Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään tänään Suomessa.

Mitkä ovat tilastojen valossa suomalaisten yleisimmät kuolinsyyt?

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten kohtaloksi koituvat yleisimmin verenkiertoelinten sairaudet, kasvaimet ja muistisairaudet. Näihin syihin kuolee lähes 60 prosenttia suomalaisista.

Työikäisillä yleisin kuolinsyy ovat kasvaimet, kertoo yliaktuaari Airi Pajunen Tilastokeskuksesta.

Erilaisiin syöpiin menehtyy Suomessa yli 10 000 ihmistä vuodessa. Kuolemaan johtavista syövistä yleisimmät ovat keuhkosyöpä ja haimasyöpä, miehillä myös eturauhasen syöpä ja naisilla rintasyöpä.

Dementiaan ja Alzheimerin tautiin puolestaan kuolee vuosittain yli 10 000 henkeä, mikä on lähes 20 prosenttia kaikista kuolleista.

Miesten osuus kuolleista usein suurempi

Miesten kuolleisuus suhteutettuna väestöön on naisia suurempaa lähes kaikissa yleisimmissä kuolemansyyryhmissä. Poikkeuksen tekevät dementia ja Alzheimerin tauti, joissa kuolleisuus on naisilla ja miehillä yhtä suurta.

Miesten korkeampaa kuolleisuutta selittää erityisesti suurempi kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin. Myös kuolleisuus kasvaimiin on miehillä korkeampaa kuin naisilla.

Pienemmistä kuolemansyyryhmistä miesten kuolleisuus on moninkertaista naisiin verrattuna esimerkiksi tapaturmissa, itsemurhissa ja alkoholiperäisissä kuolemansyissä.

Tapaturmien osuus kuolemista on ollut viime vuosina alle viisi prosenttia.

Joka sadas kuolema koronan aiheuttama

Koronaviruspandemiankin keskellä suomalaisten yleisimmät kuolinsyyt ovat ennallaan.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuoli vuonna 2020 yhteensä 534 henkeä, minkä lisäksi koronavirus myötävaikutti 68 henkilön kuolemaan.

Kaikista kuolemista koronavirus aiheutti joka sadannen kuoleman.

Tapaturmiin ja itsemurhiin kuollaan entistä harvemmin

Miten kuolinsyyt ovat muuttuneet 2000-luvulla?

Miesten ja naisten kokonaiskuolleisuus on vähentynyt suhteellisen tasaisesti 1970-luvulta lähtien ja suotuisa kehitys on jatkunut edelleen 2000-luvulla. Väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettu ikävakioitu kokonaiskuolleisuus on pienentynyt vuosina 2000-2019 yli 30 prosenttia.

Airi Pajusen mukaan miesten kuolleisuus on alentunut hieman enemmän kuin naisten.

Kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin on pienentynyt 2000-luvulla eniten, vaikka tautiryhmään kuoleekin eniten suomalaisia.

Vuosina 2000-2019 kuolleisuus kasvaimiin laski 15 prosenttia. Tätä enemmän väheni kuolleisuus tapaturmiin ja itsemurhiin.

Tilastokeskus julkaisee vuoden 2020 lopulliset kuolemansyytilastot joulukuussa.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23.00 saakka.

Lue myös:

Eutanasian laillistaminen ei etene Suomessa, asiantuntijaryhmä jäi erimieliseksi - saattohoitoa sen sijaan parannettava lakimuutoksin

Korona toi kuoleman Anni Alakoskelan, 22, ikäpolven huoleksi liian varhain - vanhemmat selviävät pandemiasta henkisesti helpommalla

Perhetausta vaikuttaa suomalaisten elinikään - ruotsinkielisyys takaa pidemmän elämän