ABERDEEN / GLASGOW Lähes metrinen aalto nousee, kohoaa ja iskeytyy lopulta päin Aberdiinin sataman kivistä rantavallia.

Aallon ääntä ei voi kuulla, sillä se peittyy ohi lentävän helikopterin pauhuun. Taivaalla kuljetetaan työntekijöitä kohti Pohjanmeren öljynporauslauttoja.

Meren yllä kaarteleva lokki ei matkalaisista välitä. Se liittää tottuneesti ohi rosoisten kallioiden kunnes laskee räpylänsä rantaan valetun öljysäiliön katolle.

Sataman penkillä istuva Martin Wardrope, 22, ei lokkia huomaa. Hän on keskittynyt puhumaan uudesta työstään.

Wardrope on vastikään aloittanut turvallisuusinsinöörinä skotlantilaisessa öljy-yhtiössä Harbour Energyssä.

- Olen innossani, koska öljy- ja kaasuteollisuus tarjoavat paljon haasteita. On huolehdittava niin työntekijöiden kuin ympäristökin turvallisuudesta ja mietittävä koko ajan eteenpäin, Wardrope kuvailee työtään.

Wardrope on yksi yli 70 000 Skotlannin öljytyöläisestä.

Reilun viiden miljoonan asukkaan Skotlannissa öljy- ja kaasuteollisuus on merkittävä työnantaja. Se tuottaa viitisen prosenttia alueen bruttokansantuotteesta.

Pohjanmereltä puoli vuosisataa sitten löydetyt öljyvarat ovat tehneet Skotlannista yhden Britannian vauraimmista alueista ja samalla ruokkineet sen itsenäistymishaluja.

Muutama vuosi sitten Aberdeenin satamakaupungissa laskettiin olevan Lontoon jälkeen eniten miljonäärejä neliökilometriä kohden.

Öljy on tuonut Skotlantiin erityisesti hyväpalkkaisia työpaikkoja. Vuorotyötä merellä paahtava öljymies voi saada 60 000 euroa vuodessa, ja johtava tuotantoinsinööri voi päästä lähemmäs 100 0000 euron vuosiansioita.

Suomessa lähin vertailukohta voisi olla metsäteollisuus ja sen paperityöntekijät, jotka nostavat hekin kovaa palkkaa kolmivuorotyössä.

Toinenkin yhdistävä tekijä löytyy.

Sekä paperin että öljyn aikakausi alkaa olla pikkuhiljaa päättymässä.

Lähiviikkoina Skotlannin Glasgow'ssa yritetään pelastaa maailma.

YK:n ilmastokokouksessa valtiojohtajat tuskailevat, miten estää merenpinnan nousu ja monien alueiden kärventyminen ilmaston lämpenemisen takia.

Ratkaisuksi he esittävät siirtymistä uusiutuvaan energiaan ja laitteiden sähköistämistä. Tämä tarkoittaa, että Pohjanmeren luonnonvarojen merkitys tulee väistämättä laskemaan.

Öljynporaustornit vaihtuvat aikanaan tuulivoimaloihin, mutta tulevatko ne antamaan Skotlannille yhtä paljon työtä ja vaurautta kuin öljy?

Todennäköisesti eivät. Muutos öljyalueesta vihreän energian tuottajaksi tulee olemaan karu monille yrityksille ja työntekijöille, jotka eivät löydä paikkansa uudessa taloudessa.

Samalla Skotlannin itsenäistymisen astinlauta - vauraus - voi alkaa pettää.

Energiasiirtymä on jo alkanut Aberdeenissa.

Öljyntuotanto Britannian aluevesillä Pohjanmerellä on ollut tasaisessa laskussa kohta kaksi vuosikymmentä. Viime vuonna öljyä tuotettiin vain kolmannes 1990-luvun huippuvuosista.

Lähivuosina 30 000 ihmistä voi menettää työpaikkansa, varoittaa muun muassa työnantajien etujärjestö Oil and Gas UK.

- Opiskellessani olin toki huolissani öljyalan tulevaisuudesta, että olenko nyt menossa hiipuvalle alalle, turvallisuusinsinööri Martin Wardrope muistelee.

Hän kokee kuitenkin tehneensä oikean valinnan. Laskettelua ja kävelyretkiä harrastava nuorukainen on tyytyväinen elämäänsä ja palkkaansa.

- Uskon myös, että taitoni ovat siirrettävissä. Niille löytyy käyttöä myös uusiutuvan energian sektorilla, Wardrope sanoo.

Hän saattaa olla väärässä.

Muutaman kilometrin päästä Aberdeenin satamasta betoniauto purkaa lastiaan rannan suuntaiseen valuun. Metalliset ristikot peittyvät ja tuuli puhaltaa styroksinpalasia kohti merta.

Nigg Bayhin nousee parhaillaan uusi syvänveden satama ja telakka-alue. Sitä ei kuitenkaan olla rakentamassa yksin öljyn - vaan myös tuulivoiman tarpeisiin.

Tulevaisuudessa Skotlannin aluevesillä kelluvia tuulivoimaloita pitäisi pystyä huoltamaan täällä. Uusi satama ei lohduta öljyntuotannon alihankkijoita. Vain noin neljännes öljy- ja kaasualalla tarvittavista taidoista siirtyy helposti uusiutuvan energian tuotantoon, arvioi lontoolainen ajatushautumo IPPR.

Tutkimusten mukaan hyvä taloushallinnon osaaja, sopimuslain asiantuntija tai vaikka markkinoija pystyy löytämään töitä yhtä hyvin uusiutuvan energian kuin öljyteollisuudenkin alalta.

Öljynporauslautan pumppumestaria odottaakin sitten toinen kohtalo. Suorittava työ siirtyy huonosti alalta toiselle.

- Energiasiirtymä vaikuttaa ihmisiin hyvin eri tavalla riippuen heidän asemastaan esimerkiksi juuri työmarkkinoilla, arvioi tutkijatohtori Kirsten Jenkins Edinburghin yliopistosta.

Tutkijan mukaan tulotaso heijastuu myös kulutustottumuksiin. Kaikilla Skotlannissa ei ole varaa olla vihreä.

- Vauras ihminen voi ostaa sähköauton tai vaikka asentaa katolleen aurinkopaneeleita. Köyhemmälle tällainen on vaikeampaa, Jenkins kiteyttää.

Itsenäisyyttä ajavat skotlantilaiset näkevät maansa monesti osana EU:ta ja Pohjoismaita.

Pohjoismaaksi ryhtyminen vaatisi kuitenkin pohjoismaisen yhteiskuntaihanteen, korkealla verotuksella rahoitetun hyvinvointivaltion hyväksymistä.

Tähän suuntaa Skotlanti on tosin jo ottanut henkisen ensiaskeleen. Elokuussa 2017 Skotlannissa otettiin käyttöön kaikille synnyttäjille jaettava äitiyspakkaus.

Suomalaisen keksinnön viesti on selvä: valtio on mukana ihmisen elämän alusta saakka tasaamassa lähtökohtia ja turvaamassa kansalaisten yhdenvertaisuutta.

Juuri Pohjoismaiden tasa-arvoisuus puhuttelee ihmisiä myös Skotlannissa, Jenkins arvioi.

Kansallispuolue SNP on visioinut muutakin: esimerkiksi asevoimansa itsenäinen Skotlanti järjestäisi pohjoismaisen mallin mukaan.

Tutkija sanoo itse pitävänsä Pohjoismaita hyvänä päämääränä. Sinne on kuitenkin vielä matkaa.

- Ei itsenäisyyteen ja osaksi Pohjoismaita päästä, jos energiasiirtymää ei hoideta hyvin ja erot kansalaisten välillä vain kasvavat, Jenkins toppuuttelee.

Kun Skotlanti tulee itsenäiseksi.

Näin asian muotoilee Skotlannin aluehallituksen ministeri Michael Matheson, joka vastaan energiasta, liikenteestä ja päästöistä.

Kansallispuoluetta SNP:tä edustava Matheson sanoo uskovansa, että tulevaisuudessa tuulesta ja siihen liittyvästä osaamisesta tulee Skotlannin talouden veturi.

Mathesonin tulevaisuusvisioissa vanha isäntämaa Britannia olisi riippuvainen itsenäisen Skotlannin energiaviennistä. Lontoon täytyisi ostaa tuulivoimalla tuotettua sähköä naapurimaasta saavuttaakseen ilmastotavoitteensa.

- Ja tämä on se asia, joka muuttaa itsenäistymisen poliittisen dynamiikan. Riippuvuussuhde tulee olemaan kiistaton, Matheson povaa Ylen videohaastattelussa.

Hän ei välttämättä puhu hulluja.

Skotlannin alueparlamentin hallituspuolueet pääsivät elokuussa sopuun siitä, että uusi kansanäänestys itsenäisyydestä järjestetään viiden vuoden kuluessa.

Vuoden 2014 kansanäänestyksessä 55 prosenttia vastusti eroa Britanniasta. Äänestyksen ratkaisivat pitkälti suuret ikäluokat, jotka pelkäsivät menettävänsä eläkkeensä ja äänestivät siksi jäämisen puolesta.

- Väestökehitys on meidän puolellamme. Nuoremmat ihmiset kannattavat itsenäistymistä, Matheson kuvailee itsenäistymishankeen dynamiikkaa.

Ministeri myöntää, että yksi Skotlannin itsenäisyyttä tukeva tekijä on juuri alueen vauraus.

Mutta miten käy tulevaisuudessa?

Puhtaasti energiantuotannon näkökulmasta Skotlannilla ei ole hätäpäivää. Arviolta neljännes Euroopan potentiaalisesta tuulienergiasta kulkee Skotlannin ja sen merialueiden läpi.

Skotlannissa lähes kaikki pistokkeesta tuleva sähkö onkin jo peräisin uusiutuvista energialähteistä. Se on kansainvälisessä vertailussa hieno saavutus.

Työllisyys on kuitenkin toinen asia.

Tällä hetkellä uusiutuva energia työllistää Skotlannissa reilut 20 000 ihmistä. Mathesonin mukaan nämä luvut tulevat moninkertaistumaan, kunhan alalla vain saadaan lisää investointeja.

- Viimeaikaisissa arvioissa on puhuttu jopa 200 000 vihreästä uudesta työpaikasta, ministeri jatkaa innoissaan.

Kylmä tuuli ja sadepisarat hakkaavat auton tuulilasia matkalla kohti Glasgow'ta.

Kaupungin keskustassa sijaitsevassa Unite-ammattiliiton päämajassa energiaministerin puheisiin suhtaudutaan varauksella.

- Poliitikot heittelevät aina näitä kovia väitteitä. Britanniasta tulee muka uusiutuvan energian Saudi-Arabia. He lupaavat kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja, mutta missä ovat ne työpaikat? ammattiliiton Skotlannin-johtaja Pat Rafferty kysyy.

Hänen mukaansa työpaikkoja ei ole tulossa, koska uusiutuvan energian tuotanto on pitkälle automatisoitua.

Suurin osa tuulivoimaloiden osista taas valmistetaan Aasiassa, missä niiden tuotanto on edullista.

- Tuulivoimalat kyllä luovat työpaikkoja, mutta eivät tänne Skotlantiin, Rafferty hymähtää.

Ammattiyhdistysjohtaja painottaa moneen kertaan, ettei hän missään nimessä kiellä ilmastonmuutosta tai ihmisen vastuuta siitä.

- Minulla on kymmenen lastenlasta, totta kai haluan jättää heille hyvän planeetan. Asiat eivät toden totta ole nyt hyvin. Tekemisen täytyy muuttua.

Raffertyn mielestä skottijohtajien pitäisi kuitenkin katsoa totuutta silmiin.

- Ihmisiä ei voi huijata. Ei voi sanoa, että älä sinä siinä murehdi työstäsi, että kyllä löytyy muita töitä vihreältä sektorilta, jos näin ei asian ole. Tässä täytyy olla rehellinen, Rafferty kiteyttää.

1980-luvulla kaivosteollisuuden alasajo nosti Britanniassa työttömyyttä ja synnytti protesteja kaduilla. Nyt sama kohtalo uhkaa pikkuhiljaa Skotlannin öljy- ja kaasuteollisuutta.

Skotlannin itsenäisyyttä ajavat voimat voivat syyttää tästäkin Britannian keskushallintoa, mutta se ei ratkaise itse ongelmaa.

Mitä tehdä työttömille ihmisille?

Ilmastopäättäjien kokoontuessa Glasgowiin tämä osa yhtälöstä on vielä ratkaisematta.

Näetkö, että Skotlanti voisi jonakin päivänä olla osa Pohjoismaita? Keskustelu avoinna maanantaihin 1. marraskuuta kello 23 asti.

Aiheesta lisää:

Yhtenä aamuna koti muuttui vaaralliseksi - Pohjoismaissa on paikka, jossa ihmiset kohtaavat ilmastonmuutoksen silmästä silmään