa euroa, naisten ansiotulojen 20 parasta tienasivat yhteensä 26,1 miljoonaa euroa.

Ansiotulojen top-100-listalla on 7 naista ja 93 miestä.

Tätäkö tämä nyt vieläkin on? 2020-luvulla. Saadakseni asiaan jotain tolkkua soitan erikoistutkija Terhi Ravaskalle. Hän työskentelee VATT:ssa (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) ja on tutkinut Suomen huipputuloisia.

Kerron miltä tilastot näyttävät ja Ravaska sanoo, että tutulta kuulostaa. Mitä ylemmäs tuloissa mennään, sitä vähemmän mukana on naisia.

Täsmälleen samaa näyttää sosiaali- ja terveysministeriön ja Tilastokeskuksen selvitys Naiset ja miehet yritysten ylimmässä johdossa. Se on tehty viime vuonna. Selvityksen aineisto on vuodelta 2018.

Naisten osuus toimitusjohtajista oli pörssiyhtiöissä 8 prosenttia, valtio-omisteisissa yhtiöissä 16 prosenttina ja listaamattomissa yhtiöissä 13 prosenttia.

Ravaska sanoo, että jos jotain positiivista haluaa etsiä, voi ajatella, että niin sanotusti yli ajan naisten määrä on kasvanut ylimmässä johdossa huomattavasti.

Hän on täysin oikeassa. Kyynikko taas sanoisi, että kun nollasta lähdetään, niin kyllähän siinä kasvua väkisin tulee.

Lue myös: Tässä ovat Suomen kovatuloisimmat naiset - tulokärjessä perijättäriä ja yrittäjiä

Susan Duinhoven. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Seuraavaksi haluaisin vastauksen kysymykseen "miksi". Miksi luvut ovat edelleen noin huonoja, kun katsotaan naisia johtopaikoilla? Ja miksi naiset ovat kaukana palkkakärjestä?

Ravaskan mukaan asiaan ei löydy yhtä selvää syytä. Pitää katsoa useampaa asiaa. Hän sanoo kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden näyttävän, että kun naiset nousevat johtoportaaseen, heillä on usein vastuullaan "pehmeitä osastoja" kuten markkinointia, viestintää tai henkilöstöhallintoa.

Naisten top-20 ansiotulojen sijalta kolme löytyy Susanne Skippari. Hän on hissiyhtiö Koneen henkilöstöjohtaja. Ainakin tässä kohden kansainvälinen tutkimuskirjallisuus ja suomalainen todellisuus käyvät hyvin yksiin.

Duinhovenin ja Skipparin välissä sijalla kaksi oleva Drussila Hollanda-Grönberg on Supercellin johtajia ja ollut perustamassa koodauskoulu Hive Helsinkiä.

Drussila Hollanda-Grönberg. Kuva: Sami Kero

Entäpä palkkaan vaikuttavat asiat? Ravaska avaa jälleen tutkimuksia. Taloustieteessä on tutkittu palkkaan vaikuttavia asioita ja tutkimukset näyttävät, että lapset vaikuttavat selvästi naisten työuraan. Saatuaan ensimmäisen lapsensa, nainen "putoaa" tulokäyrältä.

Lasten jälkeen naisten palkat jäävät alemmaksi, kun taas miesten palkkaan lapsien saaminen ei vaikuta.

On siis hyvin mahdollista, että jos nainen haluaa lapsia, hän huomaa pian jääneensä palkkakehityksessä jälkeen. Tilannetta ei totisesti auta se, että naiset pitävät valtaosan perhevapaista.

Lue myös: Katso, miten perhevapaat syövät eläkettä - "äitisakko" on iso ongelma

Susanne Skippari. Kuva: KONE

Lisää kierrettä asiaan tulee ruotsalaistutkimuksesta, joka näytti, että kun nainen ylenee, todennäköisyys avioerolle kasvaa. Ero oli sitä todennäköisempi, mitä perinteisempiä malleja perheessä noudatettiin Ravaska kertoo.

Tutkimus käsitteli varsin korkeaan asemaan nousseita naisia, esimerkiksi kansanedustajia. Perinteisellä perhemallilla viitataan siihen, että eron todennäköisyyttä kasvatti esimerkiksi se, että mies ei ollut pitänyt juuri perhevapaita tai että nainen oli selvästi miestä nuorempi. Jos taas perheessä oli pidetty tasa-arvoisemmin perhevapaita, eron todennäköisyys ei kasvanut.

Nyt ollaan syvällä arvoissa ja asenteissa - ja ne muuttuvat kovin hitaasti. Vaikka asiat eivät olisi näin selvästi ääneen sanottuja, ne vaikuttavat taustalla. Nuoret pariskunnat ja perheet ottavat vaikutteita siitä, millainen käytös tuntuu olevan hyväksyttävää ja miten muut toimivat.

Ja jälleen, kun katsotaan STM:n ja Tilastokeskuksen selvitystä; kaikkien yhtiötyyppien hallituksen jäsenistä miehillä oli naisia useammin lapsia.

Tähän päälle vielä se, että naiset olivat miehiä paremmin koulutettuja. Pörssiyhtiöiden hallitusten jäseninä toimivista naisista 90 prosenttia oli suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon, miehistä 77 prosenttia.

Ei voi välttyä ajatukselta, että noustakseen johtoon naiset ovat paremmin koulutettuja kuin miehet, heillä on vähemmän lapsia - se siitä, että voit saada uran ja perheen -ja lopulta heille maksetaan johtajatöistä vähemmän palkkaa.

Lasikatto on rikki, mutta matka on vielä pitkä.