Venäläisomistuksessa olevaan Helsinki-halliin on ulkopuolisilta pääsy kielletty. Kuva: Seppo Kärki

Tyhjillään seisovan Helsinki-hallin kerrotaan olevan nyt jopa paremmassa kunnossa kuin mennessään kiinni Venäjän hyökkäyssodan alettua.

Autiolta näyttää. Voisi kuvitella, että rakennus on hylätty niille sijoilleen.

Entisen Hartwall-areenan eli nykyisen Helsinki-hallin ympäristössä ei aamuyhdeksältä havaitse elämää. Liikkuukohan alueella myöhemminkään ylipäätään ketään?

Kuva: Seppo Kärki / IS

Venäläisoligarkkien Gennadi Timtshenkon ja Roman Rotenbergin omistamassa areenassa ei ole järjestetty tapahtumia sitten helmikuun 2022, jolloin Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa.

Kiitos tapahtumajärjestäjien boikotin sekä oligarkkeihin kohdistettujen pakotteiden, Pasilassa sijaitsevan areenan on arveltu kasvavan ennen pitkää horsmaa.

Ennen sotaa areenan junaradan puoleinen sivusta kuhisi elämää myös päiväsaikaan, koska siellä sijaitsee sisäänkäynti sekä toimistotiloihin että harjoitushalliin. Nyt parkkipaikalla näkyy vain yksi auto.

Roman Rotenberg, Hjallis Harkimo ja Gennadi Timtshenko kepeissä tunnelmissa 2013, kun areena vaihtoi omistajaa. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS

Toimistotilojen ikkunoista on kuitenkin turha etsiä laudoituksia, eikä hylättyjen paikkojen muitakaan perinteisiä tunnusmerkkejä näy.

Itse asiassa muutamasta toimistohuoneesta loistavat valot, ja tarkemmalla silmäyksellä yksi huolto-ovi on kutsuvasti auki. Sieltä kantautuu ensimmäisiä elon merkkejä.

Sieltä löytyy yksi Helsinki Halli Oy:n työntekijöistä.

- Vai haluaisitte päästä katsomaan, miltä areenan sisällä näyttää? Valitettavasti se ei onnistu. Me (areenan työntekijät) vastaamme tällä hetkellä myös areenan kulunvalvonnasta, eikä meillä ole lupaa päästää ketään ulkopuolista sisälle, mieshenkilö sanoo ystävällisesti.

- Emme myöskään saa puhua areenan asioista mitään. Olemme kirjoittaneet vaitiolosopimuksen areenan johdon kanssa.

Entisen Hartwall-areenan pihamaalla on hiljaista. Ääntää eivät pidä myöskään areenan työntekijät, koska he ovat kirjoittaneet vaitiolosopimuksen. Kuva: Seppo Kärki / IS

Jääkiekkoseura Jokerit pitää toimistoaan areenan kupeessa. Kuva: Seppo Kärki / IS

Kuva: Seppo Kärki / IS

Monikerroksinen parkkihallin alla olevaan tilaan tultaessa autoja näkyy parkkiruuduissa jo enemmän. Yhdessä toimistohuoneessa tietokoneen ääressä työskentelee nainen, joka vaikuttaa kummastelevan pihamaalle ilmestyneitä vieraita.

Sattumaa tai ei, hän näyttää soittavan saman tien jonnekin.

Pian löydämme valokuvaajan kanssa tiemme kookkaille tuplaoville, joiden ikkunoista näkee jonkin verran areenan käytäväkulisseihin.

Kuten tämä myös muut ovet ovat tiukasti kiinni.

Käytävän valot ovat päällä, eikö jäänhoitokone eli Zamboni ole lainkaan pölyinen. Vaikuttaa pikemminkin pestyltä.

Kun olemme aikeissa kuvata sisätiloja ikkunan takaa, yksi ovista aukeaa.

- Hei, anteeksi, mutta sisätilojen kuvaaminen on kielletty, mieshenkilö kertoo.

Emme olleet huomanneet kuvaamisen kieltävää kylttiä ennen areenan työntekijän paikalle ilmaantumista. Tarkoitus oli päästä todentamaan, pitävätkö etukäteen tehtyjen taustahaastatteluiden tiedot paikkansa.

Helsinki-halli on useamman sisäpiirilähteen mukaan tätä nykyä jopa paremmassa kunnossa kuin kiinni mennessään yli puolitoista vuotta sitten.

Anonyymisti haastatellut henkilöt kertoivat työntekijöiden räätälöineen keskenään säännölliset siivousvuorot.

- Areenasta on pidetty viimeisen päälle huolta. Siellä on harrastettu monenmoista kiinteistönhuoltoa - niin tiettyjen paikkojen peruskorjausta kuin vaikkapa aitioiden kiillotusta, yksi lähteistä kertoi taustahaastatteluissa.

- Työntekijät ovat esimerkiksi käyneet vetämässä aitioiden vessoja ja avaamassa vesihanoja. Myös katsomotiloja on tuunattu säännöllisesti.

- Paikat on haluttu pitää siinä kunnossa, että areenan voisi periaatteessa avata yleisökäyttöön milloin tahansa.

Nämä tiedot valokuvaamisen kieltämään tullut työntekijäkin vahvistaa.

- Voin minä nyt varmaan sen verran sanoa, että kyllä, areenan sisätiloista on pidetty huolta.

Tältä areenan uumenissa näyttää nyt tavallisena arkipäivänä. Kuva: Seppo Kärki / IS

Rapistumisesta ei siis ilmiselvästikään ole vaaraa. Tämä selittyy areenan taustayhtiön Helsinki Halli Oy:n hyvällä taloustilanteella.

Yhtiökokouksessa viime marraskuussa kerrottiin, että kassassa oli yli seitsemän miljoonaa euroa. Tuoreiden sisäpiiritietojen mukaan kassa ei ole olennaisesti heikentynyt.

Ennen Venäjän hyökkäystä areenassa riitti tapahtumia, eikä vähiten siksi, että sen taustayhtiö peri järjestäjiltä hyvin maltillista vuokraa.

Areenan äänivaltaiset osakkeet omistaville venäläisille ei kuitenkaan maksettu osinkoja, koska taustayhtiö ei halunnut ottaa minkäänlaisia pakotelainsäädännöllisiä riskejä.

Niinpä yhtiölle jäivät kaikki voitot, joita on käytetty muun muassa areenan ylläpidon kannalta välttämättömiin maksuihin.

- Jäätä areenassa ei ole tehty, mutta muutoin se on haluttu pitää niin sanotusti ajan tasalla, lähde sanoo.

Helsingin kaupungin pormestari Juhana Vartiainen haluaa Helsinki-hallin länsimaiseen omistukseen. Kuva: Saara Mansikkamäki / HS

Helsingin kaupungin intresseissä on saada areena mahdollisimman nopeasti tapahtumakäyttöön. Tampere on kiilannut Helsingin ohi Suomen suurimmaksi tapahtumajärjestäjäksi.

- Kaupungin intressi on, että hallin omistusoikeus siirtyisi luotettavalle, länsimaiselle - tai suomalaiselle - omistajalle, Helsingin kaupungin pormestari Juhana Vartiainen sanoi elokuun lopussa.

Käytännössä aukaisu onnistuu mitä ilmeisimmin vasta, kun areenan omistus on uusissa käsissä. Helposti se ei käy, sillä Timtshenko ja Rotenberg ovat olleet haluttomia myymään hallia.

Tästä johtuen valtio valmistelee parhaillaan lakia, joka mahdollistaisi pakkolunastuksen Helsinki-hallin kaltaisissa pattitilanteissa.

Toinen keino voisi olla ulosotto, mikäli areenan taustayhtiö ei selviä maanvuokravelvoitteistaan Helsingin kaupungille.

Helsinki Halli Oy ei yllättäen elokuussa maksanut noin sadantuhannen euron maanvuokraerää. Se oli ensimmäinen kerta hallin sulkemisen jälkeen, kun neljästi vuodessa lankeavaa tonttivuokraa ei maksettu säntillisesti.

Ilta-Sanomat kertoi torstaina syyn: suomalaispankki on toistaiseksi jäädyttänyt yhtiön maksuliikenteen.

Kierroksemme seisahtuu toviksi, koska kuvaaja säätää kameraansa.

Samalla hetkellä parkkipaikalle kurvannut auto kääntyy yllättäen ympäri ja suhahtaa saman tien tulosuuntaansa voimakkaasti kaasuttaen.

Vieressä olevan jääkiekkoseura Jokerien toimisto vaikuttaa olevan avoinna. Ovikellon painalluksen jälkeen Jokerien toimistotyöntekijä rientää avaamaan oven.

Sisälle päästyämme hän käy pyytämässä paikalle Jokerien tiedottajan Iiro Keurulaisen.

Hänkään ei tunnu tietävän areenan asioista. Jokerien ja areenan pitkä yhteiselo vaikuttaa enää kaukaiselta muistolta.

- Tiedän areenan asioista vain sen, mitä olen lehdistä lukenut, Keurulainen sanoo.

- Areenan sisällä en ole käynyt, koska sinne on myös Jokerien väeltä pääsy kielletty.

Helsingin Uutiset vieraili areenassa joulukuussa. Silloin HU:n toimittaja oli päässyt sisään areenan esteettä. Juttu on luettavissa tästä.