Serbitasavalta uhkaa purkaa hauraan valtion rakenteet; Daytonin rauhansopimuksen kaatuminen horjuttaisi koko Länsi-Balkanin vakautta.

Serbijohtaja Milorad Dodik pitää Bosnia-Hertsegovinaa "mahdottomana valtiona", jonka rakenteita hän on valmis purkamaan. Kuva: Elvis Barukcic / AFP / Lehtikuva

Bosnia-Hertsegovinan sota 1990-luvun alussa oli Euroopan tuhoisin sitten toisen maailmansodan: arviolta 100?000 ihmistä sai surmansa. Kansanmurha Srebrenicassa, etniset puhdistukset ja kaikkien osapuolten tekemät sotarikokset järkyttivät koko maailmaa. Oli häpeällistä, että julmuudet saivat jatkua vuosia aivan Euroopan unionin eteisessä.

Hauras rauha Bosnia-Hertsegovinassa on nyt vaarassa rikkoutua poliittiseen kriisiin. Päävastuun jännitteiden kiristymisestä kantaa Bosnian serbitasavallan radikaali ja kansallismielinen johtaja Milorad Dodik. Hän on viemässä serbitasavaltaa omalle tielleen irrottamalla hallintoa Bosnia-Hertsegovinan yhteisistä valtiorakenteista, muun muassa asevoimista ja verojärjestelmästä.

Yhdistyneiden kansakuntien erityisedustaja Christian Schmidt pitää tilannetta kriittisenä. Schmidt varoitti julkisuuteen vuodetussa raportissa viime viikolla, että Bosnia-Hertsegovinaa uhkaa "suurin eksistentiaalinen vaara" sitten Daytonin rauhansopimuksen.

Vuonna 1995 solmittu Daytonin rauhansopimus pystytti Bosnia-Hertsegovinaan epävakaan rakennelman, jonka sisällä bosniakeilla ja kroaateilla on liittovaltio ja serbeillä oma tasavalta, Republika Srpska (RS). Liittovaltion ja RS:n muodostamaa yhteistä valtiota johtaa kolmijäseninen presidenttineuvosto, jossa serbejä edustaa Dodik. Hallintojärjestelmä on keinotekoinen ja altis halvaantumaan riitoihin.

Kärjistyvän kriisin taustalla on Serbia, jonka kansallismielinen johtaja Aleksandar Vusic tukee Dodikia. Laajemmassa kuviossa pelissä on myös suurvaltapolitiikkaa: Euroopan unionin ja puolustusliitto Naton vastakkainasettelu Venäjän ja Kiinan kanssa vaikuttaa tilanteeseen vahvasti.

Bosnia-Hertsegovinan rauhaa valvoo YK:n valtuuksin noin 700 sotilasta EU:n lipun alla toimivassa Eufor Althea -kriisinhallintaoperaatiossa. Natolla puolestaan on edustusto maan pääkaupungissa Sarajevossa. EU:n ja Naton roolista rauhansopimuksen takaajina sovittiin Daytonissa, mutta molempien mandaatti on uusittava YK:n turvaneuvostossa kerran vuodessa. Nykyiset toimivaltuudet menevät umpeen tällä viikolla.

Venäjä ja Kiina tukevat serbitasavaltaa. Ne voivat kumpikin estää veto-oikeutensa avulla turvaneuvostoa myöntämästä jatkoa Eufor-operaatiolle ja Naton läsnäololle Sarajevossa. Länsimaiden lähtö Bosnia-Hertsegovinasta poistaisi pidäkkeitä väkivallalta. Väkivaltaisuuksien puhkeaminen voisi heijastua myös Kosovoon, jossa serbivähemmistön suhteet albaaneihin ovat pahasti tulehtuneet.

Jos diplomatia ei auta ja sovittelun tie YK:ssa nousee pystyyn, on EU:n ja Naton valmistauduttava itse pitämään Bosnia-Hertsegovina rauhallisena - tarvittaessa kaikin käytettävissä olevin keinoin. Kolmen vuosikymmenen takainen sota ja humanitaarinen katastrofi Länsi-Balkanilla eivät saa toistua.