Turun yliopistossa tarkastettavassa tuoreessa väitöskirjassa tutkitaan, miten pieni lapsi pystyy rekisteröimään vanhemman puheen ja kosketuksen välittämiä tunneviestejä.

Puhuminen ja koskettaminen ovat tavallisimmat tavat, joilla vanhemmat ovat yhteydessä lapsiinsa. Niiden avulla lapsille kommunikoidaan etenkin tunteita. Erilaisia tunteita välitetään esimerkiksi silloin, kun vanhempi puhuu lapselle iloisella tai vihaisella äänellä. Lapsen koskettaminen ihoa hitaasti sivelemällä puolestaan viestii kiintymyksestä.

-?Havaitsimme tutkimuksessa, että jo kahden kuukauden ikäisen lapsen aivot erottavat puheesta eri tunteita. Aivot aktivoituvat eri tavalla iloisesta kuin neutraalista tai vihaisesta puheesta, MBBS Ambika Maria kertoo.

Maria tutki väitöskirjassaan myös sitä, vaikuttaako äidin raskaudenaikainen ahdistus lapsen tunteiden käsittelyyn. Äidin ahdistuneisuus keskiraskaudessa (raskausviikolla 24 mutta ei enää raskausviikolla 34) oli yhteydessä kahden kuukauden ikäisen lapsen aivojen vähentyneeseen reagointiin tunteita välittävään puheeseen. Etenkin surullisen puheen prosessoinnin havaittiin vähentyneen.

Maria käytti tutkimuksessa apunaan diffuusia optista tomografiaa (DOT), joka on lähi-infrapunaspektroskopiaan perustuva kajoamaton aivojen kuvantamismenetelmä. Sillä voidaan mitata muutoksia aivojen verisuonten hemoglobiinipitoisuudessa, minkä tiedetään liittyvän muutoksiin keskushermoston hermosolujen toiminnassa.

Maria havaitsi väitöstutkimuksessaan myös, että kahden vuoden ikäiset lapset prosessoivat tunnepitoista kosketusta aivojen keskeisillä "sosiaalisten aivojen" alueilla, eli vasemmassa otsa- ja ohimolohkossa.

-?Tulosten perusteella näyttää siltä, että tunnepitoinen kosketus liittyy todennäköisesti keskeisesti lapsen ja vanhemman välisen tunnesiteen syntymiseen, Maria summaa.

Tulokset auttavat ymmärtämään aivomekanismeja, joilla lapset käsittelevät tunteita välittävää puhetta ja kosketusta.

-?Tarvitaan kuitenkin vielä lisätutkimuksia, jotta voidaan selvittää, millaisia pitkän aikavälin vaikutuksia havaituilla mekanismeilla kenties on lapsen kehitykseen, Maria huomauttaa.

Tutkimuksessa tutkittiin FinnBrain-syntymäkohorttitutkimukseen osallistuneiden perheiden lapsia. FinnBrainissa tutkitaan, miten geneettiset ja ympäristötekijät vaikuttavat lasten kehitykseen.