Ministerien välinen erimielisyys ihmetyttää lammastilallista, jonka eläimiä lampaat ovat tappaneet kolmesti.
Länsi-Suomessa on yksi Suomen tiheimmistä susipopulaatioista. Kuvan susi tallentui riistakameraan Köyliössä. Kuva: Bo Stranden, Susanne Vuori
Suomen susikanta on suurimmillaan 130 vuoteen. Pöytyäläisellä lammastilallisella Tapio Rintalalla puolestaan on yli vuosikymmenen kokemus elämisestä susireviirin tuntumassa. Hänen lampaitaan sudet ovat tappaneet kolmesti.
Varsinais-Suomessa on yksi Suomen tiheimmistä susipopulaatioista, ja seudun susihavaintoja alettiin 2000-luvun alussa tehdä ensimmäisenä juuri Rintalan kotiseudun liepeillä.
Tästä syksystä alkaen Rintaloiden lampolassa on soinut öisin radio, ja myös valot ovat olleet aina päällä. Valvontakameroista Rintala voi tarkastaa milloin vain, mitä lampaat tekevät, ja mitä liikettä lampoloiden ympärillä on.
Rintala kertoo päätyneensä ratkaisuun sen jälkeen, kun sudet tulivat syyskuussa sisälle lampolaan ja tappoivat 11 lammasta. Kahdeksan lammasta sai lisäksi vammoja ja kolme katosi.
- Olisivatko ne joessa, Rintala pohtii.
Tapio Rintalalla on noin tuhannen eläimen lammastila. Kuva: Bo Stranden
Kyseessä oli Rintalan tilan kolmas susivahinko. Eläinsuoja sijaitsee Rintalan mukaan noin 30 metrin päässä isäntäparin omasta talosta.
- Raja ylittyi, kun ne isoon lampolaan tulivat, Tapio Rintala sanoo.
Rintala tervehtikin maanantain uutista suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisesta aloittamisesta ilolla. Susi on tällä hetkellä rauhoitettu ympäri vuoden.
Maa- ja metsätalousministeriö kertoi laittaneensa lausuntokierrokselle asetuksen, joka toteutuessaan mahdollistaisi korkeintaan 20 suden metsästämisen poronhoitoalueen ulkopuolella enintään neljästä laumasta helmikuussa 2022.
- Tämä on hyvä alku. Paikallisesti tällä voidaan saada poistettua usein kotieläinten tai koirien kimppuun käyneitä susia, mutta ratkaisuksi koko ongelmaan tästä ei vielä ole, Rintala sanoo.
Tapio Rintala on pitänyt lampaita kohta neljä vuosikymmentä. Eläimiä on vajaat tuhat, ja petoaitaa kolme kilometriä.
- Susiaita ympäröi koko tilakeskuksen ja lähipellot, Rintala kertoo.
Ensimmäinen susivahinko Rintaloille tuli vuonna 2010, jolloin sudet tappoivat yhdeksän lammasta ja haavoittivat seitsemää.
Rintala sai petoaitoja varten tarvikkeet Riistakeskukselta, mutta työ ja aitojen säännöllinen huolto jäi omalle kontolle.
- Taloudellisesti tämä on raskasta, mutta henkisesti vielä raskaampaa. Paljon mieluummin tekisin muuta kuin huoltaisin petoaitoja.
Nyt Rintala ihmettelee tilannetta, jossa hallituksen sisälläkin on asiasta toisistaan poikkeavia kantoja.
- Yleisesti kärkevimmät mielipiteet ovat niillä, jotka ovat kauimpana asiasta, Rintala sanoo.
Siinä missä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) luonnehti maanantaina metsästystä tärkeäksi osaksi kannanhoitoa, piti sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) asetusluonnosta pöyristyttävänä. Susi luokitellaan erittäin uhanalaiseksi eläimeksi.
-?Tätä asetusta ei tule missään nimessä saattaa voimaan. Susi kuuluu Suomen luontoon, Ohisalo totesi Twitterissä.
Susien lopettaminen on Suomessa mahdollista poikkeusluvalla, jos susiyksilö aiheuttaa esimerkiksi vaaraa tai suurta vahinkoa. Päätöksen voi tehdä Riistakeskus tai poliisi.
- Teoriassa, sanoo Tapio Rintala.
Hän itsekin kertoo selvittäneensä luvan saamisen mahdollisuuksia, mutta kokee tulleensa tyrmätyksi.
Sudet kulkivat peltotiellä Köyliössä elokuun lopulla tänä vuonna. Kuva: Susanne Vuori
Tapio Rintalan kotiseudulla susia on kuitenkin metsästetty vuosina 2015-2016, kun voimassa oli kaksivuotinen kannanhoidollinen kokeilu.
- Silloin susia ajettiin kolme viikonloppua ja ammuttiin neljäntenä. Kun alfanaaras ammuttiin pois, tilanne rauhoittui pariksi vuodeksi, Rintala sanoo.
Rintalan mukaan tarkoitus oli opettaa sudet pelkäämään ihmistä.
Susia ammuttiin kokeiluaikana koko Suomessa yhteensä 60 yksilöä. Kokeilu herätti myös suurta vastustusta.
Rintalan tilan lampaat ovat olleet yöt sisällä jo useita vuosia.
- Kyllä luulisin, että lampaatkin haluaisivat kesäaikaan olla yöllä ulkona.
Loppukesällä kolme lammasta laidunsi kuitenkin yöllä tilallisen puutarhassa. Sudet tappoivat niistä kaksi.
Syyskuussa sudet tulivat sitten uudelleen, tällä kertaa sisälle eläinsuojaan. Petoaita rajoittuu osin jokeen.
- Ne tulivat varmaankin joen puolelta, mutta saattaa olla, että jokin porttikin oli auki, kun lampaat kerran olivat sisällä.
- Karjatilalliselle tulee susivahingosta ensin viha, ja sitten masennus, että mitä tässä voi tehdä, Rintala sanoo.
Lue lisää: Riistakeskus myönsi harvinaiset poikkeusluvat kahden susilauman tappamiseen - luonnonsuojelijat hermostuivat
Lue lisää: Suden kannanhoidollinen metsästys otetaan viisivuotiseen kokeiluun, jos laji todetaan kyllin elinvoimaiseksi
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan susikanta on Suomessa suurimmillaan 130 vuoteen.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreimman kanta-arvion mukaan Suomessa on susia arviolta 279 - 321 yksilöä.
Suurin osa eli 57 prosenttia susireviireistä on läntisessä Suomessa. Länsi-Suomessa vahvin susikanta on Varsinais-Suomessa, Etelä-Satakunnassa ja Etelä- sekä Pohjois-Pohjanmaalla.
Susivahingoista suurin osa tapahtuu poronhoitoalueella. Tänä vuonna porovahinkoja on tilastoitu 25. lokakuuta mennessä 874. Koiravahinkoja on tiedossa 21, lammasvahinkoja 37, nautavahinkoja 7 ja lisäksi maa- ja metsätalousministeriön tiedossa on 13 muuta kotieläinvahinkoa.
Lähteet: Luke ja Maa- ja metsätalousministeriö
TetraSys Oy.