Erityisesti matkailu- ja ravintola-ala kaipaa lisää työperäistä maahanmuuttoa. Työvoimapulan vaivaamalla alalla työskentelee tänä talvena toistakymmentä tuhatta ulkomaalaista kausityöntekijää, mutta alalla toivotaan että he jäisivät maahan pysyvämmin.

Matkailu- ja ravintola-ala menetti korona-aikana runsaasti työvoimaa muille aloille ja takaisin palanneita on vähän.

Lue myös: Ajatteletko vaihtaa alaa? Asiantuntijat: Nyt on työntekijän markkinat - "Näin laajaa alalta toiselle siirtymää on tapahtunut tuskin koskaan"

- Ilman todella aktiivista työperäistä maahanmuuton houkuttelua ravintolat joutuvat pitämään toimipaikkojaan kiinni, rajoittamaan aukioloa tai heikentämään palvelua, kun ei ole tarpeeksi työntekijöitä. Tilanne on todella hankala, toteaa Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö Maran toimitusjohtaja Timo Lappi.

Alalla kaivataankin lisää Ana Emilia Martinez Halen kaltaisia työntekijöitä. Meksikolainen Martinez Hale työskentelee Rovaniemen Sky Hotel Ounasvaarassa ja huolehtii ravintolan aamupalatarjoilusta.

- Pidän asiakaspalvelusta, olen pitänyt siitä aina. Muut työntekijät täällä hotellissa ja ravintolassa ovat ymmärtäväisiä ja ottaneet minut hyvin vastaan, hän toteaa.

Tällä hetkellä Martinez Hale työskentelee kausityöntekijänä, mutta Suomeen jääminen pysyvämminkin olisi hänen mukaansa hyvä vaihtoehto.

Lyhyt kausityö kiinnostaa seikkailunhaluisia nuoria

Työperäinen maahanmuutto on kasvanut. Esimerkiksi tänä vuonna oleskelutodistuksilla ja -ilmoituksilla Suomessa työskenteli syyskuun loppuun mennessä 13 145 henkilöä. Se on runsaat puolet koko ulkomailta saapuneesta työvoimasta.

Määrä on suurempi kuin ennen koronapandemiaa 2019. Myös koronavuonna 2020 luku oli suurempi kuin 2019.

Alankomaista kotoisin oleva Ellen de Boer ja ranskalainen Laura Lequilliez ovat kausityöntekijöitä. He saapuivat muutama viikko sitten Rovaniemelle. Sesonkityö siistijöinä kestää näillä näkymin maaliskuun loppuun.

Molemmat päättivät yhteisellä ulkomaan reissulla muutama vuosi sitten suunnistaa Pohjois-Eurooppaan. Määränpääksi sementoitui Rovaniemen joulupukin pajakylä ja siellä sijaitseva Santa Claus Holiday Village -huoneistohotelli.

- Luin, että 70 prosenttia Suomesta on metsää ja se vaikutti hyvältä. Luin, että ilma on täällä terveellistä ja puhdasta, Ellen de Boer kertoo.

- Täällä on tilaa ihmisille ja rauhallista. Sen huomaa, kun saapuu Helsingistä ja Pariisista, Laura Lequilliez säestää.

Ulkomaalaisten osuus työvoimasta kasvaa koko ajan

Mara ry:n Timo Lappi painottaa, että pelkästään sesonkityöläisten varaan ei voi ravintoloiden ja hotellien toimintaa laskea. Ja olivatpa työntekijät pysyviä tai kausiluontoisia, heitä tarvitaan hänen mukaansa todella paljon.

- Arvio on hyvin laajalla skaalalla, mutta kyllä se viisinumeroinen luku on joka tapauksessa.

Henkilöstövuokrausyrityksissä arvioidaan, että ulkomaalaisten työntekijöiden määrä Suomen työelämässä kasvaa koko ajan. Kaksi suurta alan yhtiötä, Staffpoint ja Barona rekrytoivat ihmisiä eri puolilla Eurooppaa ja osaksi myös mantereen ulkopuolella.

Ulkomaista työvoimaa houkutellaan muun muassa somekampanjoilla ja rekrytointitapahtumissa.

- Kansainvälinen rekrytointi on vaikeutunut, koska työvoimapula on ilmiö myös muissa maissa. Itä-Euroopasta lähteville työpaikat löytyvät nyt Keski-Euroopasta eli lähempää kotia, miettii Staffpointin toimitusjohtaja Anu Ahokas.

Lue lisää: Ulkomaalaiset työntekijät saattavat pelastaa Lapin matkailun ahdingolta - ensi talvena joka neljäs osaaja voi tulla rajojen takaa

Henkilöstövuokrausyhtiö Baronalla on Euroopassa oma organisaatio, joka hakee asiakkaiden toiveiden perusteella uusia toimeksiantoja. Ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaaminen Suomeen kasvaa tulevaisuudessa, uskoo myös Baronan Lapin aluejohtaja Kimmo Gauriloff.

- Noin kolmannes tulee olemaan tänä vuonna ulkomailta, se on varovainen arvio. Siinä on kasvua edellisiin vuosiin toistakymmentä prosenttia ja luku on koko ajan kasvamaan päin.

Kalifornian niemimaalta, 250 000 asukkaan La Pazin kaupungista kotoisin oleva Ana Emilia Martinez Hale päätyi Suomeen ja Rovaniemelle opiskelujen kautta, sillä takana on kaksivuotiset matkailualan opinnot Lapin yliopistossa ja maisterin tutkinto.

- Olen aina halunnut tulla Suomeen, koska täällä tuotannossa otetaan huomioon ympäristöasiat. Täällä kaikki eivät ajattele pelkästään rahaa, vaan myös ympäristöä. Yliopistossa kiinnitetään niihin myös huomiota.

Palkkauksessa ei eroja suomalaisilla ja ulkomaalaisilla

Tällä hetkellä Martinez Hale työskentelee Suomessa sesonkityöntekijänä Staffpoint henkilöstövuokrausyrityksen kautta Lapland Hotels -ketjussa.

- Olen enemmän kuin tyytyväinen. Ansaitsen tarjoilijana paljon enemmän rahaa kuin Meksikossa. Olen tarjoilija, nyt aamuisin, mutta joskus myös iltaisin.

Sky Hotel Ounasvaaran johtajan Mira Söderlundin mukaan työehdoissa ei ole eroja ulkomaalaisten ja suomalaisten työntekijöiden välillä.

- Ulkomaiset työntekijät saavat meillä ihan samaa palkkaa kuin suomalaisetkin kokemuksen mukaisesti.

Söderlund painottaa, että palkkaus hoidetaan vallitsevan työehtosopimuksen mukaan.

Hän tietää tapahtumia menneiltä vuosilta, jolloin pienten yritysten lupauksille palkkauksesta ja asunnosta ei ollut aina lopulta katetta. Nykyisin yhdelläkään yrityksellä ei ole sellaiseen varaa.

- Jatkossa talvikausien ja sesonkien toiminta riippuu pitkälle siitä, että ulkomaalaista työvoimaa on käytettävissä.

Ana Emilia Martinez Halen työsopimus tarjoilijan työssä kestää ainakin kesäsesonkiin asti, mutta tulevaisuus on sen jälkeen avoin.

- Jos kysyt nyt, niin haluan olla täällä. Olen avoin kaikille mahdollisuuksille. Katsotaan mitä tapahtuu, antaa Jumalan päättää, hän sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella ulkomaalaisesta työvoimasta Yle Tunnuksella keskiviikkoon 17.11. kello 23 saakka.