Saksassa vallanvaihto on yhä kesken, mutta saksalaistoimittajat on jo teleportattu uuteen aikaan. Vallan vahtikoirat ovat uuden edessä, koska käynnissä olevista hallitusneuvotteluista ei vuoda käytännössä mitään tietoa.
Vaikenemisen muuri on suorastaan ihme. Neuvotteluissa on 300 osallistujaa 22 eri työryhmässä. Mutta edes skuuppikone Bild-lehti ei saa urkittua isoja uutisia.
Lehdistöllä alkaa palaa hermo. Maan tapana on ollut, että tietyille politiikan toimittajille on vuodettu tietoja kesken neuvotteluiden. Nyt linjana on järjestelmällinen vaikeneminen, ja rivit todella pitävät.
Huolena on se, mitä jää pimentoon. Mistä kysymyksistä vääntö on kovinta, mitä puolueet priorisoivat? Der Spiegel -lehden uutiskirjeessä todetaan, ettei toimittajien työ ole vain kertoa lopputuloksesta vaan tehdä koko prosessista avoin ja läpinäkyvä. Se ei tällä kertaa onnistu.
Saksan uudesta niin kutsutusta liikennevalohallituksesta neuvottelevat siis vaalivoittaja, sosiaalidemokraattinen SPD (punainen), vihreät ja liberaalipuolue FDP (keltainen).
Neuvotteluista tiedetään kunkin puolueen perälaudat ja päälinjat.
FDP vastustaa veronkorotuksia ja vaatii perustuslakiin kirjatun velkajarrun pitämistä. Silti jostain olisi saatava rahaa, kun hallitus päivittää Saksaa ilmastokestäväksi ja digiaikaan.
Joitain kiertoteitä velkajarrun ohi on. Siksi tuleva valtiovarainministerin salkku on suurimman spekulaation kohde.
Kotimaassa valtiovarainministeri on kanslerin jälkeen tärkein hallituksen jäsen - ja Euroopassa suuri vallankäyttäjä EU:n yhteisessä talouspolitiikassa.
Esillä on kaksi nimeä, liberaalipuolue FDP:n Christian Lindner ja vihreiden Robert Habeck. Vihreät sai FDP:tä suuremman kannatuksen vaaleissa, mutta FDP ajaa voimalla Lindneriä valtiovarainministeriksi.
Viime viikolla nousi pieni kohu, kun yhdysvaltalaisnobelisti Joseph E. Stiglitz ja taloushistorioitsija Adam Tooze varoittivat Lindneristä Die Zeitissa julkaistussa kirjoituksessa. Taustalla on se, että Lindner kannattaa tiukkaa velkakuria.
Stiglitzin ja Toozen mukaan valtiovarainministerin salkun pitäisi mennä vihreille, jotka ovat valmiimpia velanottoon investointien lisäämiseksi. Lindnerin lisäksi osa saksalaisista talousasiantuntijoista on torjunut kirjoituksen kritiikin.
Lindnerin linja ei muuten ole kaukana Suomen valtiovarainministerin näkemyksistä.
Hallitusneuvottelut huipentuvat marraskuun lopulla, kun hallitusohjelman on määrä valmistua. Kansleriksi nousevan demaripoliitikon Olaf Scholzin tavoite on saada hallitus pystyyn 6. joulukuuta mennessä.
Siinä vaiheessa tämän suomalaistoimittajan suurin huoli on se, miten uutinen Saksan uuden hallituksen syntymisestä saadaan mahtumaan keskelle Suomen itsenäisyyspäivälähetyksiä.
Mach's gut,
Suvi
Sitten kollegani Janne Toivosen poimintoja eurooppalaisista puheenaiheista viikon varrelta:
Kukapa ei muistaisi Asterixin kalakauppiasta Amaryllixiä ja hänen kalojensa tuoreuden ympärille kietoutuvia ristiriitoja? Gallialaiset kylätappelut tulevat lihaksi Britannian ja Ranskan pitkän kalastuskiistan viime käänteissä.
Brexitin myötä aluevesien kalastusluvat menivät uusiksi. Kiista on kärjistynyt, kun Britannia on evännyt ranskalaiskalastajilta lupia kalastaa itselleen kuuluvilla, mutta lähellä Ranskan rannikkoa sijaitsevilla Kanaalisaarilla. Ranska on puolestaan uhannut sulkea satamansa brittikalastajien veneiltä, muttei ole toistaiseksi toteuttanut uhkausta.
Kuten Asterixissakin, kiista on taloudellisesti pieni mutta symbolisesti suuri. Tarkempaa selkoa tehdään tässä jutussamme - asiaa perkaa hyvin myös BBC. Sopua on hierottu ankarasti, ja kiiistaan odotettiin eilen mahdollista ratkaisua.
Vastaus: euroalueen työttömyysaste.
Tämä selviää EU:n tilastovirasto Eurostatin tuoreista luvuista. Työttömyys on siis vihdoin pudonnut koronaa edeltävän ajan tasolle ja jopa sen alle. Kaksi vuotta sitten syyskuussa 2019 työttömyys oli 7,5 prosenttia.
Glasgow'n ilmastokokous hallitsee kansainvälistä agendaa.
Isojen, teollistuneiden G20-maiden viime viikonlopun sopimus lämpenemisen rajoittamisesta kriittisenä pidettyyn 1,5 asteeseen on rohkaiseva merkki neuvotteluille, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Suomalaisten aiheuttamat ilmastopäästöt eivät ole laskeneet. Kulutustavaroita ostetaan ulkomailta niin paljon, että niiden valmistuksessa syntyneet päästöt ovat saattaneet päin vastoin jopa lisätä suomalaisten hiilikuormaa 20 viime vuoden aikana.
Entä voiko ilmastotoimien riittämättömyys johtaa oikeusjuttuihin myös Suomessa, kuten muutamissa maissa on käynyt? Tätä kysytään Politiikkaradiossa, jossa haarukoidaan myös Glasgow'n kokouksen onnistumismahdollisuuksia.
UHKIA BOSNIASSA
Mitä tapahtuu Bosnia-Hertsegovinassa? Maan presidenttikolmikkoon (johdossa on aina kolme poliitikkoa kerrallaan: bosniakki, kroaatti ja serbi) kuuluva serbi Milorad Dodik on uhannut irrottaa Bosnian serbialueen useista instituutioista, muun muassa armeijasta ja verohallinnosta.
Kovat puheet vaarantavat maan herkkää tasapainoa, asiantuntijat pelkäävät. "Konfliktien ja jakautumisen uhka on todellinen", sanoo Bosnian rauhansopimuksen noudattamista valvova länsiedustaja Christian Schmidt BBC:n jutussa.
VAROITUS PUOLASTA
Puolalaiset ihmisoikeusaktivistit Eliza Rutynowska ja András Léderer kävivät Helsingissä varoittamassa ulkoministeri Pekka Haavistoa ja Eurooppa-ministeri Tytti Tuppuraista Unkarin demokratiatilanteen heikkenemisestä.
Aktivistit vaativat jämäkkää puuttumista kehitykseen. "Huomenna tai ylihuomenna voi olla kysymys Suomesta, Saksasta tai Espanjasta. Maista, joiden kansalaiset nyt ajattelevat olevansa turvassa populistiselta komennolta", Rutynowska sanoo.
VIRON KORONATILANNE
Viro on vaikeassa koronatilanteessa aloittanut koululaisten joukkotestaamisen. Kolme kertaa viikossa oppilaiden päivä alkaa vartin sessiolla, jossa koululaiset tekevät itselleen pikatestin. Kaksi rokotetta on vain 57 prosentilla virolaisista, ja tiistaina rokottamaton kulttuuriministeri Anneli Ott erosi.
Tapausten määrä on kasvussa monessa maassa, myös Suomessa. Pahin tilanne on itäisen Keski-Euroopan ja Itä-Euroopan maissa, joissa myös rokotuskattavuus on heikoin.
BELGIASSA RATSIOITA ARMEIJAN TILOIHIN
Belgiassa viranomaiset tekivät keskiviikkona useita ratsioita ja kotietsintöjä armeijan kasarmeilla ja henkilökuntaan kuuluvien kodeissa. Tarkoitus oli kerätä todisteita armeijassa toimivaa äärioikeistoa vastaan.
Taustalla on tapaus, jossa äärioikeistolainen sotilas varasti toukokuussa kasarmiltaan singon, konetuliaseen ja käsikranaatteja, poistui ja uhkasi tappaa Belgian tunnetuimman virologin Marc van Ranstin tämän koronamielipiteiden vuoksi. Viikkojen poliisijahdin jälkeen mies tappoi itsensä metsässä.
CDU: PIIRI PIENI PYÖRII
Saksassa vaihtuu pääpuolueiden johtajisto. CDU:n Armin Laschet väistyy vaalitappion vuoksi. Puolue haluaisi uudistua, mutta muutos ei oikein näy. Esillä ovat jälleen samat nimet eli Friedrich Merz ja Norbert Röttgen, jotka olivat jo viime puheenjohtajavaalissa ehdolla ja hävisivät Laschetille. Vaihto on edessä myös SPD:llä ja vihreillä.
AREENASSA: TANSKA, MAFIA, TALOUSSÄÄNNÖT
Italialaista 45 000 jäsenen mafiaorganisaatio Ndranghetaa ja sen suhdetta EU:hun avataan Brysselin koneessa. Vieraana on aihetta tutkinut tietokirjailija Mario Monti.
Politiikkaradiossa puhutaan EU:n taloussääntöjen uusimisesta. Vieraina ovat Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä ja poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen.
Viikon Ulkolinja-dokumentti pureutuu Tanskan maahanmuuttopolitiikan kiristymiseen. Tanska haluaisi sijoittaa turvapaikanhakijat Euroopan ulkopuolella sijaitseviin käsittelykeskuksiin ja purkaa taloja maahanmuuttajalähiöistä. Miksi?
Unioni palaa syyslomalta tositoimiin. Maanantaina ja tiistaina kokoustetaan sekä euromaiden että kaikkien valtiovarainministerien voimin. Aiheena on muun muassa EU:n taloussääntöjen kirjoittaminen uusiksi uuden pandemianjälkeisessä velkatilanteessa.
Keskellä viikkoa kokoontuvat ulkomaankauppaministerit puimaan EU:n ja Yhdysvaltain kauppasuhteita - ja erityisesti niiden lämpenemistä. Vieraana on myös Yhdysvaltain kauppaneuvottelija Katherine Tai. Viikonloppuna EU ja Yhdysvallat pääsivät sopuun alumiini- ja terästulleja koskeneessa pitkässä kiistassaan.
Glasgow'n ilmastokokous huipentuu loppuviikosta. Lopulliset neuvottelutulokset tuskin selviävät ennen sunnuntain päätöspäivää.
Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi.
TetraSys Oy.