Glasgow'n ilmastokokouksessa monien valtionjohtajien allekirjoittama metsäjulistus saa ilmastoasiantuntijalta epäilevän vastaanoton. Yli sadan maan allekirjoittamassa julistuksessa sitouduttiin lopettamaan metsien hävittäminen vuoteen 2030 mennessä.

Suomi oli mukana allekirjoittajamaiden joukossa, johon kuuluivat myös muun muassa Brasilia, Venäjä, Kiina ja USA. Brasilian metsäkato on ollut nopeaa.

Julistuksella maat sitoutuvat myös edistämään maailmanlaajuisella tasolla muun muassa metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, hallituksen tiedotteessa todetaan.

Onko julistuksella todellisia vaikutuksia?

Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Korhonen muistuttaa, että aiemmat vastaavantyyppiset julistukset eivät ole tuoneet todellisia tuloksia.

- Valitettavasti tällaisia julistuksia on tehty aiemminkin, ja sen jälkeen metsäkato on vain jatkunut ja kiihtynyt. Brasilian presidentin oli helppo allekirjoittaa julistus, koska se ei sido mihinkään, ja käytännössä antaa luvan jatkaa metsäkatoa seuraavat kymmenen vuotta, Korhonen toteaa.

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi toivoo, että isotkin maat ottavat aloitteen vakavasti.

- Toivottavasti niissä katsotaan, mitkä ovat metsäkadon aiheuttajat, kansainvälisesti 80 prosenttia metsäkadosta aiheutuu maataloudesta, joten kestävällä maataloudella on iso rooli, Niemi kommentoi.

Onko julistuksella vaikutusta Suomeen?

- Suomessakin luonnonmetsiä on yhä hakkuu-uhan alla ja meilläkin tapahtuu metsäkatoa, vaikka se onkin aivan eri mittakaavassa kuin trooppisissa maissa. Meilläkin metsäkatoa tapahtuu, kun metsiä raivataan pelloiksi tai kaupunkien käyttöön, Korhonen sanoo.

Vaikka pinta-alallisesti metsäkato on Suomessa vähäistä, Korhonen muistuttaa Ilmastopaneelin kehottaneen toimiin.

Metsää kaadetaan ja uutta peltoa raivataan Suomessa yhä muun muassa lannan levityksen vuoksi. Metsäkadosta lasketaan Suomessa vuosittain noin 3,5 miljoonan hiilidioksiditonnin päästöt, mikä on samaa luokkaa Suomen kuorma-autoliikenteen päästöjen kanssa.

Metsäteollisuuden Niemi katsoo, että suomalaiseen metsänhoitoon julistus ei juuri heijastu.

- Tämä kannustaa pitämään metsät metsinä jatkossakin ja hoitamaan metsiä kestävästi. Suomessakin tapahtuu vielä hieman metsäkatoa maatalouden ja rakentamisen vuoksi, ja on hyvä puuttua niihin, Niemi kommentoi.

Vaikuttaako julistus Suomessa avohakkuiden määrään?

- Ei ole missään tapauksessa kysymys siitä, että tämä liittyisi avohakkuisiin, Metsäteollisuuden Niemi sanoo.

- Julistus vaikuttaa siihen, että metsä muuttaa muotoaan johonkin muuhun maankäyttömuotoon. Avohakkuut ovat normaali metsänkäyttötapa osana kestävää metsätaloutta, Niemi sanoo.

- Julistuksella ei ole vaikutusta avohakkuisiin, tosin Suomen omissa intresseissä olisi siirtyä kestävämpään metsätalouteen, Greenpeacen Korhonen sanoo.

Kosonen viittaa myös eduskunnan valiokuntakäsittelyssä olevaan kansalaisaloitteeseen, jolla vaaditaan avohakkuista luopumista. Luontojärjestöt katsovat aloitteen vauhdittaneen avohakkuille vaihtoehtojen etsimistä.

Voit keskustella aiheesta 3.11. klo 23:een saakka.

Lue myös

Uudistettu metsälaki voi haitata Suomen ilmastotoimia - avohakkuun jälkeen voi jättää istutukset väliin ja silti täyttää lain vaatimukset

Ilmaston lämpeneminen pahenee edelleen - Ilmatieteen järjestö: Amazonin sademetsä muuttumassa päästölähteeksi laajojen hakkuiden takia

Kansalaisaloite avohakkuiden kieltämisestä kaatui, valiokunta julisti pelastavansa Suomen metsät - Luonnonsuojeluliitto: "Plussan puolelle jäätiin"