Fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat pahasti pielessä. Bensa, kivihiilellä tuotettu sähkö ja esimerkiksi kaasu ovat liian halpoja suhteessa niiden aiheuttamiin haittoihin.

Näin voi tiivistää kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n raportin, jossa selvitettiin millaisin summin fossiilisten polttoaineiden käyttöä tuetaan.

Rahamäärä on valtava. Raportin mukaan viime vuonna tuki fossiilisille polttoaineille oli reilu 5 000 miljardia euroa, mikä on lähes seitsemän prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta. Summa tarkoittaa käytännössä noin 9,5 miljoonan euron tukea fossiilisille polttoaineille joka minuutti.

Tuki määritellään raportissa kuitenkin laajasti. Kyse ei ole siitä, että tällainen summa siirtyisi vuosittain valtion taskusta suoraan fossiiliteollisuudelle.

IMF:n raportissa epäsuoraksi tueksi lasketaan myös polttoaineiden liian matala hinnoittelu. 92 prosenttia tukisummasta muodostui polttoaineiden alihinnoittelusta eli siitä, ettei hinnoissa huomioida fossiilisten polttoaineiden aiheuttamaa haittaa ilmastolle, ympäristölle ja ihmisten terveydelle.

Kahdeksan prosenttia taas muodostui fossiilisten polttoaineiden tuottamiseen liittyvästä suorasta ja epäsuorasta tuesta.

Se, että fossiiliset polttoaineiden hinnat ovat liian matalat, on poliittisten päätösten lopputulema, sanoo ilmastoekonomisti Simon Black. Hän työskentelee IMF:n talouspolitiikka-osastolla ja on yksi raportin kirjoittajista.

- Valtiot ympäri maailmaa ovat itse asiassa jo vuosisatoja rakentaneet suuren määrän infrastukruuria tukemaan fossiilisten polttoaineiden verkostoa. Mitä nyt tarvitaan, on samanlainen tuki vähäpäästöisille energiamuodoille, Black sanoo Ylen haastattelussa.

"Juuri siksi olemme tässä tilanteessa"

Raportin mukaan suurin yksittäinen tukimuoto fossiilisille polttoaineille liittyy siihen, ettei saastuttajia ole laitettu maksamaan niistä terveyshaitoista, joita polttoaineet aiheuttavat. Tämä vastasi noin 42 prosenttia kokonaistuesta.

Toiseksi suurin tukimuoto, 29 prosenttia, muodostui siitä, ettei fossiilisten polttoaineiden hinnoissa näy niiden vaikutus ilmaston lämpenemiseen. Polttoaineista eniten alihinnoittelua eli raportin mieltämää tukea tuli hiilelle ja maakaasulle.

Ilmastotoimia tutkivat taloustieteilijät - kuten myös Black - ovat pitkälti yksimielisiä siitä, että ilmastonmuutoksen juurisyy on nimenomaa fossiilisten polttoaineiden alihinnoittelussa. Polttoaineita on kulutettu kestämättömällä tavalla, sillä niiden hinnat ovat olleet niin edullisia suhteessa siihen, millaista haittaa fossiiliset polttoaineet synnyttävät.

- Juuri siksi me olemme tässä tilanteessa, ettei haittoja olla hinnoiteltu kattavasti, toteaa myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskus VATT:n johtava tutkija Marita Laukkanen.

Laukkasen mukaan IMF:n raportti havannoi ja tuo näkyväksi alihinnoittelun laajuutta. Hän pitää raportin antamaa mittaluokkaa uskottavana.

IMF:n raportin laatijat ovat laskeneet myös maakohtaisia lukuja. Raportin mukaan ympäristö-, ilmasto- ja terveyshaittojen alihinnoittelu tarkoitti Suomessa viime vuonna noin 1,8 miljardin dollarin eli noin 1,6 miljardin euron tukea fossiilisille polttoaineille. Luvut ovat suuntaa antavia ja etenkin maakohtaisiin lukuihin liittyy epävarmuutta.

Laukkasen mukaan EU:n päästökauppa ja päästöoikeuden hinnan kallistuminen on korjannut alihinnoittelun ongelmaa myös Suomessa. Päästöoikeuden hinta on kallistunut voimakkaasti tänä vuonna, joten se ei heijastu IMF:n raportin lukuihin.

- Toki meillä on edelleen paljon sellaisia päästöjä, jotka eivät kuulu päästökaupan piiriin. Myös päästökauppasektorin sisällä on ilmaisoikeuksia. Meillä on myös jonkin verran verohelpotuksia. Paljon on puhuttu esimerkiksi turpeen verohelpotuksista. Niitä on osittain jatkettu ja laajennettu. Se on selkeä esimerkki.

Miten puuttua alihinnoitteluun?

Valtiot ovat tukeneet fossiilisia polttoaineita monesta syystä, Black sanoo.

Aikaisemmin on hänen mukaansa ajateltu, että antamalla tukea näille polttoaineille autetaan köyhiä ihmisiä painamalla alas heidän päivittäisiä kustannuksia kuten sähkö- ja lämmityslaskuja. Tutkimusten mukaan fossiilisten polttoaineiden tuista hyötyvät kuitenkin ennen muuta rikkaat ihmiset, Black toteaa.

- Vaurailla ihmisillä missä tahansa maassa on tapana kuluttaa fossiilisia polttoaineita eniten.

Polttoaineiden alihinnoittelun korjaaminen tuo poliitikoille haasteellisen tehtävän. Sähkölaskujen tai liikenneajoneuvojen polttoaineiden hintojen nostaminen voivat synnyttää laajaa tyytymättömyyttä ja aiheuttaa ongelmia etenkin pienituloisille ihmisille.

Ongelmaan pitää tutkijoiden mukaan kuitenkin puuttua, jos ilmaston lämpenemistä halutaan tosissaan hidastaa.

- On tärkeää muistaa, että haittojen mittakaava on todella suuri. Päästöjen hinnoitteleminen on erittäin tärkeää. Se on keino, jolla päästöt voidaan saada alas kaikista pienimmillä kustannuksilla, sanoo Marita Laukkanen.

Miten siis ratkaista tämä yhtälö?

Blackin mukaan verotus on keskeisessä roolissa. Hän kollegoidensa kanssa suosittelee, että valtiot alkavat verottaa fossiilisten polttoaineiden tuotantoa ja esimerkiksi niiden maahantuontia rankemmin. Korotus valuu lopulta myös kuluttajahintoihin.

- Emme kuitenkaan suosittele, että hallitukset tekevät tämän yhdessä yössä.

Blackin mukaan sekä kuluttajille että yrityksille tulee antaa selkeä signaali muutoksesta ja sen aikataulusta.

- Kun fossiilisten polttoaineiden hintoja nostetaan haittaveron muodossa, valtiot myös keräävät merkittävän määrän lisää rahavirtaa. Meillä on taipumus suositella, että valtiot käyttävät nämä rahat niin, että talouskehitystä tuetaan mutta samalla annetaan rahaa takaisin ihmisille. Tämä voi tarkoittaa kehittyneissä maissa tuloverotuksen keventämistä tai suoria avustuksia.

- Me uskomme, että uudistus voidaan tehdään niin, että köyhimpien ihmisten tuloja nostetaan.

Huolena on uudet tukimuodot

Energian hinta on noussut tänä syksynä eri puolilla maailmaa. Hinnannousun taustalla on useita tekijöitä. Kun esimerkiksi sähkölaskut ovat eri puolilla Eurooppaa nousseet, myös EU-tasolla on pohdittu sitä, miten hillitä hinnannousua.

Tutkijoiden huolena on, että samalla syntyy uusia tukimuotoja nimenomaan fossiilisten polttoaineiden käytölle.

- Kyllä, se huoli on olemassa, Black sanoo.

Hänen mukaansa fossiilisten polttoaineiden viimeaikainen hintojen nousu vain korostaa tarvetta siirtyä vähähiiliseen energiajärjestelmään.

Myös Laukkanen toivoo, ettei ilmastotavoitteista tingitä energian hintojen noustessa.

- Energialähteiden käytössä on kyse isoista investoinneista ja on pyrittävä siihen, että fossiiliset energialähteet tulevat kallistumaan. Jos lähdetään poukkoilemaan, eihän kukaan sitten tiedä, millaiset valinnat ovat pitkän päälle edullisimpia.

IMF arvioi, että alinnoittelun myötä syntyvä tuki fossiilisille polttoaineille lisääntyy, mikäli asiaan ei puututa.

Kasvu selittyy pääasiassa sillä, että energian kysyntä kehittyvissä maissa kasvaa ja fossiilisten polttoaineiden synnyttämät haitat ovat tyypillisesti suurempia kehittyvissä maissa.

Raportissa on kuitenkin myös toiveikas viesti. Mikäli hinnoittelu onnistutaan korjaamaan vuoteen 2025 mennessä, päästöt vähenevät merkittävästi, valuuttarahaston arvion mukaan noin kolmanneksella vuoden 2018 tasosta.

Lue lisää

Suomen ja EU:n ilmastopäästöt ovat vähentyneet ja matkalla alaspäin - kulutusta mittaamalla päästöt ovat kuitenkin jopa nousseet

Vaikuttaako Glasgow'n suuri metsäjulistus Suomen metsien hoitoon tai yhtään mihinkään? Asiantuntija: Edellisten jälkeen metsäkato on vain kiihtynyt