Talousrikosten tutkinta on ruuhkautunut pahoin joidenkin poliisilaitosten alueella. Poliisilla oli avoinna lokakuun lopussa vajaat 3 200 epäiltyä talousrikosta.

Avointen talousrikosten määrä on kasvanut viime vuosina valtakunnallisesti, mutta erityisesti tiettyjen poliisilaitosten alueella. Eniten juttupino on kertynyt Helsingissä ja Itä-Uudellamaalla.

Itä-Suomessa kasvu on ollut suhteellisesti vieläkin nopeampaa: avointen juttujen määrä on yli kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Alla olevasta grafiikasta näet avoinna olevien talousrikostutkintojen määrän poliisilaitoksittain.

Poliisi: Sijoitushuijauksiin langetaan liian helposti

Helsingin poliisin rikostarkastaja Ismo Siltamäki selittää avoinna olevien talousrikosten määrän kasvua uusilla rikollisuuden ilmiöillä. Hän nostaa esimerkiksi erilaiset kryptovaluuttoihin liittyvät huijaukset, joista on tullut tutkintapyyntöjä poliisille aiempaa enemmän.

- Ihmiset sijoittavat kryptovaluuttoihin sellaisten palvelujen kautta, joista he eivät tiedä ylläpitäjää tai kotimaata. Oma näkemykseni on, että sellainen on uhkapeliä, Siltamäki sanoo.

Määrällisesti sijoitushuijaukset kattavat kuitenkin vain pienen osan kaikista talousrikoksista. Huomattavasti yleisempiä ovat veropetokset ja kirjanpitorikokset.

Myös ihmiskauppaan ja kiskonnan tapaiseen työsyrjintään puuttuminen on vaatinut poliisilta voimavaroja. Kun poliisi perusti valtakunnallisen yksikön ihmiskaupan tutkintaan, sinne siirtyi talousrikostutkijoita Helsingin poliisista.

- Sinänsä resurssit ovat pysyneet samana. Meillä on ollut haastetta pikemminkin siinä, miten saadaan riittävästi halukkaita talousrikostutkijoiden virkoihin, Siltamäki kertoo.

Kolmanneksi juttupinoa on kasvattanut liivijengi Cannonballiin liittynyt mittava veropetosjuttu muutaman vuoden takaa. Siihen keskittyminen näkyi muiden talousjuttujen tutkinnassa.

Verottaja ilmoittaa poliisille vain räikeimmät tapaukset

Poliisin talousrikostutkinnan ruuhkautuminen näkyy esimerkiksi veropetosten tutkinnassa. Erilaiset veropetokset ovat yleisimpiä talousrikoksia. Ne päätyvät poliisille yleensä Verohallinnon selvitysten kautta. Viime vuonna verottaja teki yhteensä 930 rikosilmoitusta.

Rikoslaissa ei ole linjattu veropetokselle euromääräistä rajaa. Käytännössä verottaja ilmoittaa poliisille kuitenkin vain räikeimmät tapaukset.

Verohallinnosta kerrotaan Ylelle, että tyypillisesti poliisille jätetään ilmoittamatta, kun kierretyn veron määrä on alle 8 000 euroa. Sitä pienemmistä veropetoksista seuraa yleensä rangaistusluontoinen veronkorotus. Jokainen tapaus katsotaan kuitenkin erikseen.

Siltamäen mukaan poliisi ottaa kyllä tutkintaan kaikki rikosilmoitukset, joita verottaja heille tekee. Viive tutkintaan ottamisessa on kuitenkin kasvanut.

Lisäksi entistä harvemmassa jutussa hyödynnetään niin sanottua reaaliaikaista tutkintaa, jossa poliisin esitutkinta ja verotarkastus tehdään samanaikaisesti. Verohallinnon näkökulmasta reaaliaikainen tutkinta on hyödyllistä, sillä poliisilla on enemmän valtuuksia kuin verotarkastajalla.

Lue lisää:

Paloittelumurhaaja, huumekauppias ja poliisia pakoileva rahanpesuepäilty - salaisen veroparatiisiyhtiön perustaminen houkutti suomalaisrikollisia

"Rahankiilto silmissä lähdin mukaan" - Janne sijoitti tuhansia euroja kansainväliseen kultakauppaan, joka paljastui MOT:n selvityksessä joukoksi arvottomia yrityksiä

Kymmenet suomalaiset langenneet taiten tehtyyn Bitcoin-huijaukseen, Tuula Starck-Schreiber on yksi heistä - "Se artikkeli oli niin totuudenmukainen"