Suomessa kaasuautoilua halutaan yhä edistää, vaikka EU:n suhtautuminen on penseää.

Liikenneministeriö esittää, että kaasuautojen käyttövoimaveroon tulisi helpotusta. Lisäksi kaasun jakeluverkko voi laajeta vihdoin myös Oulun yläpuoliseen Suomeen, kun Meri-Lappiin on vireillä kaksi suunnitelmaa kaasun tuottamiseksi.

Jakeluverkon laajenemista pidetään tervetulleena.

- Olen niin monta kertaa kuullut ihmisten sanottavan, että muuten hankkisin kaasuauton, mutta sillä ei pääse Lappiin. Ihmiset valitsevat sen vuoksi bensa-auton, vaikka ajavat 95 prosenttia ajoista muualla kuin Lapissa, sanoo Kaasuautoilijat ry:n puheenjohtaja Jani Hautaluoma.

Tornioon suunnitellaan biokaasulaitosta. Jäkälän jätteen biokaasulla henkilöautot kulkisivat jopa 20 miljoonaa kilometriä vuodessa. 10 miljoonan euron arvoisen laitoksen kaasu riittäisi kahdelle tai kolmelle tankkauspisteelle.

Myös Tornion LNG-terminaalista on tarkoitus toimittaa tankkausasemille tiivistettyä biokaasua (LBG), joka tulisi laivalla tuotantolaitoksista Euroopasta.

Lue myös: Jo 12 000 suomalaisen alla hyrisee biokaasulla kulkeva auto - tankkauspisteiden määrä nousee vauhdilla, mutta Lappiin kaasuautolla ei pääse vieläkään

Kannustinloukku halutaan poistaa

Jani Hautaluoma toivoo, että biokaasuauto nähtäisiin vaihtoehtona sähköautolle.

- Biokaasuautossa on tiettyjä etuja, kuten hinta, mikä helpottaa sen valintaa sähköautoon nähden.

Lue myös: Kilpailu kääntyi nurinniskoin polttoainemarkkinoilla: kaasuautoilija saa jo biokaasua halvemmalla kuin maakaasua

Tavallisen bensa-auton muutostyö kaasuautoksi eli konversio maksaa 2000-4000 euroa. Markkinoilla on muutama kaasuautomerkki, joiden hinnat ovat bensa-auton luokkaa.

Konversioon saa tuhannen euron tuen, mutta valtio perii sen takaisin 5-7 vuodessa kaasuautojen käyttövoimaverona.

Hautaluoma näkee tämän syynä konversioiden vähäisyyteen. Tänä vuonna niitä on tehty vain 66 kappaletta syyskuun loppuun mennessä.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) kertoo, että tilannetta ollaan korjaamassa.

- Me olemme esittäneet liikenne- ja viestintäministeriöstä valtiovarainministeriön suuntaan, että voitaisiin luopua käyttövoimaverosta ainakin väliaikaisesti biokaasun käytön edistämiseksi.

Lue myös: Hallitus on satsaamassa biokaasuun, vaikka se on ajautumassa sivuraiteelle henkilöautojen polttoaineena

EU suhtautuu nihkeästi kaasuautoihin

Vaikka kaasuauto tunnustetaan Suomessa ympäristöystävällisenä vaihtoehtona, niiden tulevaisuus ei kuitenkaan näytä kovin hyvältä EU-alueella. Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa säädösehdotuspaketin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Siitä selviää, että EU haluaa siirtyä sähköautoihin.

- Ensimmäinen havainto siitä kesäisestä ilmastopaketista oli hämmästys siitä, että vain sähkö oli siinä vaihtoehtoisena käyttövoimana sekä henkilöliikenteessä että myös raskaalle liikenteelle, Harakka ihmettelee.

Harakan mukaan biokaasu olisi erittäin varteenotettava vaihtoehto juurikin raskaan liikenteen puolella, missä sähköistyminen on vielä alkutekijöissään.

Syytä EU:n nihkeyteen biokaasuautoilua kohtaan on arvailtu. Yhdeksi syyksi on mainittu se, että kaasuautoilija voi valita polttoaineeksi sekä fossiilisen maakaasun että uusiutuvan biometaanin.

Maakaasu ei ole uusiutuvaa, joten siksi on loogista, että palamisesta muodostunut hiilidioksidipäästö mitataan pakoputken päästä.

Näiden kahden kaasun käyttöä kuitenkin tilastoidaan, joten polttoaineen päästökerroin voitaisiin laskea takautuvasti käytön perusteella.

Toinen vaihtoehto voisi olla luopua kokonaan maakaasun käytöstä liikennepolttoaineena ja tarjota autoilijoille ainoastaan puhdasta biometaania. Maakaasun kokonaiskulutuksesta liikenne muodostaa kuitenkin vain pienen osan.

Biokaasulla voitaisiin kattaa neljännes liikenteestä

Biokaasulla voitaisiin kattaa jopa neljäsosa Suomen liikenteen energiatarpeesta.

Kotimaan tieliikenteen energiankulutus oli vuonna 2020 Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 42 400 GWh. Tästä vain kolme promillea oli biokaasua.

Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan biokaasun koko tuotantopotentiaali voisi olla noin 10 200 GWh. Luku sisältää vain jäte- ja sivuvirtoja eli biokaasua ei tuoteta rehuksi tai ruuaksi viljellyistä viljelykasveista.

- Kysymys kuuluu, että saammeko Euroopan Unioni vakuuttuneeksi siitä, että kaasuautoilulla on tulevaisuutta niin henkilöautopuolella kun varsinkin raskaassa liikenteessä, jossa se on nopea ja käyttökelpoinen päästövähennysten lähde ihan nyt välittömästi, Harakka sanoo.

Ei samaa murhetta kuin kaasulaivoilla

Viime aikoina julkisuudessa ovat olleet esillä LNG-laivat, joiden metaanipäästöt ovat herättäneet huolta. Syynä on ollut metaanin huono palaminen, jolloin laivat ovat olleet ilmastolle luultua haitallisempia. Asiasta on kertonut esimerkiksi Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Sama huoli ei koske kaasuautoja, jos ne pidetään kunnossa. Autossa voi olla vuoto, jolloin ilmastomuutosta kiihdyttävää metaania pääsee karkuun ja voi jopa räjähtää, varsinkin esimerkiksi autotalleissa ja parkkihalleissa.

- Tämän vuoksi auto kannattaa huollattaa säännöllisesti vuotojen varalta. Monella autonvalmistajalla kaasutestaus tehdään kahden vuoden välein. Samaa suositellaan myös jälkiasennettuihin järjestelmiin, kertoo Järvenpäässä kaasuautojen huoltoon ja korjaamiseen erikoistunut yrittäjä Timo Luikku.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 11.11. kello 23 saakka.