Suomessa ollaan aika ajoin kateellisia Ruotsille oman valuutan säilyttämisestä. Sitä arvellaan syyksi, kun Ruotsi menee talouskasvussa edelle omille prosenttiluvuilleen.
Ruotsin talouselämän eturivin vaikuttajan Jacob Wallenbergin mukaan oman rahan haikailuun ei ole syytä.
- Kuulun niihin, joiden mielestä Ruotsin pitäisi kuulua emuun. Niin ei käynyt, eikä siitä käydä nyt poliittista keskustelua. Minusta on kielteistä, että ei olla mukana.
Oma valuutta ei hänen mukaansa takaa kilpailuetua.
- On helppoa esimerkiksi devalvoida ja luoda kilpailukykyä sillä, että valuutta on halpa. Mutta varsinaisesti sillä ei tehdä liiketoimintaa, vaan sillä, että tuotteet ovat parempia kuin kilpailijalla. Se onnistuu altistumalla kilpailulle ja kehittämällä yhtiötä.
Vaikka europäätös ei mennytkään mieluisasti, vaikutusvaltaisen Wallenbergin sanomisia kuunnellaan Ruotsissa tarkalla korvalla. Wallenbergit ovat Ruotsin vanha mahtisuku. Suvun omistuksia hoitaa sijoitusyhtiö Investor, jonka hallituksen puheenjohtaja Jacob Wallenberg on.
Investor omistaa muun muassa Ericssonin, Saabin, Astra Zenecan ja ABB:n osakkeita. Lisäksi Investor omistaa listaamattomia yrityksiä ja tekee pääomasijoituksia EQT-yhtiön kautta. Suvun omaisuutta on myös sidottuna lukuisiin säätiöihin, jotka sijoittavat ja jakavat apurahoja.
Suomessa Investorista tuli muutama vuosi sitten konepajayhtiö Wärtsilän suurin yksittäinen omistaja noin viidenneksen osuudella.
Ruotsalaiset yritykset ovat muutenkin ostaneet ahkerasti suomalaisyhtiöitä.
Maaotteluhenki virisi varsinkin vuosi sitten, kun ruotsalainen Alfa Laval oli ostamassa venttiiliyhtiö Nelesiä. Suomalainen Valmet kiilasi ostotarjouksineen väliin. Ruotsalainen Dagens Industri -lehti ilakoi etusivullaan, että Suomen teollisuus on meidän ja listasi yrityskauppoja. Kiinteistöalan konsultointiyhtiö ÅF hankki Pöyryn ja teräsyhtiö SSAB osti Rautaruukin.
Ruotsiin ovat päätyneet myös muun muassa Sonera, WSOY, MTV. Suomesta pelätään välillä tulevan tytäryhtiötalous.
Wallenbergin mukaan liikettä on toiseenkin suuntaan, myös suomalaiset yritykset ostavat ruotsalaisia.
Esimerkkejä tulee kuitenkin mieleen vähemmän. Yksi on Elisan hankkima ruotsalainen ohjelmistoyhtiö Polystar pari vuotta sitten.
Musti ja Mirri on paluumuuttaja. Wallenbergien osittain omistama EQT-pääomasijoitusrahasto osti Musti Groupin 2014, mutta nyt yhtiö on listattu Helsingin pörssiin ja suurimmat osakkeenomistajat ovat suomalaisia.
- Nykyään tehdään paljon yhdistymisiä. Luodaan mittakaavaetuja, jotta yrityksistä tulee vahvempia ja parempia kilpailussa toisia vahvoja yrityksiä vastaan.
Wallenberg uskoo, että varsinkin yhteistyö eri maiden yritysten kesken jatkuu.
Investor omistaa noin kolmanneksen Saabista, joka kaupittelee Suomelle Gripen-hävittäjiä. Wallenberg ei kuitenkaan halua sanoa hävittäjäkaupoista mitään.
- Sen jätän suomalaisille ystävilleni, en kommentoi tätä. Olemme mukana keskusteluissa, päätös on Suomen.
Ruotsissakin on pohdittu Wallenbergin mukaan paljon sitä, millä firmat saataisiin pysymään kotimaassa.
- Yritykset haluavat pysyviä sääntöjä, jotka eivät muutu. Vahva koulutus aina yliopistoihin asti on tärkeää. Lisäksi pitää edistää yrittäjyyttä, tutkimusta ja kehitystä.
Yritykset toivovat satsauksia myös digitalisaatioon, ympäristökysymyksiin ja vastuullisuuteen.
Wallenberg ei näe Suomen ja Ruotsin yrityskulttuureissa juurikaan eroa.
- Molemmat pohjaavat insinööritieteisiin. Meillä on suuria kansainvälisiä yrityksiä, jotka toimivat maailmalla ja joilla on siksi samantyyppisiä haasteita voitettavana.
Suomalaisten sanotaan usein olevan huonoja markkinoimaan tuotteitaan tai osaamistaan.
- Sitä minä en ole koskaan kuullut. Suomi on menestyvä maa ja suomalaiset yritykset ovat pärjänneet hyvin maailmalla eri markkinoilla, joten en ole sitä mieltä.
Suomen talouskasvu laahaa jatkuvasti Ruotsia jäljessä. Myöskään työllisyysasteessa ei ole päästy ruotsalaisten tasolle.
Wallenbergin mukaan Ruotsissa hyötyä on ollut ainakin 20 vuotta sitten toteutetuista monista poliittisista uudistuksista.
Esimerkiksi palkkasopimukset kytkettiin vientiteollisuuden tuottavuuteen, jotta palkkojen nousu ei veisi kilpailukykyä. Eläkejärjestelmää muutettiin vastaamaan ihmisten pitempää elinikää. Julkista velkaa ei ole päästetty paisumaan.
Ruotsin hallitus panosti Wallenbergin mukaan myös yrittäjyyteen eikä jättänyt yrittäjiä yksin huonompina aikoina.
- Katsokaa, että yritykset investoivat kotimaahan. Siten saadaan kehitystä, työpaikkoja ja talouskasvua. Se on asian ydin.
Torstaina ilmestyi Hannu Rautkallion kirja Pohjoinen liitto, Wallenbergit ja Suomi. Kirja kertoo Wallenbergien yhteyksistä Suomeen ja vaikutuksesta Suomen kehitykseen 1800-luvun lopulta alkaen presidentti Urho Kekkosen ajan loppuun. Jacob Wallenberg vieraili kirjan julkistustilaisuudessa.
Rautkallio mainitsee kirjassa, että yksi syy suvun kiinnostumiseen Suomesta oli ainakin suuriruhtinaskunta-aikana mahdollisuus liiketoimiin Venäjän kanssa.
Wallenberg korostaa Suomen ja Ruotsi keskinäisiä kauppasuhteita.
- Suomi ja Ruotsi ovat lähellä toisiaan maantieteellisesti ja historiallisesti. Ihmisten välillä oli vanhoja suhteita, jotka johtivat siihen, että autettiin toisiamme. Oli monia kontakteja.
Esimerkiksi isoisällä Marcus Wallenbergillä ja presidentti Kekkosella oli läheiset välit.
Jacob Wallenberg sanoo omien työhön liittyvien Suomi-yhteyksiensä olleen tärkeitä varsinkin viimeisten 30 vuoden ajan.
- Olen täällä suhteellisen usein, yritän pitää yllä suhteita suomalaisin ystäviin ja liikekumppaneihin.
Esimerkiksi ystävyys Ehrnroothin perheeseen on jatkunut polvesta toiseen.
Kirjassa sukulaisilla on paljon muun muassa jahtireissuja.
- Historiallisesti niitä on ollut, mutta edelliskerrasta on aikaa, Wallenberg naurahtaa.
Lisää yhteistyötä Wallenberg kaipaa Pohjoismaiden välille esimerkiksi EU:ssa.
- EU:n ulkopuoliset Norja ja Islanti mukaan lukien, olemme jokseenkin maailman kymmenenneksi suurin talousalue. Koska olemme niin suuri, meidän äänemme pitäisi kuulua monissa pöydissä.
Samanlaisen kulttuurin ja arvopohjan mailla on monia yhteisiä tavoitteita, joita saataisiin paremmin läpi yhdessä.
Wallenberg arvelee, että yhteistyötä haittaa kussakin maassa poliittinen ilmasto.
- Poliitikot haluvat näyttää fiksuilta valitsijoilleen. Jos tehdään monen maan kesken yhteistyötä, voi näyttää siltä, ettei ole vahva omassa maassa. Se hinta pitäisi maksaa, koska yhdessä saisimme vahvemman äänen esimerkiksi Brysselissä.
TetraSys Oy.