YLE


Nokia, elokuu 2020

Hätäkeskukseen tuli hätääntynyt soitto.

- Mä en tiä onks niillä ollu niin järkyttävä nopeus, koska toi on keula. Toi on keula, tuol on takaosa, soittaja kertoi puhelimessa.

Henkilöauto oli ajautunut ulos tieltä ja törmäsi puuhun Nokialla Porintiellä. Auto meni kahtia törmäyksen voimasta.

Kolarissa kuoli kaksi vuonna 2002 syntynyttä tyttöä ja vuonna 2003 syntynyt poika.

- Ne kolme on siellä autossa, ne kuolee, ainoana henkiin jäänyt 17-vuotias poika huusi paikalle tulleille shokissa.

Poliisin esitutkintamateriaalista selviää, miten hän hoki, miksi hän ei kuollut ja mitä hän nyt sanoo äidille.

Kaiken piti mennä aivan toisin.

Nuoret olivat Yyterissä Porissa viettämässä hauskaa lomapäivää. Paluumatkalla tunnelma muuttui. Kuljettaja ajoi ainakin 170 kilometriä tunnissa. Ulosajohetkellä nopeus oli vähintään 120 kilometriä tunnissa. Kuljettajan veren alkoholipitoisuus ajon jälkeen oli 1,68 promillea.

Yksi uhreista lähetti autosta viestin, että pelottaa.

- Mä varmaan kuolen, hän kertoi Snapchatissa kaverilleen.

Autoa kuljettanut 17-vuotias kertoi poliisille kuulusteluissa, ettei muistanut onnettomuudesta mitään.

Pirkanmaan käräjäoikeus katsoi myöhemmin, että hän ajoi autoa onnettomuushetkellä. Hänet tuomittiin kolmesta törkeästä kuolemantuottamuksesta 5,5 vuoden vankeusrangaistukseen. Tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen.

Liperi, juhannusaatto 2017

Nuoret suhtautuvat rattijuopumukseen kielteisesti. Niin myös joensuulainen Teemu Meriläinen ja hänen kaveriporukkansa neljä vuotta sitten.

- Emme yleensä päästäneet ketään rattiin humalassa. Mutta se oli sellainen tyhmä päähänpisto.

Ei tarvita kuin yksi kesäilta, kaverit ja kaljaa. Juhannusaattona vuonna 2017 parikymmentä nuorta oli kokoontunut Joensuun lähelle maaseudulle.

Silloin 16-vuotias Teemu Meriläinen on tullut bileisiin täysi-ikäisen tyttöystävänsä kyydillä. Hän oli päässyt juuri peruskoulusta ja odotti ammattikoulun rakennuspuolen opintoja.

- Ajetaanko vähän sivuteillä, yksi kavereista ehdotti.

Yksi porukan 16-vuotias hyppäsi kuskiksi Opel Astraan. Sen jälkeen kuskiksi tuli Meriläisen tyttöystävä, joka oli myös humalassa.

Yhtäkkiä Y-kirjaimen muotoisessa risteyksessä auto syöksyi suoraan päin puuta.

Teemu Meriläisen muisti katkesi. Elämä muuttui täysin.

Teemu Meriläinen heräsi kolarin jälkeen viikon päästä Tampereelta sairaalasta. Neljä nikamaa oli murtunut niskasta. Hän oli hengityskoneessa.

- Kukaan ei tiennyt, mitä minusta jää jäljelle. Lääkäri luki huuliltani kysymyksen, että vituiks meni.

Teemu Meriläinen kuuli vasta myöhemmin, että kaverit olivat pitäneet hänen päätään, kun hän vuosi verta. Ambulanssi tuli kymmenessä minuutissa.

Onneksi kukaan ei kertonut heti, ettei Meriläinen tule enää kävelemään.

- En uskonut, että tämä on lopullista. Ihmettelin, missä tyttöystävä on. Vasta kuukauden päästä pääsin soittamaan hänelle, että olen elossa, milloin nähdään.

Teemu Meriläinen joutui opettelemaan hengittämään uudelleen ilman hengityskonetta. Hän oli neliraajahalvaantunut kaulasta alaspäin.

Nyt Meriläinen istuu pyörätuolissa. Kännykkä on reiden päällä, ja hän pystyy käyttämään sitä peukalolla. Sekin oli ison taistelun ja harjoittelun tulos.

Myös tyttöystävä sai vakavia vammoja onnettomuudessa. Hän oli pyörätuolissa useita kuukausia ja hänelle jäi pysyviä vammoja.

Syyllisyys ei ollut jättää tyttöystävää rauhaan. Tapahtuneesta on puhuttu ja puhuttu ystävien ja perheiden kanssa.

Teemu Meriläisen mukaan asiasta on päästy yli.

- Miksi olisin katkera, kun itse menin sinne autoon. Olemme tyttöystävän kanssa vielä yhdessä. Se vain tapahtui. Joko jatketaan eteenpäin tai ei.

Teemu Meriläinen halusi ennen rakentajaksi. Nyt hänellä on palo ja into yrittäjäksi.

Tuorein esimerkki siitä on pihalla. Hän osti paljun ja vuokraa sitä eteenpäin. Se on tuntunut merkonomiopiskelijasta hyvältä.

- Luulen, että kun ihmiseltä löytyy veto hommaan ja on unelma, jota tavoitella, unelman voi myös toteuttaa.

Nyt Meriläinen kiertää kouluilla kertomassa onnettomuudesta. Hän yrittää saada nuoret miettimään, että pienillä jutuilla voi olla isot seuraukset.

- Vaikka millainen uhma on, kukaan ei ole kuolematon. Toivon, että oman kokemuksen kautta voin estää vastaavaa tapahtumasta muille.

Hänellä on toinenkin viesti. Vaikka jotain ikävää sattuu elämässä, siitä voi nousta ja päästä yli.

Kaikki tekevät virheitä, eikä tulevaisuutta voi ennustaa.

- Elämä on kuin kirja. Pitää jatkaa seuraavaan kappaleeseen.

dimanche 31 octobre 2021 11:07:14 Categories: YLE liikenneonnettomuudet

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.