KAUHAJOKI. Tusinan verran yli 20-metrisiä betonipylväitä seisoo suurella rakennustyömaalla kilometri Kauhajoen keskustan ulkopuolella. Ohi ajava ei ehkä heti tajua, mitä tontille rakennetaan, mutta jokainen paikallinen on siitä selvillä.

Tähän nousee yksityisellä rahalla hulppea monitoimiareena, johon mahtuu kerralla 5 000 katsojaa. Siis lähes 40 prosenttia Kauhajoen kaupungin asukkaista.

Hallin pääkäyttäjä on paikallisylpeys, koripallon menestysseura Karhu Basket. Jos heinäkuussa aloitetut rakennustyöt etenevät aikataulussa, valmistuu halli ensi vuoden syyskuussa. Miesten Korisliigaa pelataan uudessa areenassa todennäköisesti jo ensi kaudella.

Karhu Basketin pitkäaikainen puheenjohtaja Vesa Ojala on tyytyväinen, että kaksinkertainen Suomen mestari saa kansainväliset kriteerit täyttävän koripalloareenan. Sellaiset ovat Suomessa harvassa.

- Nyt kun meille tulee ihan oma areena, kyllähän me pomppaamme kertaheitolla ykköspaikaksi koriksen osalta. On paljon puhuttu fasiliteeteista, ja nyt ne tulevat olemaan sellaiset, että oksat pois, Ojala hehkuttaa.

Uuden areenan kustannusarvio oli rakennustöiden alkaessa 7-8 miljoonaa. Hanketta varten perustettiin halliyhtiö KB Areena Kauhajoki Oy, jonka ankkurisijoittajat ovat paikalliset yritykset Suotuuli Oy ja Isojoen Konehalli Oy (IKH).

Areenan rakennuskustannukset nousevat mitä todennäköisimmin arvioitua korkeammalle.

- Me olemme päättäneet, että pidämme sen omana tietonamme. Maksaa sitten mitä maksaa, kertoi halliyhtiön hallituksen puheenjohtaja ja Suotuuli Oy:n omistaja Petri Suokas Yle Pohjanmaan haastattelussa.

Ojala kävelee työmaa-alueella ja viittoo käsillään hallin ääriviivojen suuntaan. Tästä käydään sisään, tuonne tulevat ravintolafasiliteetit ja tuohon rakentuvat ajanvietto- ja lihashuoltotilat edustusjoukkueelle, seuran puheenjohtaja kertoo ilmeisen innoissaan.

Korkeutta hallilla on riittävästi myös kansainvälisten lentopallo-ottelujen järjestämiseen.

Ojalan mukaan Karhu Basketin tavoitteet ovat nykyään europeleissä. Vuosina 2018 ja 2019 Suomen mestaruuden voittaneelle ja viime keväänä hopealle sijoittuneelle joukkueelle se on realistinen tavoite.

- Kaikki oikeastaan tähtää siihen, että me mietimme myös champparikarsintojen (Mestarien liigan) ympäriltä näitä fasiliteetteja, Ojala sanoo.

Karhu nousi Korisliigaan vuonna 2007 ja pelasi ensimmäiset liigapelinsä Kauhajoen liikuntahallilla. Kotiottelut siirrettiin pian isompaan halliin, jotta yleisömäärä voitiin tuplata ja nostaa jopa 1 800 katsojaan.

Karhu Basketin kotiottelujen katsojakeskiarvo runkosarjassa on huidellut viime vuosina vajaassa 900:ssa. Korisliigan ylivoimainen ykkönen katsojakeskiarvon osalta on salolainen Vilpas, jonka runkosarjapelit vetivät Salohalliin noin 1 400 katsojaa kaudella 2019-20 ennen kuin kausi keskeytettiin koronapandemian takia maaliskuussa 2020.

Ensi kaudella Karhun katsomopaikkojen määrä kaksinkertaistuu jälleen: koripallokatsojia voi ottaa uuteen halliin noin kolme ja puoli tuhatta.

Kotipelien tunnelma säilyy, uskovat fanit

Karhubasketin kannattajaporukan nokkamies Pertti Holma kertoo, että seuran fanikunta on innoissaan modernista kotiluolasta.

- Hienot puitteet on nytkin, mutta sen perusteella, mitä tietoja nämä mestarit ovat meille toimittaneet hallista, niin tämähän on aivan ykkösjuttu, Holma kertoo.

Se, siirtyvätkö nykyisen kotihallin tunnelma ja meteli uuteen halliin, ei Holmaa huoleta. Hän uskoo, että vaikka uuden hallin kapasiteetti on yli kolminkertainen nykyiseen katsojakeskiarvoon verrattuna, ei areena kumise tyhjyyttään.

- Metelihän on puolet kovempi, kun tuolla on puolet enemmän porukkaa. En epäile yhtään. Kaikki vain innostuu entistä enemmän. Täytyy toivoa, että naapurikunnista tulee yhtä lailla porukkaa, Holma sanoo ja jatkaa:

- Meistä pohjalaisista aina puhutaan, että ollaan jäyhiä, mutta kyllähän meistä ääntä lähtee.

Neljä vuotta Karhu Basketin kannattajatoimintaa tiiviisti pyörittänyt Holma kertoo, että Kauhajoelta on lähtenyt kymmeniä faneja kaikkiin vierasotteluihin.

Edes lähes 500 kilometrin päässä Joensuussa tai Kotkassa ei Karhu joudu pelaamaan vierasotteluja ilman kannattajiaan.

- Faniporukkamme on kirkkaasti Suomen ykkönen. Meillä on jäätävä porukka, jolta kun kysyy, olisiko innokkaita lähtijöitä, heti on kymmenen nimeä listalla. Yhdessä pelissä olimme jo kahdella bussilla ja muissa yhdellä täydellä. Muut voivat vain yrittää. Vaikka kaikki löisivät porukkansa yhteen, eivät ne saa edes yhtä bussia täyteen, Holma uhoaa hyväntuulisena.

Vaikka viime keväänä mestaruus lipesi Karhun käsistä Vilppaalle, voi kauhajokelaisryhmää pitää viime vuosien menestyneimpänä joukkueena.

Tälläkin kaudella Karhu on hellinyt fanejaan. Kärkijoukkue on voittanut yhdeksästä ottelustaan kahdeksan. Tosifani Pertti Holman uskoa joukkueeseen ei juuri ole koeteltu viime vuosina.

- Näinhän se on, että on helppoa, kun porukka kulkee mukana ja joukkue menestyy. Mikäs sen hienompaa. Totta kai se on päivänselvä asia, että jos me olisimme hännillä, ehkä porukka ei olisi niin innokkaasti mukana, ikävä kyllä, Holma arvioi.

VPS nousemassa aallonpohjalta

Jos Kauhajoen Karhun fanien on miellyttävää matkustaa menestyjän rattaissa, ei samaa ole voinut sanoa sadan kilometrin päässä Vaasassa viime vuosina.

Kaksi vuotta sitten jalkapallon Veikkausliigasta Ykköseen pudonnut Vaasan Palloseura on aiheuttanut vuoristoratamaisia tuntemuksia uskollisimmillekin faneilleen.

Yksi näistä kannattajista seisoo VPS:n kannattajakatsomossa, kääntyy selin kenttään ja alkaa lyödä käsiään yhteen. Fanit hänen edessään yhtyvät rytmiin ja desibelit nousevat katoksen yläreunaan. Pohjanmaan paikallisvastustajalle, pietarsaarelaiselle FC Jarolle omistettu laulu vaihtuu seuraavaan ja seuraavaan.

90 minuutin ottelun aikana VPS:n kannattajat eivät vaikene hetkeksikään, ei edes silloin kuin arkkivihollinen Jaro tekee ottelun voittomaalin.

Tappiolla ei ollut mitään väliä. VPS varmisti viimeistä edellisellä kierroksella Ykkösen voiton ja nousun takaisin pääsarjaan.

Vuoristoradalta viime vuodet ovat tuntuneet 15 vuotta "Vepsun" fanitoiminnassa aktiivisesti mukana olleesta Asseri Laitisestakin, joka huudatti faneja Vaasan stadionin päädyssä väsymättä.

Laitinen ryntäsi muiden fanien tavoin kentälle ottelun jälkeen.

- Onhan tämä nousu yksi niitä harvoja nautinnon hetkiä tämän joukkueen kanssa. Europelit ja pronssi, jotka voitettiin kahdeksan vuotta sitten, nousu 2005 ja nyt tämä. On toki ollut yksittäisiä pelejä, mutta kyllä tämä on yksi niistä hienoimmista suorituksista tämän joukkueen kanssa, Laitinen kertoo Ykkösen päätösottelun jälkeen.

Takavuosien huippuseuran fanit ovat nähneet kaiken. Fanisuhde on joutunut vuosien aikana todelliseen testiin.

- Totta kai sitä suhdetta on koeteltu, kyllä on ehdottomasti. Täytyy myöntää, että viimeiset viisi peliä ovat olleet sellaisia, joissa on vuoden 2017 europelien jälkeen voinut nauttia siitä, mitä näkee. On aikamoisessa aallonpohjassa oltu aika pitkään. Nyt hetkellisesti hoidettiin aika hyvin nousu ja se on siinä, Laitinen kertoo.

Ykkösen ja Veikkausliigan katsojamäärissä iso ero

VPS:n kausi alkoi Ykkösessä kehnosti. Näytti pitkään siltä, että raitapaidat viettävät divarissa kolmannenkin kauden. Laitinen yllättyi VPS:n nousujohteisesta pelivireestä ja näinkin nopeasta paluusta Veikkausliigaan.

Kannattajat vakuuttavat, ettei tunnelma riipu sarjatasosta, vaan saattaa vaihdella kauden aikana yksittäistenkin pelien välillä.

- Kyllähän tänne on syntynyt Suomen mittakaavassa lojaali fanikunta. Vaasassa käy paljon jengiä peleissä. Sitä porukkaa, joka tykkää Vepsusta, on paljon, Laitinen sanoo.

Vaikka tosifanit löytävätkin lehtereille sarjatasosta riippumatta, kertovat tilastot karua faktaa Veikkausliigan ja Ykkösen erosta katsojamäärissä. Veikkausliigassa pelatessaan VPS:n kotipelien katsojakeskiarvo oli joka vuosi vähintään 2 000, vuonna 2016 jopa yli 2 900.

Pudottuaan Ykköseen kaudeksi 2020 katsojakeskiarvo putosi 933:een ja kaudeksi 2021 jo alle 800:n. Katsojamääriin on kahdella viime kaudella todennäköisesti vaikuttanut myös koronapandemia, sen aiheuttamat yleisörajoitukset ja ihmisten varovainen suhtautuminen yleisötapahtumiin.

VPS:n kannattajapäädyssä nähtiin kauden päätösottelussa jättimäinen tifo, fanilakana, jossa luki "Kotona liigassa". Näkevätkö fanit VPS:n mieluummin Ykkösen kärkikamppailussa vai Veikkausliigassa, vaikka sitten häntäpäässä?

- Europeleissä! Laitinen vastaa heti nauraen.

Sport-fanit näyttävät myös turhautumisensa

Kivenheiton päässä jalkapallostadionilta kotipaikkaansa pitää toinen vaasalaisten urheilun ystävien tunteita koulinut seura, Vaasan Sport. Jääkiekon miesten SM-liigassa pelaava Sport on kokenut kymmenen viime vuoden aikana paljon.

Sport voitti Mestiksen mestaruuden vuosina 2009, 2011 ja 2012. SM-liigaan se nousi kabinettipäätöksellä kaudeksi 2014-15. Seitsemän liigakautensa aikana Sport on sijoittunut parhaimmillaan kymmenenneksi, viimeksi kaudella 2020-21. Jumbosijakin on ollut kohtalona kahdesti.

Tämän kauden Sport aloitti komeasti ja hätyytteli lokakuussa jopa liigan kärkeä. Viime aikoina yllättäjäjoukkueen otteet ovat ailahdelleet: yhdeksästä viime ottelustaan Sport on voittanut varsinaisella peliajalla vain yhden ja valahtanut seitsemänneksi.

Ailahtelusta huolimatta Sportin kotihallin pääty täyttyy faneista illasta ja vuodesta toiseen. Siitä nauttii Sportin pitkäaikainen kapteeni Erik Riska.

- Fanit elävät vahvasti mukana hyvissä ja vähän huonommissakin jaksoissa. Niin sen pitääkin olla. Tiedämme, että he ovat meidän tukenamme ja haluavat meidän parastamme. Kun menee huonommin, niin sen saa totta kai näyttää. Olen erittäin onnellinen, että meillä on tällaiset kannustajat täällä, Riska kertoo.

Pietarsaarelaislähtöinen Riska on pelannut lähes koko ammattilaisuransa Sportissa. 32-vuotias hyökkääjä on sitä mieltä, että pohjalaisfanit erottuvat muusta kansasta.

- Täällä on maaginen olo silloin, kun on hyvä meininki, Riska kertoo.

Hallin laajennus nosti katsojakeskiarvoa

Fanien huutojen ja laulujen voimakkuus nousee korviahuumavalle tasolle. Lauantai-illan kotiottelussa hallin täytti suurin yleisömäärä yli kahteen ja puoleen vuoteen, miltei neljätuhatta katsojaa.

Viime vuonna valmistunut mittava remontti nosti jäähallin katsojakapasiteettia 900:lla. Halliin mahtuu nyt viitisentuhatta katsojaa.

Lienee osittain hallin laajennuksen ansiota, että Sport on tällä hetkellä SM-liigan ainoa joukkue, jonka kotiotteluiden yleisökeskiarvo on parempi kuin kaudella 2019-20. Toissa kaudella Sportin katsojakeskiarvo oli 2 642 ja nyt se on 2 688. Kaikilla muilla joukkueilla suunta on ollut selvästi alaspäin.

Riska on kokenut seuran mukana muun muassa kolme Mestiksen mestaruutta. Juuri niihin liittyvät Riskan hienoimmat muistot fanien kanssa.

- Pakko sanoa, vaikka Liigassa pelataan, niin Mestiksen mestaruudet ja ensimmäinen liigapeli täällä ovat olleet mieleenpainuvinpia. Vetää ihan kananlihalle. Ne on erittäin hienoja muistoja, Riska kertoo osoittaen käsivarttaan, jonka iho todella meni kananlihalle.

Ovatko fanit jotenkin muuttuneet vuosien varrella?

- Ei ja onneksi ei, Riska toteaa.

Niihin sanoihin kiteytyy pohjalaisfanien suhtautuminen intohimon kohteeseensa. Vaikka joukkue kyntäisi vuosikaudet, ei fanien lojaaliutta ja ylpeyttä kaada mikään.

Lue myös:

Karhu Basket ja Seagulls jatkoivat voittoputkiaan Korisliigassa

Kauhajoen monitoimiareenaa aletaan rakentamaan jo tällä viikolla, valmista on syksyllä 2022 - halliyhtiön puheenjohtaja: "Tämä tuo veto- ja pitovoimaa pitäjälle"

Vaasan Sportin huippuvireeseen luotsannut Risto Dufva jatkaa seurassa - "Lauman voima on löytynyt"

VPS tähtää seuraavaksi eurokentille - Veikkausliigaan nousun uskotaan vauhdittavan uuden nurmen saamista kotistadionille

VPS nousi Veikkausliigaan - surkea kauden alku kääntyi vakuuttavaksi Ykkösen mestaruudeksi