Auttaako kuluttajan valinta mitään? Voidaanko ilmastonmuutos pysäyttää?

Hanasaaren hiilivoimalaitoksen polttoainekasa Helsingissä. Kuva: Teemu Salonen / Lehtikuva

Ilmastonmuutokseen liittyy suuri määrä myyttejä. Ilta-Sanomat kävi kymmenen myyttiä ja niiden paikkansapitävyyden läpi Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessorin Hannele Korhosen kanssa. Hän on ilmastontutkimusohjelman johtaja ja jäsenenä Suomen ilmastopaneelissa, joka toimii tutkijoiden ja poliitikkojen siltana ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Hannele Korhonen. Kuva: Lassi Rinne / IS

1. Suuret valtiot kuten Yhdysvallat, Kiina ja Intia ovat vastuussa ilmastomuutoksesta, joten Suomen teoilla ei ole väliä

On totta, että Kiina, Yhdysvallat ja Intia muodostavat kolmen kärjen maailman absoluuttisesti suurimpina hiilidioksidisaastuttajina. Sitä on Korhosen mukaan kuitenkin turha tuijottaa. Kun katsotaan asukaslukuun suhteutettuja kumulatiivisten päästöjen tilastoja, Suomi kohoaa huolestuttavan korkealle, sijalle 11.

Vuonna 2018 suomalainen tuotti vuodessa keskimäärin 8,04, yhdysvaltalainen 15,24, kiinalainen 7,41 ja intialainen 1,8 tonnia hiilidioksidia.

Suomen osuutta on Korhosen mukaan turha vähätellä.

- Voidaan tietysti sanoa, että minkään viiden miljoonan ihmisen alueen teot eivät auta mitään. Kyse on kokonaisuudesta, ja kaikkien täytyy tehdä oma osuus.

- On ihan reilua, että kehittyneet, teollistuneet maat tekevät eturintamassa toimia, mutta totta kai me tarvitsemme kaikkien panoksen.

2. Ilmastonmuutos hyödyttää Suomea

Suomen ajatellaan usein olevan ilmastonmuutoksen saajapuolella. Korhosen mukaan myytissä on ripaus totta ja tarua, mutta ilmastonmuutoksessa ei ole voittajia.

Ilmaston lämmetessä kasvukausi Suomessa pitenee, mikä voi parantaa maanviljelyn olosuhteita ja satoja.

Luonnossa toiset hyötyvät ja toisia uhkaa sukupuutto. Kettukanta on lisääntynyt muun muassa siksi, että kanien eli ruoan määrä on kasvanut ympäri Suomea. Sen sijaan monilla pohjoisen lajeilla kuten riekolla, porolla ja naalilla on edessä vaikea tulevaisuus.

Kuumuusjaksot lisääntyvät ilmaston lämmetessä, mikä voi aiheuttaa terveysongelmia kesäisin. Lumiset talvet harvenevat koko ajan Etelä-Suomessa. Merenpinta nousee Etelä-Suomessa, ja kaupunkitulvien yleisyys nousee huomattavasti. Pohjois-Eurooppaan lämpöä tuova Golfvirta hidastuu, kun jäätiköiltä sulava makea vesi sekoittaa merivirtoja, mutta vaikutus tuskin on radikaali tämän vuosisadan aikana.

Lue lisää: Suomea voi uhata tulevaisuudessa ilmaston­muutosta pahempi ilmasto­katastrofi - tällaisia seurauksia Golf­virran pysähtymisellä olisi

Porot kärsivät leutonevista talvista. Kuva: Otto Ponto / Lehtikuva

Suomi ei ole tyhjiössä, Korhonen huomauttaa, vaan saa osansa ilmastonmuutoksen globaalista sadosta. Ilmastonmuutos johtaa ruoantuotannon muutoksiin, kuten korkeampiin hintoihin ja saatavuusongelmiin sekä ilmastopakolaisiin. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan sään ääri-ilmiöiden voimistuminen saa jo nyt vuosittain 20 miljoonaa ihmistä pakenemaan kotoaan.

Ilmastonmuutokselle hyvin herkkiä elintarvikkeita ovat muun muassa kahvi ja suklaa.

Lue lisää: Suklaa uhkaa loppua vuonna 2050 - suklaajätti ja tiedemiehet etsivät kuumeisesti ratkaisua

Lue lisää: Tuhoisia katastrofeja, tauteja, ruokapulaa... Raportti maalaa synkkää kuvaa ilmaston­muutoksen seurauksista

3. Ilmastonmuutosta ei voida enää pysäyttää

Ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää, Korhonen sanoo, mutta jotkin seuraukset ovat jo peruuttamattomia. Muun muassa merenpinnan nousu ja jäätiköiden sulaminen ovat peruuttamattomia useiden kymmenien sukupolvien aikaskaalassa.

Luonnontieteellisestä näkökulmasta on mahdollista hillitä ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen, mutta siihen vaaditaan paljon tekoja, Korhonen sanoo.

Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa verrataan tilannetta yleensä esiteolliseen aikaan eli vuosien 1850-1900 keskiarvoon. Siihen verrattuna ilmasto on lämmennyt jo 1,09 astetta. Yleisenä tavoitteena on pidetty 1,5 asteen lämpenemistä, jota myös IPCC:n vuoden 2018 erikoisraportti käsittelee. Tämä vaatisi koko maailman mittapuulla hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.

Vesi nousi jalkakäytävälle Helsingin Tokoinrannassa syysmyrskynssä lokakuun lopulla. Kuva: Antti Hämäläinen

Pariisin sopimuksessa tähdätään lämpenemisen pitämiseen "selvästi alle 2 asteessa". Korhosen mukaan tarkkoihin lukuihin ei kannata takertua vaan muistaa, että jokainen asteen kymmenys tarkoittaa suuria muutoksia.

Useiden laskelmien mukaan tavoitteeseen voidaan päästä lämpötilarajan väliaikaisen ylittämisen jälkeen. Tämä vaatisi, että kehitetään uusilla teknologialla tapoja päästä globaalisti nettonegatiivisiin päästöihin eli tilanteeseen, jossa hiilinielut poistavat ilmakehästä enemmän päästöjä kuin mitä ilmakehään siirtyy.

1,5 asteen rajan uskotaan joka tapauksessa ylittyvän 2030-luvun alussa.

Lue lisää: G20-johtajat sopuun ilmaston lämpenemisen 1,5 asteen rajoitus­tavoitteesta - "Täytyy muistaa, että tämä on vasta alku"

Lue lisää: Ilmastotoimet ovat tehonneet - tämä kaikkein pahin skenaario ei ole enää toden­näköinen

4. Ilmastonmuutoksen vaikutukset nähdään joskus vuosikymmenten päästä

Ilmasto on lämmennyt jo nyt yli asteella verrattuna esiteolliseen aikaan. Tämä näkyy muun muassa suurempina sademäärinä, yleisempinä kuivuusjaksoina ja voimakkaampina sään ääri-ilmiöinä. Ilmastonmuutos on siis jo vahvasti täällä.

Suomessa keskilämpötila on noussut yli kahdella asteella verrattuna esiteolliseen aikaan ja talvien keskilämpötila on noussut kolmella asteella. Leudot ja vähälumiset talvet ovat yleistyneet.

Saksan kesäisten tulvien ja Kanadan helleaallon rajuuteen vaikutti ilmastonmuutos, kertoo Korhonen. Kanadan 50 asteen lämpötilat olisivat tutkimusten mukaan olleet käytännössä mahdottomia ilman ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta. Tapahtumista on tehty tarkat analyysit. Suomen viime kesästä voidaan Korhosen mukaan sanoa, että siitä tuli kuumempi, koska ilmakehässä on entistä enemmän lämpöä ja energiaa.

Lue lisää: Pysäyttävät ennen ja jälkeen -kuvat: Näin ilmaston­muutos näkyisi suomalaisille tutuissa kaupungeissa

Kuumuus ja kuivuus kurittivat ohrapeltoa Kiuruvedellä viime kesänä. Kuva: Jukka Gröndahl

5. Tutkijat eivät ole samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama

Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on kiistämätön tosiasia, kävi ilmi taas elokuussa IPCC:n uudesta raportista, Korhonen sanoo.

Maailman ilmatieteen järjestö WMO ja YK:n ympäristöohjelma UNEP perustivat hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n vuonna 1988. IPCC on alan johtavista asiantuntijoista koottu ryhmä, joka kokoaa ilmastonmuutokseen liittyvää vertaisarvioitua tutkimusta päättäjille. Tieteellinen kenttä on täysin vakuuttunut siitä, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama.

Ilmastopaneeli on julkaissut kuusi laajaa raporttia ilmaston tilasta ja sen kehityksestä. IPCC ja Al Gore saivat Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2007.

6. Yksittäisen kuluttajan toimilla ei ole väliä

Rakenteelliset ilmastotoimet ovat kaikkein tärkeimpiä, Korhonen sanoo. Ne tekevät kuluttajan valinnoista ikään kuin automaattisia. Kuluttajan roolia ei kannata Korhosen mukaan korostaa liikaa, mutta kuluttajankin toimilla on paljon väliä.

Kotitalouksien osuus Suomen kulutusperäisistä päästöistä on 66 prosenttia. Ilmastopaneelin raportin mukaan suomalaisten kotitalouksien hiilijalanjäljen pitäisi pienentyä 70 prosentilla, jotta kulutuksen taso saadaan ilmastotavoitteiden mukaiseksi.

Suurin osa kuluttajien päästöistä syntyy liikkumisesta, asumisesta ja ruoasta ja erityisesti yksityisautoilusta, lentämisestä ja asuntojen lämmityksestä ja sähkön kulutuksesta.

Matkustajia lähdössä taas koronan jälkeen reissuilleen Helsinki-Vantaalla lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

7. Kotitalousjätteiden kierrättäminen on isossa mittakuvassa yksi hailee

- Kierrätys on yksi tapa vaikuttaa, Korhonen sanoo.

Kierrätys on hyödyllistä, sillä kun raaka-aineet saadaan kiertoon, ei uusia neitseellisiä aineita tarvita yhtä paljoa.

Erityisen tehokasta on metallin kierrätys, ja arvioiden mukaan kierrätetyn alumiinin tuotannossa tarvitaan 90 prosenttia vähemmän energiaa kuin luonnosta louhittua alumiinia käsiteltäessä. Metallia kuitenkin syntyy kotitalouksissa hyvin vähän verrattuna esimerkiksi biojätteeseen ja pahviin.

8. Siirtymä vihreään energiaan riittää kuittaamaan kaikki päästöt

Energiantuotannon muutos on ilmastonmuutoksen torjunnan ytimessä. Fossiilisten polttoaineiden käyttämisen loppu näyttää vääjäämättömältä. Päästöoikeuksien hinnan raju nousu tänä vuonna ajaa teollisuutta entisestään puhdistumaan.

Korhonen pitää kivihiilen energiankäytön vuonna 2029 voimaantulevaa kieltoa myös erittäin merkittävänä. Muun muassa liikenteen sähköistyminen on Korhosen mukaan hyvä suunta, sillä Suomen sähkö on hyvin puhdasta.

Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, Korhonen sanoo. Tarvitaan muun muassa kestäviä maankäytön muutoksia turvemaiden ja metsien hiilinielujen suhteen sekä järkeviä maatalouden valintoja, että Suomi pääsee hiilineutraaliuteen.

9. Kotimainen ruoka on aina ympäristöystävällisimpää

Lähellä tuotettu on usein ilmaston kannalta oiva valinta, mutta ei aina.

- Elintarvikkeen kuljetuspäästöt ovat tyypillisesti pieni osa sen hiilijalanjäljestä. Suurempi kysymys on, mitä syödään, Korhonen sanoo.

Ulkomaiset kasvikset voivat olla ilmastomielessä parempi valinta kuin kotimainen naudanliha. Jos taas vertaillaan suomalaista avomaan ja espanjalaista kurkkua, on suomalainen ekologisempi vaihtoehto kuljetusten vuoksi.

- On tietysti tärkeää, että meillä on suomalaista ruoantuotantoa.

Sesongin mukaan syöminen on myös helppo tapa vähentää ruoan ilmastokuormaa.

Lue lisää: Hyvästi riisipuuro! Kotimaiset viljat korvaavat "ilmasto­pahiksen" Tampereen kouluissa

10. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii askeettisempaa elämää

- Itse en koe niin. En omista autoa ja syön hyvin vähän lihaa, mutta ihan elän täyteläistä elämää, Hannele Korhonen vastaa.

Hän ei kannata mustavalkoista ajattelua tai syyllistämistä. Esimerkiksi lihan syöntiä ei tarvitse lopettaa kokonaan.

- Miksi pitäisi kauheasti luopua? Kun saadaan esimerkiksi laitteet energiatehokkaiksi ja päästöttömiksi, ei niin ole ilmaston kannalta väliä. Ruokavaliomuutoksessa ei tarvitse olla ehdoton. Jos söisi vaikka terveyssuositusten mukaisesti, mikä tarkoittaisi enemmän kasviksia ja hedelmiä. Onko se sitten askeesia vai onko se vain itsestä huolen pitämistä?

Omaa kuluttamista kannattaa miettiä siltä kannata, tarvitseeko tavaraa todella vai kannattaako aikaa ja rahaa laittaa mieluummin johonkin muuhun, Korhonen sanoo.

Päättäjien vastuulla on Korhosen mukaan tuoda ilmastoystävälliset ratkaisut ikään kuin automaattisesti arkeen rakenteellisen muutoksen kautta.