- Madagaskarin tilanne on sydäntäsärkevä ja alkusoittoa sille, mitä voimme odottaa, kun ilmasto lämpenee.
Näin varoitti YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman johtaja David Beasley uutistoimisto AP:n haastettelussa alkuviikosta.
Intian valtameressä sijaitsevassa Madagaskarissa jo 1,1 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä. Saarella on koettu poikkeuksellista kuumuutta ja kuivuutta, ja sadot ovat epäonnistuneet.
Sään ääri-ilmiöt moukaroivat maata, joka aiheuttaa vain murto-osan maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Samoin on monen muun Afrikan maan laita.
Afrikan pitää nousta Glasgow'n ilmastokokouksen keskiöön, mantereen neuvotteluryhmä vaatii.
Afrikan maat toivovat ensinnäkin huomiota. Manner on vastuussa vain noin neljästä prosentista maailman päästöistä, mutta sen talouden ja yhteiskuntien kehitys on vaarassa ilmastonmuutoksen takia. Näin sanoi Afrikan maiden neuvotteluryhmän johtaja Tanguy Gahouma-Bekale jo kesällä.
Huomion lisäksi Afrikka vaatii lisärahoitusta. Vuonna 2009 maailman kehittyneet maat lupasivat rahoittaa kehittyvien maiden sopeutumista ilmastonmuutokseen 100 miljardilla dollarilla vuodessa. Tavoitteeseen ei ole päästy.
Kongon demokraattisen tasavallan presidentti Felix Tshisekedi pyysi tiistaina Glasgow'ssa kehittyneitä maita rahoittamaan puolet 25 miljardista dollarista, jonka Afrikka tarvitsee viiden seuraavan vuoden aikana ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Puolet rahasta tulee Afrikan kehityspankilta.
YK:n ympäristöohjelma UNEP laskee, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen maksaa kehittyville maille vuonna 2030 jopa 300 miljardia dollaria vuodessa. Vuonna 2050 kustannuksiksi arvioidaan jopa 500 miljardia dollaria.
Eri Afrikan maat aikovat Glasgow'ssa julkaista suunnitelmia toimista, joilla ne pyrkivät sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Kokous on mahdollisuus nostaa Afrikan ongelmia valokeilaan, Gahouma-Bekale sanoo.
Ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät monessa Afrikan maassa jo nyt. Suuri osa mantereen ihmisistä on riippuvaisia maanviljelystä selviytyäkseen. Kun sateet eivät tule totuttuun tapaan ja tulvat tai kuivuus tuhoavat satoja, ihmiset tarvitsevat paitsi hätäapua, myös mahdollisuuksia muunlaiseen toimeentuloon.
Tälläkin hetkellä yli viisi miljoonaa ihmistä esimerkiksi Madagaskarissa ja Somaliassa kärsii ilmastonmuutoksen seurauksista ja näkee nälkää epäonnistuneiden satojen takia.
Afrikka toivoo etenkin rahoitusta omien päästövähennys- ja sopeutumisohjelmien kehittämiseen. Se tarvitsee tukea myös ilmastoystävällisten teknologioiden hankkimiseen ja kehittämiseen.
Tehtävää riittää muun muassa jätteiden kierrättämisessä, tulvankestävässä rakentamisessa, ympäristön kannalta kestävän toimeentulon mahdollisuuksien tarjoamisessa ja maanviljelyn sopeuttamisessa muuttuviin olosuhteisiin.
Rahaa tarvitaan myös motivoimaan ihmisiä ympäristön suojelemiseen. Jos ihmiset esimerkiksi saavat korvausta siitä, että he istuttavat puita, puiden istuttaminen kannattaa. Jos metsistä saadaan tuloja esimerkiksi turismin kautta, metsiä kannattaa suojella.
Esimerkiksi Keniassa toimii pilottihankkeita, joissa myydään päästöoikeuksia mangrovepuita istuttamalla. Se on tapa tuottaa paikallisille rahaa ja hyötyä ympäristön suojelemisesta.
Viime vuonna maailmassa lähes 40 miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotinsa ilmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien takia.
Ilmastonmuutos aiheuttaa paitsi ruokapulaa, vesipulaa ja pakolaisuutta, myös nostaa konfliktien riskiä. Jopa puolessa Afrikan maista voi syntyä ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia konflikteja, pääneuvottelija Gahouma-Bekale sanoo.
Ympäristön tuho kulkee käsi kädessä ihmisten toimeentulon kanssa. Jos toimeen ei voi tulla muuten kuin kaatamalla metsää rakennusmateriaalien ja puuhiilen takia, metsä tuhoutuu.
Yksi ensimmäisistä lupauksista Glasgow'n ilmastokokouksessa oli lopettaa metsien tuho vuoteen 2030 mennessä ja rahoittaa metsittämistä kehittyvissä maissa.
Lue myös:
"Tulvat, kuivuus ja heinäsirkat, ne kaikki ovat todellisuutta" - YK-johtaja kertoo Ylelle, mitä ilmastonmuutos tekee köyhien viljelijöiden elämälle
Ilmastonmuutos useimmiten kuivattaa jo ennestään kuivia seutuja, mutta näillä aavikoilla sademäärä voi kasvaa merkittävästikin
Talousmahtien johtajat sitoutuivat tavoittelemaan ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 asteeseen - "vaatii merkittäviä ja tehokkaita toimia kaikilta mailta"
TetraSys Oy.