Bosnia-Hertsegovina on vaarassa hajota, ja uuden sodan uhka on todellinen. Näin varoitti YK:n nimittämä Bosnia-Hertsegovinan pääedustaja Christian Schmidt viime viikolla julkaistussa raportissaan.

Myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi tänään Ylen aamun haastattelussa, että alueella syttynyt poliittinen kriisi voi johtaa sotilaalliseen konfliktiin.

Taustalla on Bosnian serbialueen johtaja Milorad Dodikin uhkaus irrottaa liittovaltion alaisuudesta keskeisiä insituutioita, kuten armeijan, ja perustaa serbialueelle oman sellaisen.

Bosnia-Hertsegovinassa käytiin Jugoslavian hajoamisen yhteydessä verinen sota bosniakkien, serbien ja kroaattien välillä vuosina 1992-1995.

Maa jaettiin Daytonin rauhansopimuksella vuonna 1995 kahteen autonomiseen tasavaltaan, Bosnia-Hertsegovinan federaatioon ja Bosnian serbitasavaltaan.

Vastaamme neljään keskeiseen kysymykseen kriisistä ja sen taustoista.

Miksi kriisi puhuttaa Suomessa?

Suomen miesten jalkapallomaajoukkue Huuhkajat pelaa lauantaina Bosnia-Hertsegovinan MM-karsintaottelussa.

Huuhkajat pelaa Bosnia-Hertsegovinan federaatiossa Zenicassa, jolla on yhteistä rajaa Bosnian serbitasavallan kanssa.

- Euroopan jalkapalloliitto (Uefa) seuraa varmasti tarkasti tilannetta. Jos tilanne muodostuu sellaiseksi, että Zenicassa ei ole turvallista pelata, niin uskon Uefan ryhtyvänsä siinä vaiheessa toimiin, Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti kommentoi Yle Urheilulle.

Onko sodan uhka todellinen?

Tilanne tuskin on sellainen, että huomenna alkaa sotatoimet, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala sanoo.

Hakala katsoo, että Schmidtin raportissa kyse on siitä, että halutaan korostaa tilanteen vakavuutta. Jos etnisten jännitteiden annetaan kärjistyä entisestään, maa voi luisua ennen pitkää hajoamisen tielle.

- Nyt ensimmäistä kertaa tilanne on sellainen, että Dodik uhkailee konkreettisilla toimilla. Konfliktin mahdollisuus on nyt todellinen.

Mistä jännitteet johtuvat?

Jännitteiden juuret ulottuvat 90-luvun konfliktiin.

Rauhansopimuksen tarkoitus oli varmistaa, että valta jaetaan maassa tasapuolisesti etnisten ryhmien kesken. Hakalan mukaan useita asioita on kuitenkin jäänyt käsittelemättä, ja etnisyydestä juontuvat jakolinjojat ovat säilyneet.

Tämä ruokkii Hakalan mukaan etnonationalistista politiikan tekoa. Yhteisen edun ajaminen unohtuu.

- Työttömyys hälyttävällä tasolla, jolloin populistiset lausunnot saavat vielä enemmän jalansijaa politiikassa.

Tämänhetkisen kriisin laukaisi riitely kansanmurhan määritelmästä.

Rauhansopimuksen toteutumista valvova YK:n edellinen Bosnian-pääedustaja Valentin Inzko julisti heinäkuussa kansanmurhan kieltämisen lainvastaiseksi.

Tämä herätti raivoa Bosnian serbitasavallassa, jonka parlamentti äänesti kesällä, ettei se aio noudattaa julistusta. Dodik ilmoitti julistuksen jälkeen, että viimeinen naula on lyöty Bosnia-Hertsegovinan arkkuun.

Keskeinen kiistakapula on ollut vuoden 1995 Srebrenican verilöyly, jossa serbijoukot murhasivat 8 000 bosniakkimuslimia. Kansainvälinen rikostuomioistuin ja Jugoslavia-tuomioistuin ovat määritelleet tämän kansamurhaksi. Bosnian serbinationalistit kiistävät kansanmurhan.

Miten EU ja Venäjä liittyvät kiistaan?

Bosnia-Hertsegovinan EU-jäsenyysprosessi on jämähtänyt paikoilleen, ja EU on Hakalan mukaan irrottanut otettaan alueesta viime aikoina.

Nyt maassa saa entistä vahvemmin jalansijaa Venäjä, joka tukee serbinationalisteja.

- Venäjä ei halua, että EU saa lisää jäsenvaltioita, varsinkaan Balkanilta. Bosnia-Hertsegovina ei olisi muutenkaan aivan lähiaikoina liittymässä EU:hun, mutta Venäjä osoittaa mielellään EU:n hampaattomuuden kansainvälisenä toimijana.

Lue lisää aiheesta:

Sodan uhka Balkanilla huolestuttaa ulkoministeri Haavistoa: "Jännitteet ovat suuret, tähän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota"

"Sodan uhka on todellinen" - voiko Huuhkajat pelata Bosnia-Hertsegovinassa, jonka tulenarka poliittinen kriisi uhkaa kärjistyä pahasti?

Srebrenican joukkomurhasta 25 vuotta - Bosnian serbijoukot surmasivat tuhansia muslimeja, uhreja löytyy edelleen joukkohaudoista

Bosnia natisee liitoksistaan - Venäjä tukee serbien eroaikeita