TALLINNA Estonia-hylyn tutkimukset päätettiin käynnistää uudelleen sen jälkeen kun Henrik Evertssonin johtama kansainvälinen tv-ryhmä oli viime vuonna löytänyt aluksen rungosta aikaisemmin tuntemattoman reiän.

Tiistaina pidetyssä tutkimusten väliraportin julkistamistilaisuudessa Viron onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Rene Arikas kertoi Ylelle, että mikään ei toistaiseksi kumoa matkustajalautan virallista uppoamissyytä.

Vuonna 1997 päättyneessä onnettomuustutkinnassa syyksi ilmoitettiin aluksen keulavisiirin irtoaminen kovassa merenkäynnissä.

- Tällä hetkellä ei ole minkäänlaisia perusteita väittää, etteivät vuoden 1997 raportin päätelmät pitäisi paikkansa, Arikas sanoi.

Hänen mukaansa tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia muun muassa hylystä löytyneiden vaurioiden alkuperän selvittämiseksi.

Kansainvälisen kuvausryhmän löytämä repeämä vahvistettiin uusimmissa tutkimuksissa vähintään 4 kertaa 22 metrin kokoiseksi. Sen tarkan koon vahvistaminen on hankalaa, koska vaurio yltää hylyn alle.

Sekä Rene Arikas että Ruotsin onnettomuustutkintakeskuksen varajohtaja Johan Bäckstrand olivat tiistaina Tallinnassa yhtä mieltä siitä, että repeämän todennäköisin syy on hylyn osuminen kallioperäiseen merenpohjaan.

- Tukholman yliopiston tutkimusten perusteella on erittäin todennäköistä että vaurio on syntynyt kontaktista merenpohjaan, Bäckstrand kertoi.

- Heti repeämän vieressä on avointa peruskalliota, ja repeämän kuvio vastaa kallioperän kuviota siinä kohtaa merenpohjaa, lisäsi Arikas.

Varsinaiset tutkimukset käyntiin maaliskuussa 2022

Rene Arikasin mukaan tänä vuonna toteutettiin vasta esitutkimus. Varsinaiset tutkimukset jatkuvat ensi keväänä.

Maaliskuussa käynnistyvät ferromagneettiset tutkimukset antavat lisätietoa siitä, minkälaista metallia ja mihin kohtaan merenpohjaa Estonian hylystä on uppoamisen aikana irronnut.

- Lasertutkimuksella piirretään puolestaan hyvin tarkka kuva Estonian hylystä, Arikas kertoi.

Lisäksi tutkijoiden on tarkoitus haastatella uudelleen onnettomuudesta selvinneitä. Heti onnettomuuden jälkeisinä vuosina tehdyt haastattelut eivät hänen mukaansa olleet kovin laadukkaita.

- Kaikkia selvinneitä ei ole edes haastateltu. Toisia on puhuteltu hyvin pintapuolisesti, Rene Arikas totesi.

Lisätutkimuksilla on tarkoitus myös kartoittaa syitä autokannen rampin irtoamiseen. Irtonainen ja hylyn vieressä makaava ramppi tuli heinäkuussa suoritetuissa kuvauksissa yllätyksenä.

- Meillä oli alun perin tieto että se olisi toispuolisesti kiinni hylyssä. On kuitenkin aivan liian aikaista tehdä sen irtoamisen syistä mitään johtopäätöksiä, Arikas sanoi.

Lue lisää:

Ruotsin radio sai videomateriaalia Estonian hylyn repeämästä - Professori: "Vauriot näyttävät paljon pahemmilta kuin odotin"

Estonian hylyltä julki uusia kuvia - tutkinnan johtaja: "Arviointi onnistui paremmin kuin uskalsimme toivoa"

Estonian hylystä löytyi kaksi uutta repeämää - Onnettomuustutkija: "Haluamme varoa johtopäätösten vetämistä"

Lähes 30 vuotta sitten uponneen Estonian hylkyä tutkitaan jälleen - löytyykö dokumenttisarjassa paljastuneille repeämille selitys?

Estonian hautarauha perutaan väliaikaisesti, jotta uudet tiedot aluksen uppoamisen syistä voidaan tarkistaa

Estonian tutkintatoimet salliva lakiluonnos valmisteilla - hylyn vauriot halutaan tutkia