Hallitus sai keskiviikkona päätökseen neuvottelut koronarajoituksista. Ministerit jatkavat ravintolarajoituksia ensi maanantaista lähtien, jolloin voimassaolevat rajoitukset umpeutuvat.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen keskustelivat Ykkösaamussa tautitilanteesta ja koronarajoituksista.

Järvisen mukaan hallituksen päätös ravintolarajoitusten jatkamiselle oli toivottu, ja sitä oli odotettu etenkin pääkaupunkiseudulle.

- Rajoituksiin olisi kaivattu jo aiemmin lisää terää. Nythän ravintoloissa saa puoleenyöhön asti hakea ilman koronapassia kontaktia ja levittää tautia, Järvinen huomauttaa.

Järvisen mukaan vaikeimmat taudit tehohoidossa ovat pääosin rokottamattomilla.

- Ne ovat lääkärin kannalta niitä turhia sairastumisia, sillä ne olisi voitu estää.

STM:n Varhilan mukaan rokotekattavuuden nostamisella 90 prosenttiin olisi merkittävä muutos Suomen tämänhetkiseen tilanteeseen.

- Tanskassa rokotusprosentti on meitä korkeampi, kohta 90 prosenttia, ja Tanska ottaa nyt uudestaan rajoituksia käyttöön. Sielläkin tapahtuu tartuntojen leviämisiä erityisesti rokottamattomien keskuudessa, STM:n Varhila kertoo.

Varhila muistuttaa silti rokotekattavuuden merkityksestä, sillä muuten väestötason suojaa ei pääse muodostumaan.

- Mitä laajempi väestökattavuus saadaan, niin pystymme paremmin suojelemaan niitä, jotka eivät kykene rokotetta ottamaan, eli heitä jotka ovat heikkokuntoisia tai joilla on perussairauksia.

"Alueilta kaivattaisiin aktiivisempaa otetta"

Varhilan mukaan koronatartuntojen hillitsemiseen kaivataan alueilta nykyistä tiukempia toimia.

- Alueilla pohditaan nyt suuririskisten tapahtumien kiristämistä. Kuitenkin alueet olisivat voineet niitä tehdä jo pitkin matkaa, sillä koronapassilla rajoituksista voi selvitä. Tässä alueilta kaivattaisiin aktiivisempaa otetta, Varhila sanoo.

HUSin Järvisen mukaan ongelma on itse ohjeistuksissa ja siinä, että päätökset tehdään paikallisesti voimassa olevien lain pykälien mukaan.

- Ohjeistus on epämääräistä ja vaikeaa. Rajoitustoimenpiteet tulee tehdä ilman koronapassiharkintaa ja ilman riskipistemallia, sillä lakipykälät eivät näitä tunne.

- Lakipykälien hankaluus on se, mikä tästä tekee ongelmallista. Avit pyysivät näihin ohjausta ja vastauskirje oli sellainen, etten ainakaan itse siitä useampaa kertaa lukemalla saanut yhtään ohjausta.

Koronapassi lievin rajoituskeino

Perhe- ja peruspalveluministeriinisteri Krista Kiuru sanoi keskiviikkona A-studiossa, että koronapassin käyttöä on laajennettava.

Infektiotautien ylilääkäri Asko Järvisen mukaan koronapassia voi ajatella keppinä mutta myös turvana. Järvinen muistuttaa koronapassin olevan lievin rajoituskeino, jolla pyritään vähentämään rokottamattomien tartuntamääriä.

- Se (koronapassi) ei riskiä poista, mutta näkisin, että se on rajoituksena parhaiten kohdennettu.

- Ravintolarajoitukset ja koronapassitoiminta estäisi juuri sen tartunnan lähteen ja leviämisen synnyn, ja siinä mielessä se on varmasti merkittävä keino, Järvinen sanoo.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 12.11.2021 kello 23:een asti.

Lue myös:

Ministeri Kiuru penää alueilta suurempaa vastuunkantoa: Toimet kohdistettava rokottamattomaan väestöön - kontaktit saatava vähenemään