Maailmanlaajuiseen suosioon singahtanut väkivaltainen Squid Game -sarja on kiinnostanut kovasti myös lapsia. Asiantuntijan mukaan ahdistavan materiaalin näkemisestä olisi hyvä keskustella lasten kanssa.

Myös Indonesiassa Squid Game on saanut valtaisan suosion. Kuvassa jakartalaisen ostoskeskuksen työntekijät ja vartijat poseeraavat Squid Game -asuissa asiakkaiden kanssa. Kuva: Zuma / MVPhotos, Jonna Ohrnberg, Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Valtavaksi ilmiöksi maailmalla noussut korealainen Squid Game -sarja on saanut monet huolestumaan siitä, millainen vaikutus sarjalla on lapsiin ja nuoriin.

Squid Game kertoo peli- ja rahaongelmaisista aikuisista, jotka saavat mahdollisuuden osallistua peliin, josta palkintona on suuri summa rahaa. Pelin alkaessa pelaajille selviää, että ne, jotka eivät suoriudu annetuista tehtävistä, tapetaan. Voittaja on se, joka selviää kaikista peleistä hengissä.

Lue lisää: Korealainen hittisarja satoi Netflixin laariin - käyttäjämäärä hurjassa kasvussa

Pelit, joita sarjassa pelataan, ovat muun muassa Suomessakin tuttu peili, köydenveto sekä "kalmari" tai "squid game".

Suoratoistopalvelu Netflixissä Squid Gamen ikärajaksi on merkitty 16+. Perusteiksi on ilmoitettu "väkivalta" ja "itsemurha".

Squid Gamessa 456 rahaongelmissa olevaa pelaajaa osallistuu erilaisiin lapsuudesta tuttuihin peleihin. Kuva: Youngkyu Park / AFP

Squid Gamessa esimerkiksi ne pelaajat, jotka peili-pelissä nähdään liikkumassa, ammutaan. Brittilehti Guardian kertoo, että lapset ovat Britanniassa kopioineet sarjan kohtauksia ja alkaneet lyödä toisiaan rangaistukseksi siitä, jos peilin pelaaja nähdään liikkumassa. Myös belgialainen koulu ilmoitti lokakuun alussa, että oppilaat olivat hakanneet peilissä väärään aikaan liikkuneita lapsia.

Sarjaan viittaavia elementtejä leikeissä ja piirrustuksissa on havaittu myös esimerkiksi porilaisessa päiväkodissa, kertoo Satakunnan Kansa. Päiväkodissa oli tehty päätös, etteivät lapset saa leikkiä tai piirtää sarjaan liittyviä asioita.

Onko teidän koulussanne tai päiväkodissanne leikitty Squid Gameen liittyviä leikkejä? Kerro asiasta sähköpostitse osoitteeseen uutiset@iltasanomat.fi tai WhatsAppilla numeroon 040 660 9019.

Vaikka kaikki lapset eivät olekaan nähneet itse sarjaa, siihen liittyviä videoita on muun muassa TikTok pullollaan. TikTokissa on kohtauksia sarjasta sekä esimerkiksi videoita, joissa ihmiset leikkivät peiliä ja esittävät ampuvansa ne, jotka mokaavat leikissä. Samankaltaisia videoita ovat tehneet sekä aikuiset että lapset ympäri maailmaa.

Monet opettajat ja vanhemmat ovat olleet huolissaan siitä, että myös lapset ovat nähneet sarjan tai pätkiä siitä.

Lue lisää: Squid gamen dalgona-karkki valmistuu kahdesta raaka-aineesta - kokeile, miten pärjäisit sarjan kisassa

Squid Gamesta on käyty Suomessakin vilkkaasti keskustelua, ja muun muassa kirjailija Timo Parvela on ottanut sarjaan kantaa Facebookissa.

- Sarjan ympärillä käytävässä keskustelussa huomio tuntuu nyt keskittyvän niihin pihapeleihin. Ikävä ilmiö sekin, mutta itse olisin kyllä paljon huolestuneempi niistä lapsista, jotka ovat todellakin katsoneet tämän sarjan. Sieltä löytyy muun muassa yksityiskohtaisesti kuvattu joukkoteloitus, kohtaus, jossa ystävä tappaa ystävän, seksiä, jolla ostetaan turvallisuutta, aviomies pakotetaan tappamaan vaimonsa, itsemurha, ruumiin silpomista, veli ampuu veljensä ja niin edelleen ja niin edelleen, Parvela kirjoittaa Facebookissa.

- Ja kaikki edellä mainittu puettuna lastenohjelmamaiseen värikkääseen ilmiasuun.

Parvela sanoo uskovansa, että sarjan katsominen liian nuorena voi horjuttaa mielenterveyttä.

Lasten- ja nuortenkirjailija Timo Parvela on Suomen eniten muille kielillä käännetty kirjailija. Kuva: Jari Kivelä

IS:n tavoittama Parvela kertoo olevansa tv-sarjojen suurkuluttaja ja katsoneensa myös Squid Gamen kokonaan.

- Sarjassa ikään kuin kritisoidaan sitä, mitä valta ja ahneus tekevät pienille ihmisille ja kuinka ihmiset ovat heikossa asemassa ollessaan valmiita tekemään mitä vain selvitäkseen, Parvela miettii.

- Mutta minulle jäi sellainen olo, että kaikki tällainen hyvää tarkoittava sanoma on aika päälle liimattua ja että sillä kaikella vain oikeutetaan äärimmilleen viety julmuus, ahdistavuus ja verisyys. Sarjaan on ympätty kaikki tunteisiin menevä väkivalta, mitä nyt maailmassa voi olla - olkoonkin, että se on verhottu vähän etäännyttävästi siihen pelimaailmaan.

Eteläkorealainen Squid Game julkaistiin tänä syksynä. Kuva: Youngkyu Park / AFP

Parvela kuvailee, että lopulta sarjasta jäi hieman ontto ja tyhjä olo, ja hän kertoo miettineensä sarjan katsomisen jälkeen, miksi hän oikeastaan suostui sen katsomaan.

- Kun ei se muuta antanut kuin näitä väkivaltaisia hetkiä.

- Siinä jokaiseen tappoon pysähdytään ja näytetään, miten luoti lävistää pään tai jonkun sisälmykset kaivetaan ulos.

Parvela sanoo, että sen jälkeen, kun hän oli kirjoittanut Facebookissa ajatuksiaan sarjasta, hän on saanut useilta suomalaisopettajilta palautetta, joissa kerrotaan, että Squid Gamea leikitään myös suomalaiskouluissa. Parvela kuitenkin sanoo, ettei ole erityisen huolissaan lasten leikeistä, vaan siitä, että sarjaa ylipäätään on katsottu.

- Olen huolissani enemmän siitä, että on olemassa sarjoja ja tietokonepelejä, joita lapsen ei oikeasti kannattaisi katsoa. Kyllä tässä aikuisten vastuu on pitää lapset pois tämän sarjan ääreltä. Enkä nyt halua nostaa tätä erityisesti tikunnokkaan, vaan onhan tämä ikuisuuskeskustelu. Omien lapsieni aikaan käytiin keskustelua esimerkiksi GTA-tietokonepelistä.

- Osalla aikuisista tuntuu olevan se käsitys, että ei tälle voi mitään: lapset kuitenkin katsovat tai pelaavat, ja jos ei meillä, niin naapurissa. Mutta emmehän me nyt toivoakseni voi mennä siihen, että annamme jonkin Netflixin päättää, mitä lapsemme katsovat.

Virheiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Peteilius jätti keväällä kirjallisen kysymyksen suoratoistopalveluiden ikärajavalvonnasta.

- Onko hallituksella keinoja varmistaa, etteivät Suomessa suoratoistopalvelujen kautta tarjottavat ohjelmat sisällä lapsille haitallista sisältöä? Petelius kysyi.

HS:n viime viikolla haastattelema Petelius arveli, että Squid Gamen leviäminen lasten leikkeihin osoittaa, että valvonta ei toimi.

Parvela toivoo keskustelua siitä, miten Squid Gamen kaltaisten ohjelmien katsominen voi vaikuttaa lapsiin ja miten lapsen kanssa tulisi aiheesta keskustella.

Yhdessä Squid Gamen pelissä raaputetaan sokerihunajakennoja. Kuva: Youngkyu Park / AFP

Suojellaan Lapsia ry:n toiminnanjohtaja, erityisasiantuntija ja psykoterapeutti Nina Vaaranen-Valkonen toteaa, että nykypäivänä vanhempien on hyvin hankalaa tai jopa mahdotonta kontrolloida totaalisesti sitä, mitä lapset katsovat ja näkevät.

- Ennen, kun kaikki tuli teeveestä, vanhempien oli helppo estää lasta näkemästä sellaista sisältöä, joka on ikätasolle haitallista.

- Nyt sitä on lähes mahdotonta estää.

Vaaranen-Valkonen muistuttaa, että vaikka lapsi ei kotona näkisikään ahdistavaa materiaalia, sitä saatetaan katsoa vaikkapa välitunneilla tai koulun jälkeen porukalla.

Ikätasolle haitallisen materiaalin katsominen voi aiheuttaa esimerkiksi ahdistusta, pelkoa, unettomuutta, ylivireyttä ja painajaisia. Vaaranen-Valkonen sanoo, etteivät ihmisen aivot ole tehneet digiloikkaa siinä mielessä, että jos lapsi katsoo vaikkapa Netflixistä ahdistavaa materiaalia, hänen aivonsa reagoivat siihen siten kuin asia tapahtuisi oikeasti lähellä.

Nina Vaaranen-Valkonen muistuttaa, että kautta aikain on ollut erilaisia asioita, joiden on pelätty turmelevan lapset.

Tutkimuksissa ei ole kuitenkaan pystytty yksiselitteisesti osoittamaan sitä, miten raa'an ja väkivaltaisen materiaalin katsominen vaikuttaa lapsen käytökseen. Lähteekö esimerkiksi väkivaltaisia elokuvia katsellut lapsi itse herkemmin harjoittamaan väkivaltaa?

- Se, että väkivalta siirtyy suoraan lapsen käyttäytymiseen, vaatii usein myös muita yksilöllisiä haavoittavia tekijöitä. Kyseessä on usein monen eri tekijän yhteisvaikutus, ei yksittäisen väkivaltaelokuvan katsominen, Vaaranen-Valkonen sanoo.

- Voidaan sanoa, että kyllä, joidenkin lasten kohdalla väkivaltaisen materiaalin katsominen voi suoraan siirtyä aggressiiviseksi käyttäytymiseksi sen takia, että taustalla on muitakin haitallisia lapsuuden kokemuksia. Sitten taas joidenkin lasten kohdalla ikätasolle haitallisen materiaalin katsominen ei vaikuta käyttäytymiseen, koska lapsella on esimerkiksi mahdollisuus puhua näkemästään, tunteistaan ja ajatuksistaan turvallisen aikuisen kanssa.

Vaaranen-Valkonen sanoo, että on varsin normaalia, että lapset matkivat näkemäänsä, mutta jos tilanne eskaloituu lapsen väkivaltaiseksi käyttäytymiseksi, siihen on aina puututtava. Samaa mieltä on kehityspsykologian asiantuntija Katariina Leivo Suojellaan Lapsia ry:stä.

- Lasten väkivaltainen käyttäytyminen voi johtua monesta eri syystä. Se voi liittyä nähdyn ja koetun mallintamiseen tai opitun käyttäytymisen toistamiseen, tunnesäätelyn vaikeuteen tai muihin vaikeisiin kokemuksiin tai tunteisiin, joita lapsi ei syystä tai toisesta ole päässyt käsittelemään. Aikuisen on puututtava aina lapsen aggressiiviseen käyttäytymiseen ja on tärkeä selvittää käyttäytymisen mahdollisia taustasyitä. Lapsen aggressiivista käyttäytymistä voidaan harvoin selittää yksinkertaisella syy-seuraus-selitysmallilla, Leivo sanoo.

New Yorkissa moni oli pukeutunut Halloweenina Squid Game -asuihin. Kuva: Nancy Kaszerman / ZUMA

Vaaranen-Valkonen on ehdottomasti sitä mieltä, että ikärajoja tulee noudattaa.

Ennen kaikkea hän toivoo kuitenkin sitä, että vanhemmat tai muut kasvattajat keskustelisivat lasten kanssa netissä nähdyistä asioista rauhallisesti ja avoimesti.

- Ajattelen, että mitä tahansa lapsi näkeekin, niin jos vuorovaikutussuhde omaan vanhempaan tai kasvattajaan on hyvä ja lapsi voi kertoa ja puhua siitä, mitä on nähnyt, niin se tuo turvallisuutta ja suojelee lasta kielteisiltä vaikutuksilta.

Lapsen kanssa juttelu kannattaa aloittaa aina mukavista ja positiivisista asioista, kuten siitä, mitä kaikkea kivaa tai hauskaa netissä on tullut tänään vastaan. Kun niistä on vähän aikaa juteltu, voi kysyä, onko lapsi nähnyt jotain, mikä oli ahdistavaa tai pelottavaa ja kertoa vaikkapa itse esimerkin siitä, millaisia tunteita on herännyt, kun on itse nähnyt netissä jotain inhottavaa.

Vaaranen-Valkonen muistuttaa, että lapset monesti pelkäävät menettävänsä kännykkänsä tai pääsyn nettiin, jos he kertovat nähneensä jotain "väärää" netissä.

- Se sulkee lapsen suun aika tehokkaasti.

Siksi olisikin hyvä, että asioista voitaisiin puhua avoimesti ja ilman pelkoa rangaistuksesta ja että keskustelu aloitettaisiin aina mukavista asioista.

Parasta olisi, jos asioista puhuttaisiin jo etukäteen ennen kun lapsi on mitään ahdistavaa tai pelottavaa nähnyt.

- Avain kaikenlaiseen lapsen suojelemiseen on se, että asioista puhutaan oikeilla nimillä, ajoissa ja annetaan lapselle ohjeistus siitä, miten toimia, kun tietynlaista materiaalia tulee väistämättä silmien eteen jossain kohtaa. Lasta voi ohjeistaa ottamaan kuvakaappaus pelottavan tai hämmentävän tilanteen tullessa vastaan ja näyttämään se turvalliselle aikuiselle.

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan esimerkiksi lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa materiaalia oli nähnyt 13-vuotiaana tai sitä nuorempana peräti 40 prosenttia vastaajista.

- Valitettavasti erilaista väkivaltamateriaalia tulee lasten katsottavaksi hyvin varhaisessa vaiheessa, ja meillä on vielä riittämättömät ohjeistukset siihen, miten tällaisessa tilanteessa tulee toimia. Tarvitaan sinnikästä ja peräänantamatonta vanhemmuutta, mikä on tässä ajassa välillä hurjan raskasta, mutta tarvitaan myös yritysten vastuunottoa sekä vahvempaa sääntelyä.