Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, maanviljelijä Juha Pylväs perusteli korkeakouluopetuksen hajasijoittamista maakuntien poikamiesten ahdingolla.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs piti lauantaina puoluevaltuuston kokouksessa Rovaniemellä puheen, jossa hän pohti niin sanottuja uuninpankoja ja nosti valokeilaan "maakuntien poikamiehet".

Pylväs tuki puolueensa tiede- ja kulttuuriministerin Antti Kurvisen aikaisempaa näkemystä korkeakoulutuksen "hajauttamisesta" maakuntiin.

"Suomi pitää saada kokonaisena nousuun. Jokaisen suomalaisen ja koko maan pitää pysyä mukana", Pylväs totesi.

Korkeakoulutuksen hajauttamisella olisi Pylvään mukaan "myös muita myönteisiä vaikutuksia".

"Yhä useampi voi jäädä halutessaan kotiseudulleen eikä tarvitse lähteä hakemaan koulutusta kauempaa", Pylväs muistutti.

Ja lisäsi:

"Tämä ilahduttaa varmasti maakuntien poikamiehiä!"

Yliopistojen opiskelijoista naisten osuus on miehiä suurempi.

Huutomerkki oli mukana puheen kirjoitetussa versiossa. Pylväs kehui myös Keskustan "ihmisläheistä kotiseutupolitiikkaa".

"Mitä parempi tuloksemme on, sitä enemmän voimaa meillä on pitää maakuntien puolta. Uuninpankolle ei ole varaa jäädä. Keskittämiselle pitää laittaa stoppi."

Uunipanko on vertaus, joka on totuttu yhdistämään synnyinkoteihinsa maaseudulle jääneisiin aikamiespoikiin eli niin sanottuihin uunipankopoikiin.

Keskustan eduskuntaryhmän taannoisessa kesäkokouksessa Pylväs herätti taannoin huomionta puhumalla "loisivista elintasosurffareista", mitä ilmausta hän myöhemmin pahoitteli.

Pylväs on kotoisin Ylivieskasta ja on siviiliammatiltaan maanviljelijä.

Maaseudun poikamiesten pariutumisongelmia on aikaisemmin pyritty ratkaisemaan muun muassa niin sanotulla "poikamiespankilla", joka perustettiin 1980-luvulla Sumiaisiin.