Kipinät lentävät perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran ja ay-liikkeen välillä. Perus­suomalaisissakin on heitä, joiden mielestä Purra on mennyt liian pitkälle.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra on sanasodassa ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Kuva: Eeva Valtokari, Markku Ulander, Anni Savolainen, Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva, Kuvankäsittely / IS

Ay-liikkeen ja perussuomalaisten puheenjohtajan, valtiovarain­ministeri Riikka Purran välit ovat etäiset. Purra ei ole ollut kiinnostunut tapaamaan palkansaaja­järjestöjen edustajia, ei ennen eduskuntavaaleja eikä ministeriksi noustuaan.

- Hallitus on ollut vallassa 100 päivää, eikä Purralla vielä ole ollut aikaa tavata SAK:n puheenjohtajaa, IS:lle tuskaillaan.

Yksi tapaaminen oli sovittu tulevalle viikolle, mutta senkin Purra perui. Nyt SAK:n puheenjohtajalla Jarkko Elorannalla on kuitenkin kalenterissa tapaaminen Purran valtiosihteerin Riikka Slunga-Poutsalon kanssa.

SAK:n Jarkko Eloranta, STTK:n Antti Palola ja Akavan Maria Löfgren kävivät tapaamassa pääministeri Petteri Orpoa Kesärannassa 27. syyskuuta 2023. Purra ei ollut mukana tapaamisessa. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

- Käsittääkseni kaikki ammatti­yhdistyspuolella jaamme tämän näkemyksen, että Purra ei ole ollut kovin innokas ottamaan vastaan meidän viestiämme. Arroganssi on näkynyt pitkin matkaa. Ehkä siinä on jotain vastenmielisyyttä ay-liikettä kohtaan, merkittävä vaikuttaja toisesta palkan­saaja­keskus­järjestöstä pohtii.

IS:n tietojen mukaan joillekin työmarkkina­järjestöjen edustajille Purran kalenterista on kuitenkin löytynyt aikaa. Elinkeinoelämän keskusliittoa Purralla on ollut aikaa tavata, esimerkiksi ennen budjettiriihtä.

Palkansaajapuolella jotkut kokevat, ettei suhdetta valtiovarain­ministeriin ole lainkaan.

- Koen henkilökohtaisesti, ettei Purraan ole minkäänlaista suhdetta tällä hetkellä. Ainoastaan nokittelua on näkynyt julkisuudessa puolin ja toisin, eräs puheenjohtaja sanoo.

Esimerkiksi nostetaan Purran puheet soppatykeistä ikkunansa alla ja "terrierimäinen" reagointi SAK:n mielenilmauksiin.

Riikka Purran koetaan suhtautuvan ay-liikkeeseen kielteisesti ja kielteisemmin kuin ay-liike suhtautuu häneen. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

- Hän on impulsiivinen. Hän nopeasti lähtee leiskauttamaan, antaa takaisin. Ehkä pitäisi joskus miettiä yhden yön yli, liittojohtaja sanoo.

Lue lisää: Riikka Purra saa SAK:n soppa­tykit työ­huoneensa ikkunan alle - "Kyllä sitten herne­keittoa on tarjolla"

Lue lisää: Valtiovarain­ministeri Purralta tulinen vastaus SAK:lle: "Vääristelyä, uhkailua"

Purran koetaan suhtautuvan ay-liikkeeseen kielteisesti ja kielteisemmin kuin ay-liike suhtautuu häneen.

- Minulle on syntynyt vaikutelma, että hän on jostain hyvin sydämistynyt meihin. Perus­suomalaisten puolueen ja ay-liikkeen välillä tilanne on sama, mutta loivemmassa mittakaavassa. He ovat mielestäni mahdottoman kiukkuisia meille. Tarpeettoman kiukkuisia, merkittävä ay-vaikuttaja kertoo.

Yhdeksi syyksi arvellaan eduskuntavaalien alla leimahtanutta kiky-kiistaa.

Vaalien alla perussuomalaisten työmies Matti Putkonen vastasi SAK:n äänestys­aktivointi­kampanjaan, että perus­suomalaiset kannattaa kiky-maksujen siirtoa työntekijöitä takaisin työnantajille. MTV:n vaalitentissä Purra kuitenkin ilmoitti, ettei puolue kannata maksujen siirtoa.

Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen vastasi SAK:n äänestys­aktivointikampanjaan, että perussuomalaiset kannattaa kiky-maksujen siirtoa työntekijöitä takaisin työnantajille. Kuva: Silja-Riikka Seppälä / Lehtikuva

SAK nosti mielenmuutoksesta äläkän ja kutsui sitä "takinkäännöksi". Ay-puolella arvellaan, että perus­suomalaiset ottavat asioita koskevat erimielisyydet ja kovistelun henkilö­kohtaisesti.

- Tämä on vain bisnestä, ei mitään henkilökohtaista, ay-vaikuttaja toteaa.

Myös toisesta keskusjärjestöstä arvioidaan, että kiky-maksuista syntynyt välikohtaus kärjisti tilannetta ay-liikkeen ja perus­suomalaisten välillä.

- Siinä tuli ylilyöntejä monelta suunnalta ja se voi olla yksi, mikä on laukaissut ay-liikkeeseen kohdistuvan arroganssin.

Toisaalta kiky-selkkauksesta on jäänyt hampaankoloon myös ay-puolelle, erityisesti liittotasolla.

- Perussuomalaiset puolueena asettui ay-liikkeen kampanjateemojen taakse. Ammattiliittojen jäsenistölle kerrottiin, että nämä puolueet kampanja­teemojen takana. Kun puolet äänistä oli annettu, perus­suomalaiset kertoivatkin, että he eivät olekaan meidän tärkeimmän vaaliteeman takana, eräs merkittävä vaikuttaja kertaa.

Esimerkiksi Suomen Elintarviketyöläisten Liitto oli painanut lehteensä, että perus­suomalaiset kannattaa kiky-maksujen siirtoa työnantajille.

Suomen Elintarviketyöläisten Liiton Elintae-lehteen oltiin jo ehditty painaa tieto siitä, että perussuomalaiset tukevat kiky-maksujen siirtämistä takaisin työnantajien maksettavaksi. Kuva: Kuvakaappaus / Elintae 2/2023

- Sehän on lupa äänestää. "Ah, liittokin sanoo, että he ovat meidän teemojen takana", vaikuttaja kuvaa.

Lue lisää: Perus­suomalaisten kanta kiky-maksuihin muuttui yhtäkkiä - palkansaaja­järjestöt ja Sdp kuvailevat takin­kääntöä petokseksi

Erityisesti ammattiliitoissa ihmetyttää perussuomalaisten kääntyminen omia äänestäjiään vastaan.

- Hyvin työväenhenkisesti on haluttu heittäytyä markkinoimaan puoluetta vaaleissa ja paljon on sinne väkeä siirtynytkin työväestä, liittojohtaja toteaa.

SAK:n Kantar TNS:llä syksyllä 2022 toteuttaman tutkimuksen mukaan Suomen työväestöstä melkein 30 prosenttia kannatti perussuomalaisia.

Tutkimuksen mukaan he ajattelevat työelämään ja sosiaaliturvaan liittyvistä kysymyksistä kuten muukin työväestö keskimäärin. He pitävät esimerkiksi luottamusmiestä tärkeänä paikallisessa sopimisessa, haluavat pitää kiinni työehto­sopimuksista ja katsovat, että ammattiliitot käyttävät lakko-oikeutta vastuullisesti.

Perussuomalaisten kannattajia erottaa muusta työväestöstä kielteinen suhtautuminen humanitaariseen maahanmuuttoon.

Yleisesti ottaen perussuomalaisia kannattava työntekijä on kohtuullisen hyvin pärjäävä duunarimies, joka työskentelee yksityisellä sektorilla eikä tavallista useammin kuulu ammattiliittoon. Kannattajia ei juurikaan ole julkisen sektorin tai yksityisten palvelualojen työntekijöissä.

Perussuomalaisten suhteita ay-liikkeeseen on hoitanut työmies Putkonen, joka jäi nyt eläkkeelle. Viimeisellä tuumaustunnillaan Putkonen purki sydäntään siitä, että ay-liike on ryhtynyt mollaamaan perussuomalaisia. Putkosen mukaan perussuomalaiset piti hallitus­neuvotteluissa ay-liikkeen puolta, mutta kiitoksia ei ole herunut.

Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen on sitä mieltä, että perussuomalaiset piti hallitusneuvotteluissa ay-liikkeen puolta, mutta kiitoksia ei ole herunut. Kuva: Eeva Valtokari

Ay-puolella Putkosen väitettä pidetään "röyhkeänä".

- Minun mielestäni perussuomalaisten edunvalvonta petti Säätytalolla pahemman kerran. En ymmärrä, miten on päädytty lopputulemaan, jossa työntekijä­järjestöjen ensimmäistäkään ehdotusta tai ajatusta ei ole viety neuvottelu­tuloksena läpi, vaan lähtökohtaisesti työnantajapuolen uudistukset on viety melkeinpä sellaisenaan läpi, eräs vaikuttaja sanoo.

Ay-puolella koetaan, että hallitusohjelma on pahasti epätasapainossa: ohjelmaan on otettu elinkeinoelämän ja työnantajapuolen pitkäaikaisia tavoitteita, mutta hyvin vähän palkansaaja­puolen tavoitteita.

Putkosen katsotaan toimineen portinvartijana perussuomalaisten ja ay-liikkeen välillä. Muutamat palkansaaja­järjestöissä elättelevät toiveita, että Putkosen poisjäänti pakottaa muutkin perus­suomalaiset perehtymään työmarkkina­kysymyksiin.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Rakennusliitto järjestivät mielenilmauksen Turun torilla 27. syyskuuta 2023. Mielenosoituksessa vastustettiin hallituksen leikkauksia ja työehtojen heikennyksiä. Kuva: Anni Savolainen / Lehtikuva

IS kysyi myös perussuomalaisilta vaikuttajilta, onko Purra lähtenyt liian voimakkaaseen "vastahyökkäykseen" ay-liikettä vastaan.

- Ei ole syytä lähteä nöyristelemään. On kuitenkin eri asia, mitä tavallinen kansanedustaja sanoo kuin se, mitä valtiovarain­ministeri ja puolueen puheenjohtaja sanoo, eräs perus­suomalaisten kansanedustaja toteaa.

- Ilmapiiri on vähän liian uhoava molemmilta puolilta, hän jatkaa.

Perussuomalainen ammattiyhdistysaktiivi ei ole tyytyväinen puheenjohtajan "vastahyökkäykseen".

- Riikka on mennyt liian pitkälle. Ei pitäisi polttaa siltoja.

- Hän on tietyllä tapaa niin kiihkeän tosissaan valtiontalouden kuntoon saattamisessa, että pieni ihminen on unohtunut.

Ymmärrystäkin Purran voimakkaille reaktioille löytyy.

- Ei tuollaista hyökkäystä voi puheenjohtaja yksinkertaisesti seurata sivusta, sanoo eräs puolueen ydinvaikuttaja.

Merkittävä perussuomalainen vaikuttaja sanoo ay-liikkeen "tykkien" osoittavan perus­suomalaisten suuntaan, koska erityisesti SAK:laiset liitot ovat hänen mielestään "ilmiselvä demareiden jatke".

- Tuntuu, että ay-liike ei edes vakavissaan yritä muodostaa perus­suomalaisten kanssa luottamuksellisia ja toimivia suhteita.

Lue lisää: Purra piikitteli hoitaja­järjestöä ja SAK:ta: "Jossain vaiheessa sieltä tulee aina puolueen kanta"

- Ay-liike edelleen kuvittelee, että perussuomalaiset on tilapäinen häiriö, joka on poistettavissa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi IS:n haastattelussa syyskuun alussa kurkistavansa joka aamu työhuoneensa ikkunasta Valtioneuvoston linnasta, ovatko SAK:n soppatykit jo Senaatintorilla. Kuva: Paula Kaskimaa / IS

Perussuomalaisten kansanedustaja sanoo, että hän kävisi "ihan mielellään" keskusteluja ay-väen kanssa ja hakisi yhteis­työ­mahdollisuuksia.

- Lähinnä asetelma on kuitenkin se, että ei pyydetä.

Perussuomalaiset on heterogeeninen puolue, jossa on paljon niin pienyrittäjiä kuin duunareitakin. Mitä perussuomalaisten laaja kenttäväki ajattelee puolueen ja ay-liikkeen yhteenotosta?

- Kaikkein kärkkäimmät persuyrittäjät vetävät kokoomuksesta oikealta ohi työelämä­kysymyksissä. Toisaalta on ay-toiminnassa aktiivisesti mukana olevia luottamusmiehiä. Valtavirta on aika pragmaattista porukkaa, joka ei halua heikentää työntekijöiden asemaa, mutta ei toisaalta haluta lähteä tähän vasemmisto­politikointiinkaan mukaan, perus­suomalaisten kansanedustaja sanoo.

Perussuomalaisten kansanedustaja arvioi, että puolueen kannatus saattaa laskea, kun ikäviä talouspäätöksiä pannaan toimeen, mutta hän ei usko, että perus­suomalaisten ja ay-liikkeen yhteenotto sinänsä aiheuttaa repeämiä puolueessa.

- Minä väitän, että tässä tapauksessa ay-liike kärsii enemmän. Kun he dissaavat geneerisesti kaikkia persuja, he tulevat samalla dissanneeksi isoa joukkoa omia jäseniään. Se vain johtaa siihen, että ei kukaan perus­suomalainen kohta halua kuunnella poskeaan soittavaa ay-liikettä.

Perussuomalaisissa nähdään, että työtaistelutoimien käynnistäminen on "kukkoilua".

- Ei hallitus ole tekemässä radikaaleja, laajoja duunarijoukkoja koskettavia muutoksia. Ei duunareilla ole aitoa motiivia lähteä radikaaleihin lakkoihin tai muihin toimiin. Ay-liikkeen uhittelu on pelkkää bluffia.

SAK:laiset liitot ovat erään merkittävän perussuomalaisen vaikuttajan mielestä "ilmiselvä demareiden jatke". Kuva: Anni Savolainen / Lehtikuva

PUOLUEEN pitkän linjan ydinvaikuttaja huomauttaa, että perussuomalaiset sai hallitus­neuvotteluissa torpattua pitkän listan asioita, jotka olisivat olleet ay-liikkeelle täyttä myrkkyä.

- Kiitosta ei ole kuulunut. Päinvastoin. Jumalaton hyökkäys päällä.

Hän luettelee perussuomalaisten estäneen hallitus­neuvotteluissa esimerkiksi yleissitovuuden poiston ja ay-jäsenmaksun vero­vähennys­oikeuden poiston sekä työttömyys­turvan lyhentämisen, joita kokoomus ajoi voimalla neuvotteluissa.

Vaikuttaja ajattelee, että vaikka perussuomalaiset on ainoa ay-liikkeen yhdysside nykyiseen hallitukseen, ei ay-liikkeessä ole halua tätä linkkiä hyödyntää. Hän näkee, että ay-liikkeen tarkoituksena on vain nitistää perussuomalaiset ja saada duunari­äänestäjät palaamaan demareihin.

Perussuomalaisten ydinvaikuttaja arvioi, että ay-liike voi osittain onnistuakin "tavoitteessaan" eli demareiden suosion nostamisessa perussuomalaisten kustannuksella. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

- Puoluepolitiikasta tässä on kyse, eikä tavallisten työntekijöiden asioiden ajamisesta. Perus­suomalaiset ymmärtävät duunareiden ja pienyrittäjien huolet paljon paremmin kuin kukaan tuolla (ay-liikkeessä), perus­suomalainen vaikuttaja väittää.

Puolueen ydinvaikuttaja arvioi, että ay-liike voi osittain onnistuakin "tavoitteessaan" eli demareiden suosion nostamisessa perus­suomalaisten kustannuksella.

- Suhdanteet vaihtelevat, se on selvää. Mutta ei ay-liike persujen päälle oksentamalla persuista eroon pääse.

PERUSSUOMALAISTEN ay-aktiivi kuvailee tuntemuksiaan "hyvin ristiriitaisiksi". Usko perus­suomalaisuuteen on ollut koetuksella, mutta hänelle itselleen sopivia vaihtoehtojakaan ei ole.

- Kyllähän sitä miettii, että olenko oikeassa puolueessa vai en. Vaikeaa on olla tässä ay-toiminnan ja perus­suomalaisuuden välissä, hän sanoo.

Ay-perussuomalainen sanoo, että duunarikentän palaute hallituksen työelämä­uudistuksista vaihtelee voimakkaasti ammattikunnan mukaan. Hänen mukaansa keskipalkkaiset duunarit eivät ole suuremmin meteliä pitäneet, mutta pienipalkkaisten alojen edustajat ovat hyvin harmissaan.

Palkansaajajärjestöissä koetaan, että kokoomukseen saa helpommin kontaktin kuin perussuomalaisiin. "He tapaavat mielellään myös ay-liikettä. Siinä on valtavan iso ero", eräs puheenjohtaja sanoo. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

- On toki selvää, ettei kukaan ole sadan vuoden aikana saavutetuista eduista valmis tuosta noin vain luopumaan.

Ay-perussuomalaisen mielestä puolueessa on liian vähän ymmärrystä ay-liikkeestä - ja toisaalta ay-liikkeessä perus­suomalaisista. Sillanrakentajia ay-liikkeen ja perus­suomalaisten välillä on kovin vähän, hän sanoo.

- Nyt kun Matti Putkonenkin jää eläkkeelle, niin ei esimerkiksi puolue­toimistolla ole ketään, kenellä olisi luontevia kontakteja ay-liikkeeseen. Eduskunta­ryhmässäkään tätä tietotaitoa ei ole. Se on tietenkin huolestuttava ja huono tilanne - ja näkyy siinä politiikassa, mitä puolue eduskunnassa ajaa.

IS on haastatellut juttuun keskeisiä vaikuttajia työmarkkina­järjestöistä sekä keskusjärjestö­tasolta että liittotasolta. Myös perus­suomalaisista on haastateltu keskeisiä vaikuttajia. Puheenjohtaja Riikka Purra ei ole vastannut IS:n yhteydenottoihin.