Asumiskustannusten nousu on ollut maltillista ja ennustettavaa viime vuodet. Nyt tilanne on muuttunut.
Ylen haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että monien asumiskustannukset nousevat ennakoitua enemmän. Tosin kustannusten nousu vaihtelee paljon riippuen asuinpaikasta ja talosta.
- Nyt horisontissa näkyy useampia riskejä nopeamman kustannuskehityksen osalta, vastaa Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus.
Brotheruksen mukaan viimeisen vuosikymmenen aikana asumiskustannukset ovat kasvaneet noin 3 prosentin vuosivauhdilla. Hän arvioi, että nyt osassa asuntoja kustannukset nousevat moninkertaisesti, toisissa kustannukset voivat jopa laskea.
Myös Pellervon taloustutkimuksessa arvioidaan ennusteiden olevan alakanttiin, sillä varsinkin energian hintojen muutokset ovat olleet yllättävän isoja.
- Asumiskustannusten osalta erityisesti lämmityskustannusten ja kotitaloussähkön hinnan muutokset voivat olla hyvin isoja. Viime aikoina nähty energian hinnannousu on ollut selvästi nopeampaa kuin ennusteissa aiemmin oletettiin, arvioivat PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen ja ekonomisti Veera Holappa.
Holappa laskee, että osassa asuntoja kulujen nousu voi tuplaantua ennusteista eli nousta jopa kuuteen prosenttiin.
Osuuspankissa ekonomistit arvioivat asumiskustannusten kehitystä osana inflaatioennustettaan. OP:n mukaan asumiskustannukset ovat nousseet jo pitkään yleisen hintatason nousua nopeammin.
OP Ryhmän henkilöasiakkaiden rahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja Kaisu Christie arvioi, että tämä perussuunta jatkuu myös keskipitkällä aikavälillä. Kaikken kaikkiaan hän arvioi kulujen nousua maltillisemmin kuin PTT ja Hypo.
PTT arvioi elokuussa Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilaamassa tutkimuksessa, että kerrostalojen hoitokulut vuosina 2021-2023 kasvavat 21 tarkastelukaupungissa keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa.
Vastaavasti omakotitalojen hoitokulut (kiinteistövero, sähkö, asunnon korjaukset, vesi, jätemaksu) nousisivat 2,7 prosenttia vuodessa.
Yksi keskeisimmistä syistä on energian hinnan nousu.
Energian hintaa ovat nostaneet muun muassa päästöoikeuksien kallistuminen ja sääolot, jotka vaikuttavat vesi- ja tuulivoimalla tuotettuun sähköön. Tämä on tullut yllätyksenä tuoreimmillekin ennusteille.
- Päästöoikeuksien hinta on noussut kesästä noin 20 prosenttia ja vuodessa noin 100 prosenttia. Sähkön hintaan vaikuttavat lisäksi vaikeasti ennustettavat sääolosuhteet, vastaavat Markus Lahtinen ja Veera Holappa PTT:stä.
OP Ryhmän Kaisu Christie muistuttaa kuitenkin, että sähkön hinnan nousu ei vaikuta suoraviivaisesti asumiskustannuksiin, sillä Suomessa sähkösopimuksista noin puolet on kiinteähintaisia.
- Kaiken kaikkiaan sähkön hinnan vaikutus asumiskustannuksiin on verrattain pieni. Suurin riski on varmaan sähkölämmitteisissä omakotitaloissa.
Pääkaupunkiseudulla tuntuu erityisen rajusti kaukolämmön hinnan nousu. Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen ilmoitti syksyllä, että se korottaa kaukolämmön energiamaksun hintaa 30 prosenttia ainakin loka-, marras- ja joulukuuksi.
Yksi merkittävä tekijä asumiskustannusten nopeaan nousuun on vuokratontti. Esimerkiksi Helsingissä on uusittu vuosina 2021-2022 noin 750 tonttivuokrasopimusta, vuokra on noussut asteittain 4-5-kertaiseksi.
- Tonttivuokrien nousu voi olla yllättävä asumiskustannuksia kasvattava tekijä, sanoo Kaisu Christie OP:stä.
Myös remonttien hinnat ovat nousseet nopeasti viime ja tänä vuonna. Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat vuoden 2021 syyskuussa 9,3 prosenttia vuoden takaisesta. Tarvikkeiden hinnat nousivat 13,2 prosenttia ja työkustannukset 6,1 prosenttia vuoden takaisesta.
Nousu saattaa hyvinkin jatkua samaan tahtiin, sillä työvoimapula nostaa hintoja.
- Asumiskustannuksia voi nostaa korjauskustannusten nopea nousu, jos korjausrakentamisen työvoimapula pahenee ja materiaalien hinnat karkaavat kovan kysynnän seurauksena, toteavat Markus Lahtinen ja Veera Holappa PTT:stä.
Moni taloyhtiö on korona-aikana jättänyt korjauksia aloittamatta, ja nyt niitä aletaan taas tehdä.
- Työvoiman saatavuus voi siten myös haitata taloyhtiöremonttien etenemistä kasvukeskuksissa. Molempiin näihin liittyy nyt epävarmuutta, arvioi Kaisu Christie.
Kokonaan oma lukunsa on kiinteistövero. Hallituksen esitys kiinteistöveron uudistamiseksi lähtee pian lausuntokierrokselle.
Kiinteistöverotusta on tarkoitus uudistaa niin, että verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia. Yksittäisille kiinteistöille se voi hyvinkin tarkoittaa veron nousua.
- Yksi yllättävä seikka asumiskustannuksissa liittyy sote-uudistukseen ja kuntien muuttuvaan rooliin. Mikäli kunnat paikkaavat verotulomenetyksiään nostamalla laajasti kiinteistöveroa, tällä on asumiskustannuksia nostava vaikutus, PTT arvioi.
Myös Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus pitää mahdollisena, että kiinteistövero tuottaa monelle asunnonomistajalle yllätyksen.
- Kiinteistöverouudistuksen yksityiskohdat ja vaikutukset ovat yhä täysin tuntemattomat, Brotherus vastaa.
Kaisu Christie Osuuspankista uskoo, että vielä vuoden tai pari kiinteistöveron vaikutukset jäävät vähäisiksi.
Kiinteistöveron osuus asuinkerrostalon ylläpitokuluista on Raklin vuoden 2019 arvion mukaan Suomen suurimmissa kaupungeissa karkeasti arvioiden noin kymmenisen prosenttia, Christie muistuttaa.
Myös asuntolainojen korkojen nousu häämöttää horisontissa. EU:n kaavailemat uudet pankkisäännöt nostavat pankkien kuluja ja sitä kautta lainojen korkoa.
OP-ryhmän Kaisu Christie arvioi niin ikään, että asuntolainojen koroissa tulee nousupaineita.
- Sitä meidän ekonomistit OP-ryhmässä ja ekonomistit maailmalla ennustavat.
Missä päin maata sitten asumisen hinta nousee?
Kaikki Ylen haastattelemat asiantuntijat uskovat, että hintojen nousu on kovinta pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa.
Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kuitenkin toteaa, että asunnon sijaintipaikkakuntaa oleellisempaa on tarkastella itse taloa ja sen tonttia.
- Alueellisuuden sijaan tärkeintä on tontin omistusmuoto, talon ikä, lämmitystekniikka ja ammattimainen hoito.
Asumiskustannusten nousua seurataan yhä tiiviimmin monessa kodissa.
Vuosaarelaisen taloyhtiön osakasisännöitsijän Jarno Hämäläisen ja omakotitalossa Espoossa asuvan Reijo Lahtisen kirjanpito osoittaa, että kuluja kannattaakin seurata tarkkaan.
Alla näkyy Hämäläisen isännöimän taloyhtiön kaukolämmön kallistuminen.
Lämmityksen lisäksi toinen merkittävä menoerä ovat kiinteistön korjauskulut. Korjauskulujen suuruus tietenkin vaihtelee, mutta niiden merkitys on viime aikoina korostunut tarvikkeiden ja työn hintojen nopean nousun vuoksi.
Sen sijaan kaukolämpökuluille on vaikea tehdä mitään, sillä hinnasta päättää Helsingin kaupungin omistama Helen.
- Lämmityskulut ovat nousseet melkein 50 prosenttia kuudessa vuodessa, Hämäläinen sanoo.
Hämäläinen ei usko, että Helenin kustannukset ovat muuttuneet niin paljon, että sillä korotuksia voisi perustella.
Hän on myös havainnut, että monissa muissakin menoissa taloyhtiön on vaikea oleellisesti vaikuttaa kulujen kasvuun.
- Kaikki tulee vähän annettuna. Hereillä pitää olla ja yrittää tehdä investointeja, millä pystytään eliminoimaan kuluja pitkällä aikavälillä, Hämäläinen sanoo.
Espoolainen Reijo Lahtinen toimi työuransa aikana 40 vuotta LVI-suunnittelijana. Omakotitalonsa kuluista hän kertoo pitäneensä kirjaa jo pitkään.
Reijo Lahtisen omakotitalon kuluissa korostuu kiinteistöveron nousu. Vielä vuonna 2003 se oli 206 euroa, vuonna 2015 se oli 1120 euroa ja tänä vuonna 1830 euroa.
Lahtinen on seurannut huolestuneena sekä kiinteistöveron nousua että viimeaikaista sote-keskustelua. Hän pelkää, että kunnat alkavat rahastaa nimenomaan kiinteistöverolla.
- Meitä eläkeläisiä tämä juuri kiristää. Sotehomma vaikuttaa siihen, että jos valtio sekaantuu sairashommiin niin kunnilta jää se tienesti saamatta. Arvaas keltä sitten otetaan?
Lahtinen myös epäilee, että vesi- ja viemäriverkkojen uusinnasta tulee myös kuntalaisille kallis lasku.
- Kun aletaan kerätä nämä sade eli hulevedet, niin sitten ruvetaan maksamaan myös niistä.
Lahtinen on saanut hillittyä kustannusten nousua asentamalla taloonsa aurinkopaneelit ja maalämmön vuonna 2013, tosin ilman avustuksia.
Lahtinen kertoo käyttävänsä öljyä vielä kovimmilla pakkasilla lämmittämään satavuotiasta, 250 neliömetrin taloaan. Hänen mielestään öljykattiloita ei kannattaisi tuhota vaan säästää ne juuri kovimpien pakkasten varalle.
Kaiken kaikkiaan hän ihmettelee asumiskustannusten jatkuvaa nousua, minkä seurauksena varsinkin eläkeläiset ja vanhukset joutuvat hankalaan tilanteeseen, koska eläkkeet eivät nouse samaan tahtiin.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 31.10. klo 23:een asti.
Lisää aiheesta:
Katso, kuinka paljon kiinteistövero on sinun alueellasi noussut muihin verrattuna - koronavirus lisää korotuspaineita entisestään
Kiinteistöverosta rakentunut miljardibisnes kunnille - tulot ovat nelinkertaistuneet 90-luvulta
Asuntolainat uhkaavat kallistua ja yritysten rahoituksen saanti vaikeutua - EU esitteli pankkisäännöt, jotka iskevät kovaa Pohjoismaisiin pankkeihin
TetraSys Oy.