Isältä kilahti viesti, jossa hän pyysi Antti Hyyrystä tapaamaan - poika kieltäytyi, ja hetkeä myöhemmin isä oli poissa

Ilta Sanoma

Yksi Suomen suosituimmista metalliyhtyeistä on kulkenut häkellyttävän voittoisasti ylistyksestä toiseen koko uransa ajan. Kultalevyrintaman taakse kätkeytyy kuitenkin kaksi kohtalonhetkeä, jotka meinasivat murtaa koko Stam1nan. Nyt yhtyeeltä ilmestyy kymmenes levy ja historian kokoava kirja, ovatko ne tarun päätepiste?

Kuva: Lassi Rinne, Turo Torkkeli, Joonas Salli, Teemu Tähkänen

"Poika, lähdetkö lounaalle? Minä tarjoan".

Tämä oli isän viimeinen viesti pojalleen. Poika kieltäytyi kiireisiinsä vedoten. Isä kävi lounaalla, pyöräili kotiin ja menehtyi äkillisen sairauskohtauksen johdosta.

Kuusi vuotta myöhemmin poika, Stam1nan solisti biisien sanoittaja ja kitaristi Antti Hyyrynen nojautuu taaksepäin ja miettii.

-?Ei, en ole katunut sitä, että en lähtenyt lounaalle. Meillä on kaikilla elämässä jossitteluhetkiä, että mitä jos olisi tehnytkin toisin, mitä siitä olisi tullut.

Hän kuitenkin oppi tapauksesta sen, että kaikissa ihmissuhteissa kannattaa pitää huoli, että läheiselle ei jää mitään sanomatta.

Kävin oopperajuhlilla ensimmäisen kerran poikasena katsomassa, kun isä lauloi kuorossa. Ne olivat maagisia hetkiä", Antti kertoo. "Kaari sulkeutui hienosti ympyräksi, kun isä tuli varta vasten Olavinlinnaan katsomaan Stam1nan keikkaa." Lainaus kirjasta Muistipalatsi (Like 2023)

Antti Hyyrynen palasi kirjan tunnelmiin kesällä 2023. Kuva: Lassi Rinne

Klassista musiikkia intohimoisesti harrastaneen isän ja metallibändissä laulaneen pojan ristiriitainen musiikillinen suhde oli tavallaan huipentunut vain kolme päivää ennen kuolemaa.

Tuolloin isä Pekka Hyyrynen oli nähnyt, kuinka hänen poikansa yhtye esiintyy Savonlinnan Oopperajuhlilla.

Vaikka Olavinlinnan esiintymisen kulminaatiopiste osui traagisesti vain kolme päivää ennen isän poismenoa, Antti Hyyrynen haluaa selventää, että isänsä hyväksyi Stam1nan musiikin jo ennen tätä.

-?Meillä on valokuva vuodelta 2006 Tavastian bäkkäriltä, missä meitä on kuvassa peräti veljeni Jussi Hyyrynen, mie ja Pekka Hyyrynen eli isämme. Ja meillä on Stam1na paidat päällä.

Vuonna 2006 Stam1na oli julkaissut jo kaksi studioalbumia. Bändi oli perustettu jo kymmenen vuotta aiemmin ja tie Suomen rock-pyhätön backstagelle ei ollut kenellekään jäsenistä helppo. Bändin polun haparoivia ensiaskelia käydään läpi Ari Väntäsen tänään ilmestyvässä Muistipalatsi-kirjassa.

-?On ollut vaan hieno nähdä, että joku muu summaa sen jättimäisen kokemusmäärän, mitä on vuosien varrella tullut, ja tapahtumat ja kertoo sen jollain tapaa selkokielellä, Hyyrynen pohtii.

Kirja valottaa häkellyttävän analyyttisesti sekä bändin dynamiikkaa että vie myös entistä syvemmin muun muassa biisinteon savuverhon taakse. Kun uralle mahtuu muun muassa viisi Emma-palkintoa, kulta- ja platinalevyjä sekä Spotify-kuuntelut heiluvat useissa miljoonissa, riittää yhtyeellä fanipohjaa, joka janoaa tietää sävellysprosessista ja tuotannosta aivan kaiken.

-?Tänä vuonna debyyttialbumin aikaan syntyneet pääsee jo klubikeikoille, kun ovat täysi-ikäisiä, Hyyrynen virnuilee.

Hän vaikuttaa olevan kirjaprojektista innoissaan. Kirjan kanssa samaan aikaan yhtye on luonut kymmenennettä levyään, joka on nimetty roomalaisella numerolla X. Levyn on tarkoitus olla konseptilevy, jonka yhdeksän ensimmäistä kappaletta kuvaavat yhtyeen aikaisempia levyjä ja kymmenes edustaa kokonaisuutta.

-?Niin kumpi tuli ensin, muna vai kana, kirja vai levy? Liken kanssa aloitettiin keskustelut kirjaprojektista jo kauan sitten, tähtäimenä vuosi 2021 kun yhtye olisi täyttänyt 25 vuotta. Se olisi ollut hyvä hetki pitää välitilinpäätös, mutta siihen tuli sitten korona väliin.

Bändin varhaisimpia promokuvia vuodelta 1997. Kuva oli mukana englanninkielisellä Brainrape-demolla. Kuva: Turo Torkkeli (kuva kirjasta Stam1na - Muistipalatsi)

Stam1na nousi suosionsa huipulle internetin keskustelupalstojen kulta-aikana. Yhtyeellä oli alusta asti sähäkät kotisivut, joiden rosoisia keikkaraportteja sekä hersyvää vieraskirjaa luettiin fanien keskuudessa kiihkeästi. Yhtyeen jäsenistöstä useampikin on media-alalla kouluttautuneita, joten kiertueilta ja niiden ulkopuolelta on julkaistu DVD:itä sekä lukuisia Youtube-videoita.

Mitä siis kirja voi faneille enää yhtyeestä tai sen jäsenistä paljastaa?

Hyyrynen kertoo olevansa positiivisesti yllättynyt, miten avoimesti yhtyeen jäsenet ja teknikot ovat kirjassa kertoneet vaikeistakin asioista.

-Siellä on käsitelty joitain asioita, mitä ei olla puettu toisillemme sanoiksi myöskään. Kipeitä kasvukohtia ja haasteita uran varrelta. Niitä on voitu nyt kertoa jollekin ulkopuoliselle.

Stam1nan ura on ulkopuoliselle voinut näyttäytyä jopa häkellyttävän onnistuneena. Vuonna 2005 julkaistu debyyttialbumi oli sekä yleisö- että arvostelumenestys. Yhtye on tuottanut musiikkia ja kiertänyt ympäri Suomea ja Eurooppaa säännöllisesti siitä lähtien.

Stam1na esiintyi Porisperessä 2016. Kuva: Joonas Salli

Täysin ilman karikkoja matka ei kuitenkaan ole edennyt, vaan yhtyeen elämänlanka on meinannut katketa kerrasta jo kahteen otteeseen. Ensimmäisenä luovuttamassa oli rumpali Teppo Velin. Taival-albumin rakentamisen aikaan mies huomasi lautasensa olevan varsin täynnä päivätyön, soittamisen sekä henkilökohtaisen elämän kanssa. Hän ei kuitenkaan koskaan saanut sanottua lopettamishaaveita bändikavereille ääneen.

-?Ei Tepon ajatukset tulleet yllätyksenä, Hyyrynen myöntää.

Rumpalin ajatukset lopettamisesta katkesivat yllättäen koronan tuomaan toiminnan täyspysäykseen. Velin kertoo kirjassa, että keikkailun täysi katoaminen elämästä sai miehen taas innostumaan siitä entistä enemmän.

Täysin päin vastoin meinasi käydä Antti Hyyryselle ja yhtye oli taas kriisin edessä.

Tavallaan se oli hyvä paikka seisahtua katsomaan, millaista elämää oli elänyt viime ajat. Me oltiin tehty Taival ja keikkailtu ihan vitusti, ja sen päälle olin kirjoittanut romaanin. Henkilökohtainen elämä oli kovassa myllerryksessä, koska pitkä parisuhteeni alkoi hajota. Olin rikki monesta syystä. Kun keikat piti perua pitkälle tulevaisuuteen, vajosin syviin vesiin. Masennuin.

Hyyrynen palaa hetkeksi korona-ajan alkuun. Aluksi hengähdystauko oli tehnyt hyvää, mutta pysäyksen kestäessä suo upotti yhä enemmän ja enemmän.

-?On miulla pitkältä ajalta ollut tällaista... No olen tunteikas ihminen ja välillä menee vuoristoradassa ylös ja alas. En puhuisi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, eikä siitä ole puhunut kukaan ammattilainenkaan, mutta lievästä masennuksesta on ollut puhetta.

Masennus ajoi miehen jopa päättämään, että kirjoittaa erosähköpostin yhtyeen jäsenille. Jostain syystä posti jäi kuitenkin lähettämättä. Kirjassa Hyyrynen kertoo, että hän tunsi kommunikaation yhtyeen jäsenten välillä kuolleen ja yhdessä tekemisen ilon puuttuvan.

Kuva yhtyeestä Ruisrockissa 2013. Kuva: Timo Isoaho (kuva kirjasta Stam1na - Muistipalatsi)

-?Mie muistan, että tehtiin Lappeenrannassa festivaalikeikka kesällä 2021, koronan toisena kesänä. Mie pidin Kaikalle ja Pekalle keikkaa seuraavana päivänä puheenvuoron, että halusin avautua heille. Se meni hyvin tunteikkaaksi, kerroin aika suorin sanoin mitä mieltä mie olen ollut tästä meidän ryhmädynamiikasta.

Hyyrynen kertoo, että avautuminen bändikavereille, yhtyeen basisti Kai-Pekka Kangasmäelle ja kitaristi Pekka Olkkoselle oli tärkeää, sillä se mursi yhtyeen jäsenten toistensa väliin huomaamattaan rakentamia patoja. Tilanteen purkamisessa auttoi vahvasti myös se, että kitaristi Olkkonen on ammatiltaan psykologi ja hän tarttui tilanteen selvittämiseen välittömästi.

Pandemian tuoma pysäys ajoi myös Hyyrysen etsimään muita töitä.

-?Ehdin jo lähipiiristä kysellä, löytyisikö AV-puolen tai mainosalan paikkoja.

Hän muistuttaa, että yhtyeen kaikilla jäsenillä on myös muut ammatit. Mainosalan päivätyö jäi kuitenkin ottamatta, kun korona hellitti ja keikkalavat kutsuivat jälleen.

Kroona-ajan esiintyminen Jyväskylän Lutakon lipan alla. Kuva: Valtteri Lahikainen (Kuva kirjasta Stam1na - Muistipalatsi)

Yhtye on visusti pitänyt muun muassa kumppaninsa ja parisuhteensa poissa julkisuudesta tietoisella päätöksellä. Kirjassa tätä salaisuuden verhoa raotetaan hieman. Lukijalle selviää, kuinka raastavaksi kiertävän rock-muusikon elämä voi parisuhteelle muodostua.

Hyyrynen huomauttaa, että ei haastatteluhetkellä voi puhua muiden bändijäsenten parisuhteiden puolesta. Mutta viikonloppuihin ja kesään keskittyvät keikkailuputket rasittavat kaikkia.

-?On voinut tulla eteen tilanteita, joissa bändihommaa on pitänyt priorisoida ja jos on ollut vaikka joku tosi nuori rakkaus, niin ei se sitä ole sitten kestänyt.

Parinkymmenen vuoden taival metallikentän ytimessä on aiheuttanut myös sen, että täysin tuntemattomana ei voi kumppaniehdokkaita tavata.

-?Miten tämän nyt nätisti sanoisi, että ehkä se on mukavaa jos puoliso tuntee työn mitä teet, mutta ei sitä tarvitse fanittaa. Mieluummin siellä kyökin puolella keskustelee vaikka sipulin leikkauksesta tai bengalinkissoista kuin bändistä.

Kun Hyyryseltä kysyy, onko keikoilta kuitenkin tarttunut bändäreitä mukaan, hän vain virnistää.

-?Siellä kirjassa saattaa olla paljastuksia!

Stam1na ei ole koskaan valmis. Ei musiikissaan eikä urallaan. Muistipalatsin jokaisessa huoneessa on ovi, josta pääsee seuraavaan. Niiden avaaminen on bändin jäsenille mahdollisuus ja velvollisuus.

Väntäsen kirja alkaa tuomiopäivän maalailuilla väsyneestä, lopettamisen kynnyksellä olevasta bändistä, jota levynteon paineet repivät. Kuitenkin reilu 400 sivua myöhemmin tunnelma on toiveikas ja positiivinen.

Miten on Antti Hyyrynen, jääkö X Stam1nan viimeiseksi albumiksi?

-?Lyhyesti vastattuna, mie olen jo säveltänyt uusia riffejä.

FAKTA