Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoi tänään, että Suomessa on sairaalahoidossa 299 koronaviruspotilasta, joista 38 on tehohoidossa. Potilaiden määrä on noussut kahden viime viikon aikana.

Myös tartuntaluvut ovat karua luettavaa. Tänään todettiin 1 151 uutta koronavirustartuntaa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin johtajaylilääkäri Jari Petäjä kertoo, että HUSin alueen sairaaloissa on tällä hetkellä 14 potilasta tehohoidossa. Petäjän mukaan nyt ollaan yhden potilaan päässä siitä, että tehohoidon kapasiteettia joudutaan laajentamaan kuudella lisäpaikalla.

- Jos laajennus jouduttaisiin tekemään, henkilöstö olisi pois muusta tehohoidosta. Tämä tarkoittaisi, että sellaisten leikkausten tekemistä täytyisi vähentää, jotka vaativat leikkauksen jälkeistä tehohoitoa, Petäjä sanoo.

Petäjän mukaan koronapotilaiden tehohoidon takia voitaisiin joutua siirtämään esimerkiksi kiireettömiä sydänleikkauksia. Leikkauksia jouduttaisiin siirtämäään 4-5 päivässä. Eilen kerrottiin, että tehohoidon kapasiteetti alkaa olla äärirajoilla myös Etelä-Pohjanmaalla ja kiireettömiä leikkauksia on jouduttu perumaan.

KYSin Reinikainen: Tilanne on huolestuttava

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) toimisto koordinoi tehohoitoa ympäri Suomen ja huolehtii, että resurssit on mitoitettu oikein.

Kysyimme tehohoitoa koordinoivasta toimistosta KYSistä, kuinka paha koronatilanne on valtakunnallisesti ja onko jo vaarana, että tehohoidon kapasiteetti alkaisi pian täyttyä.

Anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen KYSistä kertoo, että tilanne on huolestuttava.

Kahden viime viikon aikana tehohoidon tarve on kasvanut ja nyt nähdään erittäin jyrkkää nousua muun sairaalahoidon tarpeessa.

- On selvää, että tehohoitokapasiteettia joudutaan kasvattamaan, mikäli koronapotilaiden määrä kasvaa nykyisestä. Jos näin kävisi, siitä seuraisi väistämättä muiden potilaiden hoidon viivästymisiä, Reinikainen arvioi.

Koronapotilaiden tehohoitopaikkoja noin 250

Tehohoitopaikkoja on Suomessa yhteensä noin 300. Näistä koronapotilaita hoitavilla teho-osastoilla on paikkoja noin 250-270, mutta suurin osa paikoista on jatkuvasti käytössä muiden kuin koronapotilaiden hoidossa.

Tehohoidon paikat (yhteensä 245) jakautuvat eri alueiden välillä seuraavasti: HYKS-erva 73, TAYS-erva 43, TYKS-erva 40, KYS-erva 41 ja OYS-erva 48. Erva on lyhenne sanasta erityisvastuualue.

Tällä hetkellä Suomessa tehohoidossa on koronan takia 38 ihmistä. KYSin Reinikainen arvioi, että vielä ollaan melko kaukana kevään 2020 ja kevään 2021 pandemiahuipuista, jos tilannetta katsotaan tehohoidon kuormituksen kannalta.

Keväällä 2020 tehohoidossa samanaikaisesti olleiden koronapotilaiden määrä nousi pahimmillaan 83:een. Kevään 2021 huippulukema taas oli 64 tehohoitopotilasta.

Reinikainen kertoo, että keväällä 2020 tehohoidon paikkoja Suomessa lisättiin tilapäisesti noin 450:een.

- Se onnistui siten, että muuta sairaanhoitoa, erityisesti leikkaustoimintaa, supistettiin rajusti, ja henkilökuntaa täydennyskoulutettiin ja siirrettiin tehohoitotyöhön.

Tehohoidon nostettua kapasiteetia keväällä 2020 ei kuitenkaan tarvinnut ottaa täysin käyttöön, sillä koronapotilaiden hoidon tarve jäi pienemmäksi kuin oli pelätty.

Tämä johtui Reinikaisen mukaan siitä, että keväällä 2020 käyttöön otetut tiukat rajoitustoimet toimivat arvioitua paremmin ja tehohoidon tarve alkoi laskea odotettua nopeammin.

- Kevään 2020 jälkeen normaalia suurempaa tehohoitokapasiteettia ei ole ylläpidetty pitkiä aikoja, sillä se edellyttää muun sairaanhoidon supistamista henkilökunnan saamiseksi tehohoitotyöhön ja haittaa siten muiden kuin koronapotilaiden hoitoa, Reinikainen selittää.

Tehohoidossa pulmana henkilökunnan riittävyys

Tehohoidon tilapäinen nostaminen rasitti myös henkilökuntaa, sillä tehohoitoon jouduttiin nopeasti perehdyttämään sellaista hoitohenkilökuntaa, joka ei normaalisti tee tehohoitotyötä.

Reinikainen kertoo, että tehohoidon suhteen kapasiteettia ei rajoita niinkään pula laitteista vaan henkilökunta. Hengityslaitteita on riittävästi, mutta tehohoidon osaajia rajoitetusti. Osaavaa henkilökuntaa ei ole yhtään ylimääräistä.

Teho-osastoja on Suomessa jokaisessa keskussairaalassa. Yliopistosairaaloissa on jopa useita tehohoidon yksiköitä. Koronapotilaita on jouduttu siirtämään pandemian aikana jonkin verran sairaalasta ja sairaanhoitopiiristä toiseen.

- Tämä on ihan normaalia toimintaa. Olemme luoneet toimivan järjestelmän, jossa tehohoidon potilaita on siirretty kuormituksen tasaamiseksi, sanoo HUSin johtajaylilääkäri Jari Petäjä.

Lue aiheesta lisää:

Tehohoidon kapasiteetti alkaa olla äärirajoilla Etelä-Pohjanmaalla, kiireettömiä leikkauksia jouduttu perumaan

HUS varautuu avaamaan lisää tehohoitopaikkoja koronapotilaille - tehohoidon kantokyvyn raja lähes saavutettu