Kokkolassa työryhmä alkaa selvittää mahdollisuutta vähentää mobiililaitteiden käyttöä kouluissa.

Mobiilivapaa koulu -aloitteen tehneen valtuutetun Pekka Nurmen (kok.) mukaan kännyköiden poissaolo oppitunneilla voisi parantaa oppimistuloksia ja vähentää nettikiusaamista.

- Koulu voisi olla paikka, jossa kännykän käyttöä vähennettäisiin viisaasti. Ettei kännykkä hallitsisi niin kovasti nuoria, sanoo Nurmi.

Aloitteen nimestä huolimatta Nurmi ei varsinaisesti aja täyttä mobiilittomuutta, vaan laitteiden käytön vähentämistä sikäli kuin opetus ei vaarannu.

Kokkolan ruotsinkielisessä yläkoulussa opiskelevat Aaron Välitalo, Sanni Linna ja Ida Ström sanovat Svenska Ylen haastattelussa uskovansa, että kännykän käytön suitsiminen ärsyttäisi monia. Useimmat pitävät puhelimen taskussa tai laukussa, mutta keskittymisen herpaantuessa se voi sattua käteen tunnillakin.

- Katsotaan, mitä kaverit ovat lähettäneet, pelanneet tai snapanneet. Ei mitään välttämätöntä oikeastaan, sanovat Linna ja Ström.

- Ei se tärkeää ole, mutta onpa jotain tekemistä, sanoo Välitalo.

Täysin mobiiliton koulu sotisi jo opetussuunnitelmaa vastaan

Erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen opettajien ammattijärjestöstä OAJ:sta pitää aloitteen ajatusta mobiilivapaasta koulusta nykyaikana outona.

- Kuulostaa omaan korvaan erikoiselta, että joku haluaa lähteä tällaiseen. Netissä on nykyään niin paljon opetusmateriaalia, ja kännyköitä käytetään opetustarkoituksessa.

Korona-aika etäopetuksineen on Lyhykäisen mukaan lisännyt kännykän käyttöä ja taitoja opetuksessa. Materiaaliin pääsy ei toki voi olla oppilaan oman puhelimen varassa, eikä kaikkea tehdä netissä.

Puhelimet ovat kuitenkin osoittautuneet hyvin hyödyllisiksi nykyopetuksessa.

- Ainakin harkitsisin asiaa tarkkaan, toki lapsen iän ja kehitystason huomioiden. Opetussuunnitelma kannustaa ja velvoittaakin käyttämään koulussa tietoteknisiä välineitä, sanoo Lyhykäinen.

Oma lukunsa on se, mitä kaikkea muuta kännykällä tehdään - jopa oppitunnin aikana. Opettajat tarvitsevat Lyhykäisen mielestä täydennyskoulutusta esimerkiksi nettikiusaamisen ehkäisyyn tai siihen puuttumiseen.

Tietoa siitä, mitä kaikkea kännykällä saa lain mukaan koulussa tehdä, tarvitsevat myös oppilaat ja heidän huoltajansa.

- Myös kotona on käytävä keskustelua kokonaisuudesta, sanoo Lyhykäinen.

Kännykätön koulukin tinkii puhelinetiketistä opetussyistä

Kännykättömäksi vuonna 2012 julistautuneessa Ylivieskan Kiviojan koulussa puhelimet pannaan yhä koulun sääntöjen mukaan kiinni kouluun tultaessa, mutta ajan vaatimukset ovat muokanneet käytäntöjä sielläkin, ja oppilaat voivat käyttää omia puhelimiaan opetuksen sitä vaatiessa. Koulun omia mobiililaitteita käytetään normaalisti.

- Mobiililaitteiden ja sovellusten käyttö vaihtelee luokka-asteen mukaan, mutta käyttöä on esikoulusta kutoseen asti, sanoo koulunjohtaja Kosti Lehtiniemi.

Kännykättömyyttä vaalitaan yhä työrauhan ja välituntien aktiivisuuden takia. Lehtiniemen mukaan on myös huomattu, että somekiusaamista ei tapahdu kouluaikana.

Myös säteily huolettaa, STUKin mukaan huoli on kuitenkin turha

Pekka Nurmi haluaa Kokkolan työryhmän myös selvittävän mahdollisuutta siirtää wifi-reitittimet luokista käytäville ja laskea niiden tehoa, sillä yhtenä huolena on säteily.

Kiviojan koulussa Ylivieskassa kiinnitettiin huomiota reitittimien sijoitteluun langattoman verkon tullessa. Ne ovat esimerkiksi käytävillä, eivät oppilaiden välittömässä läheisyydessä.

Erikoistutkija Sami Kännälä Säteilyturvakeskuksesta sanoo, että koulujen langattomat verkot eivät ole säteilyriski.

-Altistustaso niiden lähellä on hyvin pieni, kun sitä vertaa Suomessa käytössä oleviin raja-arvoihin. Ne taas perustuvat suureen joukkoon tutkimuksia. Kun altistus pysyy raja-arvojen alapuolella, minkäänlaisia terveyshaittoja ei synny.

Edes kaikkien taskuissa tai repuissa olevat kännykät eivät Kännälän mukaan muuta kokonaistilannetta. Radiotaajuiselle säteilylle altistumisen kannalta oma matkapuhelin on toki merkittävin tekijä, kun puhelinta pidetään kehon lähellä.

Langattomat reitittimet eivät yleensä ole lähellä oppilaita, ja altistuminen on pientä. Reitittimien siirto esimerkiksi käytäville ei STUKin mukaan ole tarpeen.

- Säteilyturvallisuuden näkökulmasta niitä ei tarvitse sijoittaa luokkien ulkopuolelle. Ne kannattaa sijoittaa siten, että verkosta saadaan mahdollisimman toimiva, sanoo Kännälä.

Joissain maissa asiaan suhtaudutaan tiukemmin, ja jotkut Euroopan maatkin ovat ottaneet käyttöön tiukemmat raja-arvot. Suomessa käytössä ovat EU:n neuvoston suosituksen mukaiset ohjearvot radiotaajuiselle säteilylle ja sähkömagneettisille kentille, ja ne perustuvat tieteellisesti tutkittuun tietoon.

Koulujen lähiverkoista ei ole viime aikoina tullut Säteilyturvakeskukseen juurikaan kyselyitä; aihe oli enemmän esillä joitakin vuosia sitten. Radiotaajuisesta säteilystä kaikkiaan tulee satoja kyselyitä vuodessa.

Aiheesta voi keskustella torstaihin 4. marraskuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi: Lukiolaiset Eetu Laine ja Leo Purdy opiskelevat taloustaitoja puhelimesta - mobiilisovellus valmentaa nuoria oman talouden hallintaan

Lastenpsykiatri ehdottaa kännykkäkieltoa kouluihin - Ranskassa näin on tehty, mutta Suomessa laki ei sitä salli