Laajentunut oppivelvollisuus 18 ikävuoteen näyttää rojahtaneen ensimmäisenä syksynään opinto-ohjaajien harteille.

Suomen opinto-ohjaajat ry:n kannanoton mukaan jo syksyn ensimmäiset viikot näyttivät oppivelvollisuuden laajenemisen mukanaan tuomat ongelmat: liian moni keskeyttää toisen asteen opinnot tai ei saavu aloittamaan opintoja lainkaan.

Opinto-ohjaajien työmäärää on lisääntynyt, koska juuri heidän vastuullaan on huolehtia, että 16-vuotiaat hakeutuvat jatko-opintoihin - ja myös pysyvät niissä.

Vaasan Vamiassa työskentelevä Suomen opinto-ohjaajat ry:n varapuheenjohtaja Hans Kankkonen kertoo, etteivät uudistuksen valmistelut olleet riittäviä. Hänen mukaansa oppivelvollisuuden laajentuminen nuijittiin hyvin nopeasti läpi eduskunnassa.

Se näkyy nyt opinto-ohjaajien työarjessa.

- Työ oli suurta säätämistä varsinkin lukuvuoden alussa. Kaikki järjestelmät eivät pysyneet muutoksessa mukana: esimerkiksi oppivelvollisuuden seurantaan kehitetty Valpas-järjestelmä oli keskeneräinen, kun lukuvuosi alkoi, Kankkonen toteaa.

Kyseessä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun kiireisesti eteenpäin viety uudistus kaatuu arjessa työntekijöiden niskaan. Kouluissa opinto-ohjaajat ovat yleensä se taho, joiden odotetaan olevan perillä uudistuksista.

- Usein oletuksena on, että me hoidetaan homma ja tiedetään aina missä mennään. Jos ohjeistukset eivät ole meidän suuntaan valmiina, kun asioita aletaan jo toteuttaa, niin se näkyy heti meidän työssä, Kankkonen purkaa saamaansa palautetta ympäri Suomen.

Lue lisäksi: Jokaisen 9.-luokkalaisen täytyy löytää opiskelupaikka, ja siksi opot nousevat avainasemaan - "Kyllä minua mietityttää", sanoo opinto-ohjaaja, jolla on vastuullaan 400 opiskelijaa

Tilanne jo hieman rauhoittunut

Kankkonen toteaa, että tilanne kouluissa ja oppilaitoksissa on jo rauhoittunut lukuvuoden ensimmäisten viikkojen jälkeen.

- Kaikkeen aina opitaan nopeasti. Tilanne alkaa olla tietyllä lailla hallinnassa, mutta on edelleen monta asiaa, jotka etsivät muotoaan ja käytäntöjään ennen kuin kokonaisuus on aidosti toimiva.

Suomen opinto-ohjaajat ry vaatii, että oppivelvollisuusuudistuksen tueksi pitää saada selkeät ohjeet esimerkiksi vaikeimmissa tilanteissa olevien nuorten kohtaamiseen.

Ongelmat näyttävät pesiytyneen erityisesti ammatillisen koulutuksen puolelle.

Joka tapauksessa Suomen opinto-ohjaajat ry pitää ehdottoman hyvänä, että oppivelvollisuutta laajennettiin.

- Kritiikkiä on tullut siitä, että rahaa olisi voinut käyttää enemmän alkuopetuksen laadukkaaseen toteuttamiseen. Siihen verrattuna toisen asteen maksuttomuus ei ehkä olisi ollut niin tärkeää, Kankkonen pohtii.

Aika ei meinaa riittää

Opinto-ohjaajalla pitäisi suositusten mukaan olla vastuullaan 200 ohjattavaa. Kauhavan yhtenäiskoulun opinto-ohjaaja Raija Tuomi kertoo, että suositeltu enimmäismäärä ohjauksessa ei useinkaan toteudu.

Osassa kunnista luku on jopa yli tuplaantunut.

- Minulla on ohjattavia 234. Tämähän ei ole vielä paljon yli suositusmäärän, ja aika riittäisikin töiden suorittamiseen ilman tehostetun tuen vaatimusta, Tuomi laskee.

Laajennetun oppivelvollisuuden mukana perusopetuksen luokilla 8-9 otettiin käyttöön tehostettu henkilökohtainen ohjaus.

Tehostettuun ohjaukseen päädytään, jos oppilaalla on esimerkiksi runsaasti poissaoloja, heikko koulumenestys, kielihaasteita tai oppilas on erityisen tuen piirissä.

- Oppilaanohjaajien tehtävänä on 7. ja 8. luokan taitteessa valita oppilaat, jotka tarvitsevat jatkossa tehostettua henkilökohtaista ohjausta 10 tuntia. Jo 8. luokalla oppilaalle on tehtävä henkilökohtainen jatko-opiskelusuunnitelma, Tuomi selittää.

Tuomen mukaan oppivelvollisuuden toteutumisen seurantaan tarkoitettuun Valpas-järjestelmään ollaan opinto-ohjaajien keskuudessa varsin tyytyväisiä.

Tehostetun ohjauksen vaatimukset ovat sen sijaan aiheuttaneet huolta opinto-ohjaajien keskuudessa.

- Aikaresurssi puhuttaa. Laki siitä tuli voimaan elokuun alussa eikä siihen liittyvät suunnitelmat ja ohjeistukset olleet vielä selviä.

Osa kunnista on palkannut lisää opinto-ohjaajia helpottamaan pahinta kiirettä.

- Kauhavalla näin ei ole. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että työaikani ei riitä tehostetun ohjauksen toteuttamiseen tarkoitetulla tavalla. Tämän ensimmäisen lukuvuoden jälkeen pitää arvioida, miten työnkuvaani pitää muuttaa, Tuomi linjaa.

Rahoitus ei pysy uudistusten perässä

Suomen opinto-ohjaajat ry:n varapuheenjohtaja Hans Kankkosen mukaan oppivelvollisuuden laajentumiseen varatut varat eivät ole kunnissa kohdentuneet tarvittavalla tasolla opinto-ohjaukseen.

Kunnissa olisi nyt taattava, että esimerkiksi tehostettua ohjausta voi jokainen sitä tarvitseva saada. Tietoa asiasta ei ole kunnissa kuitenkaan riittävästi.

- Tehostettua opinto-ohjausta on opetushallituksessa lähdetty työryhmän voimin vasta kehittämään sen jälkeen, kun laajennettu oppivelvollisuus on jo astunut voimaan. Tehostettu opinto-ohjaus pitäisi olla siis jo tarjolla, vaikka sitä vasta kunnolla mietitään, mitä se tarkoittaa.

Kankkonen pitää tätä hyvänä esimerkkinä heikosta valmistelusta, joka johtuu liian nopeasta aikataulusta.

- Asiat tapahtuvat liikaa jälkijunassa. Monia uudistuksia on vaikea aluksi toteuttaa, koska resurssit eivät seuraa uudistuksia samassa tahdissa.

Kankkosen mukaan suuri ongelma uudistuksissa löytyykin usein kuntien rahoitusmallista.

- Rahaa tulee, se on kohdistettu tiettyihin asioihin, mutta lopulta kunnat itse voivat päättää, mihin ja miten rahat käyttävät. Tämän hetkiset rahoitusmallit eivät tue opinto-ohjaajia kovinkaan kattavasti.

200 ohjattavan suositus ei toteudu

Suomen opinto-ohjaajat ry:n selvityksen mukaan monella paikkakunnalla mennään samoilla resursseilla kuin aina aikaisemminkin, vaikka vaatimukset ovat kasvaneet.

Kankkonen ottaa esimerkiksi OAJ:n ja Suomen opinto-ohjaajien ajaman suosituksen 200 ohjattavan kiintiöstä.

- Se on suositus, mutta monet kunnat käyttävät rahat johonkin toiseen tarkoitukseen. Lisää henkilökuntaa ei ole juuri palkattu.

OAJ:n ja Sopon laskelmien mukaan tehdyt muutokset vaatisivat perusopetukseen ja lukioihin 190 opinto-ohjaajaa lisää ja ammatilliselle toiselle asteelle peräti 500.

Kankkonen on huolissaan opinto-ohjaajien jaksamisesta.

- Pahimmillaan olen kuullut, että yhdellä opinto-ohjaajalla on perusopetuksessa 450 oppilasta. Ammatillisissa oppilaitoksissa lähestytään monessa paikkaa jo melkein tuhannen opiskelijan rajaa.

Opetussuunnitelmien vaatimuksia on siinä kohtaa jo miltei mahdoton toteuttaa.

- Eihän kukaan pysty tehdä laadukasta työtä, jos resurssit ovat täysin riittämättömät.

Vaikka 200 ohjattavaa on tavoite, suosituksessa pitäisi ottaa myös huomioon erityisen tuen tarpeet.

- Jos koululla ja alueella on paljon erityisen tuen tarpeessa olevia, niin luku saisi olla vieläkin pienempi. Erityisen tuen oppilaat tarvitsevat enemmän ohjausaikaa.

Koulutettuja opinto-ohjaajia riittäisi, mutta kiinnostus paikoin vähäistä

Töitä pursuava opinto-ohjaus ei ole tällä hetkellä opetusmaailman houkuttelevin vaihtoehto.

- Meillä on tilanne, että esimerkiksi ammatillisella puolella on koulutettuja opinto-ohjaajia - joilla on siis myös ammatillisen opettajan pätevyys - joista moni on valinnut sen tien, etteivät hae opinto-ohjaajan töitä.

Vaikka koulutus opinto-ohjaajaksi on pidempi, se ei näy palkassa. Työtaakkakin on monesti suurempi kuin tavallisessa opetustyössä.

- Nyt on ollut opinto-ohjaajien paikkoja haussa, joihin ei olla välttämättä saatu päteviä hakijoita lainkaan. Tietenkin on aina alueellisia eroja, mutta tällaista on ihan yleisesti havaittavissa, Kankkonen kertoo.

Kankkosen mukaan ongelma on työmäärässä. Jotta ohjaustyötä pystyy tehdä mielekkäästi, ohjattavien määrä pitää olla sopiva.

- Se varmasti lisäisi opinto-ohjauksen kiinnostusta koulutettujen osalta. Niin kauan kun viesti kentältä on se, että töitä on aivan liikaa ja palkkauksessa se ei näy, niin eihän se ole kaikista houkuttavin yhtälö, Kankkonen alleviivaa.

Lue myös:

"Aikataulu ei ole realistinen" - oppivelvollisuuden laajeneminen voimaan jo ensi syksynä, kunnat ja koulut syyttävät hallitusta hätiköinnistä

Oppivelvollisuus laajeni ja moni lukiolainen on jäänyt ilman luvattua läppäriä - kouluissa haalitaan nyt varakoneita