- Elän tylsää espoolaisen perheenisän elämää. Siitä ei paljon lauluja synny.

Näin niukan ironisesti sanoo biisintekijä Janne Rintala, joka on kuitenkin tehtaillut viime vuosien isoimpia hittejä.

Tänä vuonna Teosto palkitsi 37-vuotiaan Rintalan vuoden musiikintekijänä ja Suomen Musiikkikustantajat vuoden kevyen musiikin tekijänä.

Rintala perusti kymmenisen vuotta sitten Mökkitie Records -tuotantoyhtiön Arttu Wiskarin ja Olli Saksan kanssa. Myöhemmin mukaan tuli Mika Laakkonen.

Wiskarin lisäksi Mökkitie tekee musiikkia muun muassa Erika Vikmanille ja Dannylle.

Mökkitien musiikintekijät ammentavat inspiraationsa suomalaisesta nostalgiasta ja vanhasta iskelmästä. Siksi tuotantoyhtiö on saanut myös junttileiman. Sitä Rintala ei purematta niele.

- Se on suurimpia vääriä mielikuvia Mökkitiestä, että me olemme täällä vaimonhakkaajapaidat päällä, grillaamme punaista lihaa ja olemme sovinisteja.

Naama edellä asfalttiin

Janne Rintala on opiskellut ja harrastanut musiikkia lapsesta asti. Runsaat 10 vuotta sitten hän rustaili biisejä Arttu Wiskarin kanssa vuokrakämppänsä sohvalla.

Yksikään levy-yhtiö ei innostunut. Tilanne näytti epätoivoiselta.

- Olimme töissä rautakaupassa ja 25-vuotiaita. Ajattelimme, että pian olemme nelikymppisiä ja sitten musiikkiunelma on kuollut. Päätimme julkaista musiikkia itse.

Vuonna 2010 ilmestyi ensimmäinen kappale Mökkitie ja se oli menestys. Yhtäkkiä levy-yhtiöt kolkuttelivat ovella.

Seuraavana vuonna Wiskarin ura lähti todelliseen nousukiitoon jättihitillä Tuntematon potilas.

Rintala muistelee, että Wiskarin alkumenestyksen aikaan vauhti oli kova. Hän kiersi artistin kosketinsoittajana ympäri Suomea ja otti kiertue-elämästä kaiken irti, kun ei enää tarvinnut syödä pelkästään tonnikalaa ja nuudeleita.

Juhlinnan alle jäi kuitenkin varsinainen työnteko eli biisien kirjoittaminen.

Wiskarin toinen albumi floppasi. Rintalan oma kynttiläkin paloi molemmista päistä loppuun.

- Se oli yhdeksän kuukauden mittainen ihana nousuhumala ja sen jälkeen vauhdista suoraan asfalttiin naama edellä.

Vuonna 2013 Rintala hyppäsi pois keikka-autosta ja päätti keskittyä pelkästään kappaleiden säveltämiseen ja sanoittamiseen. Hän sanoo sen olleen uransa tärkein päätös. Sillä päätöksellä saatiin Wiskarinkin suosio jälleen nousuun.

Lonkeron värinen taivas

Janne Rintala kehittelee biisiensä aiheita lähipiiristään kuulluista tarinoista ja maustaa niitä omilla muistoillaan. Esimerkiksi Arttu Wiskarin jättihitissä Suomen muotoisen pilven alla (2018) poltetaan tupakkaa liesituulettimen alla.

- Mutsi teki niin, ja yritti salata sen meiltä lapsilta, vaikka se liesituuletin ei edes aina toiminut.

Silti muusikko varoo kertomasta liikaa omasta elämästään. Yksi poikkeus on Arttu Wiskarin ensimmäinen iso hitti Tuntematon potilas. Se tuli hänelle jälleen ajankohtaiseksi tänä vuonna.

Kappaleessa kerrotaan Alzheimeria sairastavasta vanhuksesta, joka luulee, että hänen kotiinsa murtaudutaan joka yö.

Kappaleen tekemiseen innoitti Rintalan isoäiti, joka sairasti tautia 15 vuotta. Kesällä Rintala oli kantamassa häntä viimeisellä matkalla kirkkomaan multiin.

- Se kappale on suoraan omasta elämästä. Se on kauheaa, kun niin tärkeän ihmisen mieli on rikkoutunut.

Rintalan kirjoittamissa kappaleissa ollaan suomalaisten perusasioiden äärellä. Niissä lauletaan esimerkiksi autoilusta, lottoamisesta, viinan juomisesta ja parisuhteista.

Suomalaisen kevyen musiikin perinteeseen liittyen mukana on slaavilaista melankoliaa.

- Elämä pitää ottaa ilolla vastaan, mutta kyllä teksteissä ja yleisfiiliksessä on usein mukana sellainen lonkeron värinen taivas.

Rintalan mukaan Mökkitien musiikki on perinteitä kunnioittavaa, nostalgisoivaa ja ytimekästä iskelmää. Musiikkimedioissa on kirjoitettu, että kappaleissa kaivataan takaisin yhtenäiskulttuurin aikaan.

- Vihaan yhtenäiskulttuuri-sanaa, vaikka löydän kyllä musiikistamme yhtymäkohtia 1980- ja 1990-lukujen Suomeen.

Muusikon mukaan nostalgian kanssa pitää olla tarkkana, koska kaikki ei ollut ennen paremmin. Aika kultaa usein muistot.

Hän kuitenkin kaipaa lapsuusaikojaan ja palaa mielessään sen ajan tunnelmiin.

- Minulla oli onnellinen elämä ensimmäiset kuusi vuotta. Sitten tuli 90-luvun lama ja vanhempani erosivat ja heidän elämänsä menivät omilla tahoillaan aika haastaviksi. Lapsuuteni loppui siihen.

Syytteitä laskelmoinnista

Mökkitie Recordsin musiikkiin on liitetty voimakkaasti junttileima. Arttu Wiskaria on pidetty kansojen syvien rivien tunteiden tulkkina ja Erika Vikman on julistautunut junttidiskon kuningattareksi.

Rintala huomauttaa, että junttiuden käsite on muuttunut. Vielä kymmenen vuotta sitten junttius oli kirosana ja siihen liitettiin maalaisuus ja ahdasmielisyys. Se ei hänen mukaansa pidä enää paikkaansa ainakaan Mökkitien artistien kohdalla.

- Esimerkiksi Arttu on todennäköisesti koko ikänsä äänestänyt vihreitä ja ollut kiinnostunut sähköautoista. Erika on puolestaan räiskyvä ja seksuaalivähemmistöihin liberaalisti suhtautuva persoona, joka koettelee artistiuden rajoja.

Ennen kaikkea junttiutta ei pidä ottaa liian vakavasti, Rintala muistuttaa.

- Kaikkihan me olemme juntteja kuin oikein silmiin katsotaan. Muutama sukupolvi sitten kaikkien mummot ja papat ovat asuneet kahden lehmän ja sian kanssa saunassa. Ei olla kuin jossain Italiassa, missä on asuttu 600 vuotta kalustetuissa huoneissa.

Janne Rintala on saanut usein kuulla, että hänen tekemänsä kappaleet kuulostavat suomalaisen popin ja rockin klassikoilta kuten Leevi and the Leavingsiltä.

Hän allekirjoittaa mielikuvat osittain, sillä hän sai lapsena kuullakseen aimo annoksen kotimaista musiikkia.

- Kun lähdettiin kesämökille Evitskogiin, niin autossa soi aina esimerkiksi Kirka, Eppu Normaali ja Yö. Kun on ensimmäiset 15 vuotta aivopesty sellaisella musiikilla, niin olisihan se outoa, jos se ei kuuluisi musiikissani.

Rintalaa kuitenkin ärsyttää se, että kriitikot kohtelevat suomalaiseen musiikkiperinteeseen kumartamista eriarvoisesti. Kun toiset saavat siitä kehuja, hän saa siitä erittäin negatiivista palautetta.

- Jos tekijöinä ovat arvostamani Paula Vesala tai Maustetytöt, niin silloin se on ihanaa, kun Gösta Sundqvistin tai Junnu Vainion perinnettä vaalitaan. Jos meidän talo on tehnyt jotain juttuja, niin silloin on saanut kuulla, että Arttu Wiskarin tuotanto pitäisi polttaa Senaatintorilla ja nämä jätkät pitää kivittää. Se on loukannut.

Hän saa myös kaikista Wiskarin isoista hiteistä sähköpostia ja puheluita, joissa häntä syytetään laskelmoinnista.

- Niissä sanotaan, että tämä on ihan naurettavaa sosiaalipornoa ja äijä laskee siellä juttuja excelin kanssa. Jos tekisin niin, olisin varmaan tällä hetkellä Ibizalla omalla jahdilla, muusikko virnistää.

Huoli nuorista biisinkirjoittajista

Viime viikolla julkaistiin Dannyn elämäkerta sekä uusi albumi, jota Janne Rintala oli tekemässä. Mediassa pyörivät otsikot pelkästään konkariartistin naissuhteista.

Rintalan mukaan lauluntekijän ja artistin välinen suhde on hyvin henkilökohtainen. Biisintekijän on hyvä tietää ja ymmärtää, mitä laulajan siviilielämässä on meneillään.

- Se saa kuitenkin minut surulliseksi, miten ihmisiä riepotellaan julkisuudessa. Minun pääni ei sellaista kestäisi.

Rintala on huolissaan kotimaisen musiikin tulevaisuudesta. Suomessa kulutetusta musiikista kotimaisen osuus on ollut parhaimmillaan 60 prosenttia, mutta nyt se on tippunut jo 50 prosenttiin.

Hälyttävintä on Rintalan mukaan se, ettei nuoria biisintekijöitä pian saada innostumaan alasta. Ongelmana on, ettei musiikin tekeminen ole kannattavaa kuin muutamille harvoille.

Rintala kertoo esimerkin. Suomessa julkaisusta saa kultalevyn, kun sitä on striimattu kaksi miljoonaa kertaa. Siitä tienaa 1 400 euroa, joka jaetaan kaikkien tekijöiden kesken. Kultalevyyn yltäviä julkaisuja tehdään Suomessa vuosittain kourallinen.

- On mennyt melko mahdottomaksi löytää uusia tekijöitä, jos ei voi tienata edes minimipalkkaa. Uhkana on, että pian isot levy-yhtiöt julkaisevat vain ulkomaista musiikkia ja kotimainen musiikki kuihtuu pois.

Keskustelua on käyty jo pitkään siitä, että suoratoistopalveluista saadut rahat valuvat muualle kuin tekijöille. Britanniassa kilpailuviranomainen selvittää johtaako kolmen suurimman levy-yhtiön, Sonyn, Warnerin ja Universalin, valta-asema taiteilijoiden poljentaan.

- Ei pidä unohtaa sitä, mistä ne uudet hitit alalle tulevat. Ne eivät tule toimitusjohtajan lasikopista.

Rintala muistuttaa, että hänen menestyksensäkin on vaatinut vuosien työn. Ja kokenut tekijäkään ei voi olla koskaan varma, mistä kappaleesta tulee hitti.

- Päänsärkylääkebisneksessä voidaan arvioida, että tämä pilleri toimii paremmin kuin toinen. Musiikissa ei voi tehdä niin. Sen takia tämä on kiinnostavaa.

Lue myös:

Näin Erika Vikmanista tuli junttidiskon kuningatar - seksi ja samaistuttavuus tekivät entisestä tangokuningattaresta tähden

Dannyn uudessa musiikissa lauletaan kuolemasta, Herran kohtaamisesta ja helvetistä: "Tällä hetkellä ihmiskunta kestää erilaisia näkemyksiä"

Teoston Vuoden musiikintekijä -palkinto Janne Rintalalle

Arttu Wiskari teki kansanmiesimagostaan hitin ja hetkeksi suosio meni päähän: "Rahaa oli kuin rakennusmestarilla, sitten tuli herääminen"

Arttu Wiskarin ja Erika Vikmanin laulujen tekijä pohtii suomalaisen hitin kaavaa: "Näistä kolmesta elementistä se mun mielestä muodostuu"