Elokuun lopulla perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurusta (sd.) tuli Suomen virallinen pahanilmanlintu. Koronaepidemiassa elettiin aikaa, jolloin osa asiantuntijoista ja hallituskumppani toisensa jälkeen siirtyi jo iloisesti puhumaan yhteiskunnan avaamisesta. Kiuru kuitenkin varoitteli edelleen kansaa hölläämästä liikaa. Elämme veitsen terällä, Kiuru sanoi, ja kritiikki häntä kohtaan kasvoi. Syksy on osoittanut, että Kiuru oli varoitteluissaan oikeassa.
- Varmaan näin jälkikäteen kaikille on tullut selväksi, että yhteiskunnallisessa keskustelussa on ollut liian optimistinen tilannekuva epidemian kehityksestä, Kiuru sanoo STT:lle työhuoneessaan sosiaali- ja terveysministeriössä (STM).
Positiivinen tilannekuva johti hänen arvionsa mukaan osaltaan siihen, että nuoret eivät enää ole katsoneet tarvitsevansa rokotetta. Toisaalta samaan aikaan rokotteiden pitkä antoväli alkoi painaa kattavuutta.
Suomessa on yhä noin 676 000 rokottamatonta vähintään 12-vuotiasta, ja virus leviää kovalla nopeudella heidän keskuudessaan.
STM:stä on julkisin lausunnoin ja ohjauskirjein pyritty viestimään alueille, että alueellisia ja paikallisia rajoitustoimia tarvitaan nyt. Alueet ovat kuitenkin olleet haluttomia ottamaan niitä käyttöön.
- Oma kysymykseni on, mitä me tässä odotamme. Alueilla ja aluehallintovirastoilla on kaikki mahdollisuudet nykyisillä työkaluilla saada tartuntaryppäät taltutettua.
Kiuru viittaa tartuntatautilain mukaisiin keinoihin, joilla voidaan esimerkiksi rajoittaa kokoontumisia tai yleisötilaisuuksia.
Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä suositteli tällä viikolla, että rokottamattomat välttäisivät sisätiloja ja tilanteita, joissa on paljon ihmisiä lähekkäin. Kysymys siitä, riittävätkö tällaiset suositukset, saa Kiurun hymähtämään, jonka jälkeen hän vastaa:
- Olisi hyvä, että alueilla olisi kykyä luotsin odottamisen sijasta lähteä tekemään itse sitä navigointia.
Osana hallituksen hybridistrategiaa on valmisteltu kansallista hätäjarrua siltä varalta, että tautitilanne pahenisi entisestään. Se olisi voimakas toimenpide ja tarkoittaisi sitä, että epidemian hallinta otettaisiin jälleen valtakunnalliseen ohjaukseen.
- Viimesijaiseksi keinoksi voisi tulla jopa poikkeusolot, ministeri sanoo.
Hätäjarrun käyttö edellyttäisi ainakin sitä, että alueelliset toimet eivät riittäisi tautitilanteen hallintaan tai jos niitä ei jostain syystä käytettäisi.
- Minusta tässä vaiheessa ei ole järkevää spekuloida sillä, tarvitaanko sitä.
Hätäjarrun poliittinen käsittely yksityiskohdista on juuri alkanut. Päätöksiä on luvassa lähiaikoina.
Hallituksen hybridistrategiassa on linjattu, että kaikista valtakunnallisista rajoituksista ja kattavista suosituksista voidaan luopua, kun rokotuskattavuus on vähintään 80 prosenttia. Sen jälkeen alueiden pitää taltuttaa itse mahdolliset paikalliset tartuntaryppäät.
Rajoituksia alettiin Kiurun varoituksista huolimatta purkaa jo huomattavasti ennen 80 prosentin rajapyykkiä. Jäljelle jäivät ravintolarajoitukset ja rajojen terveysturvallisuustoimet, joita hallitus säätelee. Hallitus päätti torstaina jatkaa ravintolarajoituksia marraskuun puoliväliin. Kiuru sanoo, että aikataulu nojautuu THL:n arvioon, jonka mukaan 80 prosentin rokotuskattavuus saavutetaan viikossa tai kahdessa.
80 prosentin kattavuus ei kuitenkaan riitä yhteiskunnan aukipitämiseen, Kiuru muistuttaa.
TetraSys Oy.