Omerta 6/12 on harvinainen elokuva: se on budjetiltaan suomalaisittain jättiluokaa, ja se on ennen ensi-iltaansa ollut monta kertaa otsikoissa tuotannon ongelmien takia. Produktion alkuvaiheessa ohjaajana oli Antti J. Jokinen, mutta hän jäi pitkälle sairauslomalle. Tilalle tuli Aku Louhimies. Samalla kaksi suunniteltua Omerta-elokuvaa muutui vain yhdeksi.

Torstaina elokuvan tuottaja vahvisti Ylelle, että Jokisen ollessa ohjaajana elokuvan kuvauksissa oli riskitilanteita ja turvattomuuden tunnetta. Asiasta kertoi ensin Suomen Kuvalehti (juttu maksumuurin takana).

Tilanteet ovat liittyneet rekvisiitta-aseiden käyttöön sekä sellaisten kohtausten kuvaamiseen, jossa ajetaan autoilla kovaa vauhtia. Voit lukea lisää tästä jutusta.

Ensi viikolla ensi-iltaan tuleva elokuva on saanut merkittävää tukea julkisilta rahoittajilta. Suomen Elokuvasäätiö on tukenut Omertan tuotantoa yli miljoonalla eurolla, Business Finland 850 000 eurolla. Yhteisistä varoista on siis tuettu tuotantoa, jonka turvallisuusongelmista on nyt tullut tietoa julkisuuteen. Lisäksi elokuvalla on yksityisiä rahoittajia.

Kysyimme, millainen vastuu julkisilla rahoittajilla on huolehtia siitä, että niiden tukemissa tuotannoissa olosuhteet ovat turvalliset. Yle tavoitti asiaa kommentoimaan puhelimitse Elokuvasäätiön johtajan Lasse Saarisen sekä Business Finlandin tuotepäällikön Merja Salosen.

Elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarinen, Omerta-elokuvan tuotannosta on paljastunut turvallisuusriskejä, kuinka kommentoitte tätä asiaa elokuvan osarahoittajana?

- On äärimmäisen valitettavaa että tällaista on tapahtunut. Mielestäni tuotantoryhmän vastuuhenkilöt ovat kuitenkin toimineet hyvin. Esimerkiksi autolla-ajokohtausta kieltäydyttiin toteuttamasta ohjaajan vaatimusten mukaisesti ja kuvaukset keskeytettiiin.

- Tuottaja lähetti meille välittömästi pitkän kirjeen jossa kerrottiin tapahtumista, eli meitä informoitiin saman tien. Selvityksessä mainittiin tarvittavista toimenpiteistä: ensin Aku Louhimiestuli paikkaamaan Antti J. Jokistaja sitten ohjaaja vaihtui kokonaan.

Millaisia ydinkohtia tuossa pitkässä selvityksessä oli?

- Kyseessä on tuotantoyhtiön meille kirjoittama selvitys, joten en voi sitä kertoa siitä tarkemmin.

Kuinka vakavia Omertan turvallisuusriskit ovat olleet?

- Ohjaaja määrää hyvin pitkälle sen, miten kuvauspaikalla toimitaan ja mitä kuvauspaikalla tehdään. Jos ohjaajan tietyllä tavalla vääränlainen kunnianhimo ylittää turvallisuusrajat, silloin voidaan mennä virheelliselle puolelle.

- En ole itse ollut paikan päälllä, joten en pysty sanomaan, kuinka vakavia Omertan tilanteet ovat olleet. Suomessa tällaiset tilanteet ovat kuitenkin nykyisin hyvin poikkeuksellisia: en väitä ettei niitä sattuisi, mutta harvinaisia ne ovat. Olen työskennellyt elokuvatuottajana vuodesta 1985 lähtien, ja 80-luvulla näki paljon ammattitaidottomuutta ja välinpitämättömyyttä. Nykyisin elokuva-ala on muuttunut turvallisuusasioiden suhteen täysin.

Asetitteko muuten ehtoja tai vaatimuksia Omertan tuotannon suhteen?

- Rahoittaja ei voi esittää oikeastaan minkäänlaisia vaatimuksia käytännön asioihin. Meidän vaatimuksemme liittyvät lähinnä siihen, että tehdään elokuva, joka seisoo käsikirjoituksessa. Me emme mitenkään voi tietää, kuinka yksittäisenä kuvauspäivänä toimitaan.

Pitäisikö teidän sitten rahoittajana valvoa enemmän elokuvatoimintaa?

- Tämä on mielenkiintoinen kysymys: onko julkinen rahoittaja tällaisissa tapauksissa jotenkin eri asemassa kuin joku yksittäinen tai yksityinen rahoittaja. Jos oletetaan, että julkinen rahoittaja on myös jonkinlainen poliisi, resursseja pitäisi olla huomattavasti enemmän. Samanaikaisesti voidaan kuvata jopa viittätoista erilaista tuotantoa, joita olemme tukeneet. Jos jokaisessa näistä pitäisi olla valvoja aamusta iltaan, meidän henkilökuntamme vähintäänkin kolminkertaistuisi hyvin nopeasti.

- Tuotantoyhtiö eli työnantaja on vastuussa turvallisuusasioista: se ei oikeastaan voisikaan olla kukaan muu. Sama logiikka pätee esimerkiksi rakennustyömaihin. Jos valtio rakennuttaa uuden talon ja siellä tapahtuu onnettomuus, niin vastuu on rakentajan, ei valtion.

Onko Suomen elokuvasäätiöllä mahdollista periä rahoja takaisin, jos elokuvanteossa ilmenee vakavia puutteita ja turvallisuusriskejä?

- Epäilen, ettei sellaista lakipykälää löydy, jonka perusteella rahoja voisi periä takaisin. Hypoteettisena syynä tosin voisi olla tuotantoyhtiön täydellinen välinpitämättömyys ja huolimattomuus. Jos kuvauksissa joku ajaisi vaikkapa pääroolin esittäjän päälle eikä elokuvaa olisi mahdollista kuvata uudelleen, ja syy olisi täysin tuotantoyhtiön, ehkä sellaisessa tilanteessa ryhdyttäisiin perimään rahoja takaisin.

Vaikuttavatko esiintulleet turvallisuusriskit tulevaisuuden rahoituspäätöksiin: jos tuotannosta vastaavilla henkilöillä on ollut aiemmin ongelmia, voitteko esimerkiksi evätä tämän perusteella tukirahat?

- Jos jollakin tekijällä on todella huono elokuva-alan menneisyys, varmaan keskustelisimme siitä pitkään. Jo käsikirjoituksesta kuitenkin näkyy, onko elokuvassa hankalia tai vaarallisia kohtauksia. Tällöin selvitämme, onko tuotannossa panostettu tarpeeksi ammattitaitoiseen turvahenkilökuntaan. Esimerkiksi Tuntemattomassa sotilaassa oli mukana ammattilaisista koostunut räjäytysryhmä, ja hakemuksessa oli selvitetty hyvin tarkkaan, ketkä nämä vaaralliset asiat tekevät ja miten.

Business Finland: "Meidän tietoomme ei ole tullut vastaavia tapauksia"

Myös Business Finland on tukenut Omertaa, yhteensä 850 000 eurolla. Soitimme asiasta Business Finlandin tuotepäällikölle Merja Saloselle.

Onko tuo 850 000 euroa näin suomalaisittain vähän vai paljon tukirahaa?

- Kotimaisten pitkin elokuvien budjetit ovat varsin pieniä, eli siihen suhteutettuna tuo on iso summa. Rahoitus on tuotantokannustinta, jolla hyvitetään Suomessa syntyneitä tuotantokustannuksia enintään 25 prosenttia. Omertan koko tuotantobudjetti on huomattava ja suuri osa työstä on tehty Suomessa.

Miten kommentoitte julkisuuteen tulleita tietoja elokuvan kuvauksissa olleista turvallisuusriskeistä ja kuinka vakavina näitä tietoja pidätte?

- Turvallisuusriskit ovat aina vakavia asioita. Jos tässä viitataan Suomen Kuvalehdessä (juttu maksumuurin takana) kerrottuihin kuvausten vaaratilanteisiin voi todeta, että tuotannossa on ainakin ollut mukana asianmukainen henkilö eli stunttikoordinaattori, joka on ollut suunnitelemassa riskialttiita kohtauksia.

Ovatko tällaiset tapahtumat käsityksenne mukaan poikkeuksellisia kotimaisissa elokuvatuotannoissa?

- Meidän tietoomme ei ole tullut vastaavia tapauksia. Yleisesti voisi kuitenkin sanoa, että monissa tuotannoissa voi olla riskikkäitä kohtauksia, ja erityisesti tämän tyyppisissä toimintaelokuvissa. Käsitykseni mukaan tuotantoyhtiöt analysoivat riskit ja tekevät kuvaussuunnitelmat, joilla varmistetaan maksimaalinen työturvallisuus.

Valvooko Business Finland tukemiensa tuotantojen turvallisuutta ja asianmukaisuutta?

- Business Finland edellyttää kaikessa rahoitustoiminnassa sitä, että tuensaajat noudattavat alan yleisesti hyväksyttyjä käytäntöjä sekä voimassa olevaa lainsäädäntöä. Teemme vuosittain huomattavan määrän rahoitettujen projektien jälkitarkastuksia. Toki tarkastukset keskittyvät pitkälti siihen, että rahoitettu projekti on toteutettu suunnitellusti ja että siitä aiheutuneet kustannukset ovat todellisia ja hyväksyttäviä. Jatkossa on tietenkin harkittava, pitääkö meidän laajentaa tarkastuksien luonnetta.

Omertan kuvauksien ongelmista julkisuudessa ollut tietoa aikaisemmin, ja nyt tiedot turvallisuusriskeistä täsmentyivät. Olisiko teidän pitänyt puuttua asiaan jo aiemmin?

- Me emme ole olleet proaktiivisia tähän asiaan puuttumisessa, vaan tuotantoyhtiö on itse ollut meihin yhteydessä jo hyvin alkuvaiheessa. Tuotantoyhtiö on kertonut noudattavansa käytäntöjä, joilla varmistetaan turvallisuus. Myös riskianalyysit ja toimintasuunnitelmat oli tehty.

Jos elokuvan teossa ilmenee vakavia turvallisuusriskejä ja vaaratilanteita, voiko Business Finland periä tukeaan takaisin? Entä voiko tällaiset tiedot vaikuttaa rahoituspäätöksiin tulevaisuudessa, jos on tiedossa, että tuotannon avaintoimijoilla on ollut aiemmassa produktiossaan turvallisuusongelmia?

- Valtionavustusta voidaan periä takaisin, jos rahoituksen saaja tuomittaisiin rangaistukseen esimerkiksi rikoslain perusteella, tai jos hänelle olisi työsopimuslain mukaisesti määrätty seuraamusmaksu.

- Kaikki hakemukset arvioidaan tapauskohtaisesti ja tarkastamme yritysten vastuuhenkilöiden taustoja normaalikäytännössäkin. Rahoitushakemusten arvioinnissa käytetään kokonaisharkintaa ja osin myös historiatietoa aiempien projektien toteutumisista. Tämä voi vaikuttaa päätöksen tekoon.

Lisää aihepiiristä:

Historiallisen kalliin Omerta-elokuvan tuottaja vahvistaa Ylelle: Kuvauksissa oli riskitilanteita ja turvattomuuden tunnetta

Aku Louhimies korvaa Antti J. Jokisen Omerta-elokuvan ohjaajana - elokuvia tulee kahden sijaan vain yksi

Ilkka Remeksen trillereistä tekeillä pohjoismainen suurtuotanto - 6/12-elokuvan pääosaan tuleva Jasper Pääkkönen: "Remes ei ole enää liian iso valkokankaalle"