Li Andersson kertoo IS:n erikoishaastattelussa kolme syytä päätökselleen presidentinvaaleihin liittyen. Andersson haluaa tunnustaa väriä ja tarjota vaihtoehdon presidentinvaaleissa, koska ne eivät ole "mikään mister-kilpailu".

Li Andersson on vasemmistoliiton puheenjohtaja ja entinen opetusministeri. Kuva: Seppo Kärki / IS

Koko kansan presidentti, mutta rehellisesti vasemmalla.

Sellainen presidentti vasemmistoliiton puheenjohtaja, entinen opetusministeri Li Andersson, voisi kuvitella olevansa.

Presidenttiehdokkaiden ja myös poliitikkojen tavassa puhua kansan yhdistämisestä on silti Anderssonin mielestä jotain todella erikoista.

-?Siinä on jotain todella outoa ja ristiriitaista, että juuri sellaisena aikana, jona Suomessa tehdään poikkeuksellisen jakavaa politiikkaa, puhutaan tarpeesta yhdistää yhteiskuntaa. Jos halutaan vähentää kahtiajakoa yhteiskunnassa - jos halutaan aidosti, että jokainen kokee itsensä arvokkaaksi ja Suomen kotimaakseen - niin kyllä sen pitää näkyä myös konkreettisissa poliittisissa päätöksissä, Andersson linjaa.

Näillä puheilla Li Andersson ilmoittaa olevansa käytettävissä vuoden 2024 presidentinvaaleissa vasemmistoliiton ehdokkaana. Hänen mukaansa presidenttikilpailusta on puuttunut monipuolisuutta, eikä kyseessä ole "mikään mister-kilpailu".

IS:n erikoishaastattelussa Andersson avaa kaiken pohdinnastaan päätöksensä takana, ehdokasasettelun ongelmista, omista arvoistaan, presidentin ja presidenttiparin tehtävistä ja Suomen tulevista haasteista ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Li Andersson vakuuttaa pystyvänsä yhteistyöhön yli puoluerajojen. Kuva: Seppo Kärki / IS

Haastatteluhetkellä on 12. syyskuuta. Andersson hymyilee avatessaan vihkonsa, johon hän on kirjannut muistiinpanoja.

Olet arvostellut julkisuudessa avoimesti nykyhallituksen politiikkaa. Voisitko silti ajatella olevasi koko kansan presidentti ja tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen?

-?Kyllä, pystyn yhteistyöhön yli puoluerajojen. Haluan olla koko kansan presidentti, mutta en pidä päälle liimatusta puheesta, joka ei vastaa konkreettisia päätöksiä.

Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa. Miten näitä mainitsemiasi konkreettisia päätöksiä voisi presidenttinä edistää?

-?Presidentti on arvojohtaja. Presidentti voi olla kiinnostunut asunnottomuuden poistamisesta tai asunnottomien tilanteesta. Presidentin pitäisi olla kiinnostunut siitä, että meillä kuolee täällä enemmän nuoria huumeisiin kuin missään muualla Euroopassa. Presidentti on julkinen hahmo, joka voi omilla toimillaan ja puheillaan olla vahva antirasistinen toimija ja myötävaikuttaa sen eteen tehtävään työhön.

Millainen johtaja itse olet?

-?Uskon kollektiiviseen työskentelytapaan ja osallistan työkavereita. Johtajuutta on myös sisäistää vastuu. Jokaiselle ihmiselle voi joskus hankalassa tilanteessa syntyä halu laittaa ovi kiinni ja vetää peitto korviin. Johtaja sysää peiton syrjään ja nousee ylös, sillä hän kantaa vastuun kaikissa tilanteissa. Sellaiseen johtamiseen minä uskon.

Anderssonin mielestä linjakeskustelu Suomesta Nato-jäsenmaana pitää käydä presidentinvaaleissa. Kuva: Seppo Kärki / IS

Andersson kertoo, että vasemmistoliitolle on ollut keväästä asti selvää, että puolue haluaa asettaa tuleviin vaaleihin oman presidenttiehdokkaansa. Syitä on kolme.

-?Suomen Nato-jäsenyys, arvo- ja ihmisoikeusperustainen ulkopolitiikka ja ilmastokriisi, Andersson luettelee.

Suomi haki Nato-jäsenyyttä silloisen pääministerin Sanna Marinin (sd) hallituskaudella. Tuossa hallituksessa ministerinä toimi myös Andersson.

Tällä hallituskaudella tulossa on suuri linjakeskustelu siitä, millainen Naton jäsenmaa Suomi haluaa olla. Vasemmistoliitto olisi halunnut poliittisia kannanottoja ydinaseista ja pysyvistä tukikohdista jo jäsenyyden hakuvaiheessa, kuten esimerkiksi Ruotsissa tehtiin. Nyt keskustelu on edessä, ja se käydään presidentin ja valtioneuvoston johdolla.

-?Vasemmistoliitolle on erittäin tärkeää, että Suomi tekee yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa tässä asiassa. Voimme hakea mallia Nato-jäsenyytemme muotoutumiseen vaikkapa Norjasta, jossa oma ulkopoliittinen linja ja profiili rauhanrakentajana on pystytty pitämään. Meille tärkeää on myös se, että Suomen kanta ydinaseisiin ei muutu, Andersson perustelee.

Tämä linjakeskustelu on hänen mukaansa käytävä presidentinvaaleissa.

Toiseksi vasemmistoliitto haluaa, että Suomi tekee vahvaa arvo- ja ihmisoikeusperusteista ulkopolitiikkaa myös jatkossa.

-?Suomen täytyy uskaltaa ottaa kantaa ihmisoikeusongelmiin tai kansainvälisiin ihmisoikeusloukkauksiin riippumatta siitä, missä ne tapahtuvat - vaikka ne tapahtuisivat muissa Nato-maissa.

Kolmanneksi ilmastokriisi on Anderssonin mukaan edelleen suurin turvallisuusuhka, kun puhutaan väestön hyvinvoinnista ja terveydestä ympäristön kantokyvyn kannalta. Hän huomauttaa, että ilmastokriisillä on suoria vaikutuksia myös turvallisuuspolitiikkaan.

-?Yk:n pääsihteeri Antonio Guterres piti hiljattain puheen siitä, että olemme siirtyneet niin sanottuun ilmaston luhistumisen aikakauteen. Tämä nostaa pintaan globaaliin oikeudenmukaisuuteen kuuluvia kysymyksiä.

-?Se, että Suomen kaltaiset globaalilla mittapuulla vauraat maat tässä tilanteessa rajusti leikkaavat kehitysyhteistyöstä, on täysin väärä linjavalinta. Näillä päätöksillä Suomi osoittaa, että se ei ole kiinnostunut tai halukas kantamaan globaalia vastuuta. Uuden hallituksen linjaus on erittäin huolestuttava ja myös Suomen kannalta haitallinen.

Andersson toimi Marinin hallituksen viisikossa opetusministerinä. Kuva: VALTIONEUVOSTON KANSLIA

Presidentinvaaleihin tähän mennessä ilmoittautuneista ehdokkaista ennakkosuosikkina on huhtikuusta asti pysynyt entinen ulkoministeri, valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto (vihr). IS:n elokuussa teettämän gallupin mukaan häntä äänestäisi 52 prosenttia suomalaisista.

Kyselyssä kovaa kilpaa porvarikentän äänistä käyvät entinen pääministeri, kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb, Suomen pankin pääjohtaja, valitsijayhdistyksen ehdokas Olli Rehn (kesk) ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja, valitsijayhdistyksen ehdokas Mika Aaltola.

Andersson on ollut viimeisimmässä gallupissa viidenneksi suosituin 23 prosentin kannatuksella.

Lue lisää: IS-presidentti­kysely: kolme ehdokasta liki tasoissa

Mitä ehdokasasettelusta on tähän mennessä puuttunut?

-?Ainakin monipuolisuutta. Minä haluan aidosti tunnustaa väriä ja seisoa rehellisesti niiden arvojen takana, jotka ovat minulle henkilökohtaisesti tärkeitä: globaali vastuu, solidaarisuus ja tasa-arvo. Uskon, että ne ovat myös monelle äänestäjälle tärkeitä.

Pekka Haavisto sanoi IS:n haastattelussa 24. elokuuta pitävänsä vieraana ajatusta siitä, että hän olisi punavihreän blokin ehdokas. Haavisto perusteli asiaa sillä, että hän "ei ole yhtään punainen".

Lue lisää: Pekka Haavisto ei halua leimaantua punavihreiden ehdokkaaksi: "En ole yhtään punainen"

Olitte Haaviston kanssa molemmat ministereitä Marinin hallituksessa. Miten paljon eroatte toisistanne presidenttiehdokkaina?

-?Meidän arvo- ja aatemaailmamme varmasti eroavat osittain toisistaan Haaviston kanssa. Hän halusi alleviivata, ettei ole yhtään vasemmistolainen, kun taas minulle se on oma poliittinen viitekehys. Ja tietysti henkilökohtaisessa taustassammekin on asioita, jotka erottavat meitä liittyen siihen, millaisia poliittisia tehtäviä meillä on ollut.

On myös yhdistäviä asioita. Anderssonin mukaan on tärkeää, että presidentin katse ei ole vain Suomessa tai lännessä, vaan koko maailmassa.

Mitä muuttaisit presidentti-instituutiossa?

-?Instituutio muuttuisi varmaan vääjäämättä ihmisen myötä. Jos tarkoitetaan muodollista instituutiota tai valtaoikeuksia, niin itse katsoisin ensin, millaiseksi presidentin rooli muotoutuu Nato-jäsenyyden myötä. Valtaoikeuksia ei ole tarpeen vielä muuttaa, ensin pitää arvioida tarpeet huolella. Jokainen ihminen tuo presidenttiyteen myös oman tapansa tehdä. Itse toisin vuorovaikutuksellisuutta ja kiinnostusta suomalaisen yhteiskunnan vähävaraisten ihmisten asioihin, vaikka ne eivät suoraan presidentin toimivaltaan kuulu.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää tauon perustuslain kohdassa "Ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti. yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa". Miten itse luet tämän kohdan?

-?Ilman taukoja. Oleellista on ymmärtää se, että tehtävä vaatii yhteistyötä ja yhteistoimintaa. Olin itse tp-utvassa koko edellisen hallituskauden ja olen konkreettisesti nähnyt sen, mitä se tarkoittaa. Tietysti presidentillä on johtajan rooli ja se tulee sellaisena ulkopoliittisissa kysymyksissä myös pysymään. Mutta on tärkeää käydä koko ajan keskustelua siitä, miten yhteistoiminta käytännössä toteutetaan.

Li Andersson valittiin vasemmistoliiton puheenjohtajaksi vuonna 2016. Eduskuntaan hän nousi vuonna 2015. Kuva: Vesa Ranta

Seuraavalla presidenttinä on näköpiirissä ulko- ja turvallisuuspoliittisesti haasteellinen aika. Ukrainan sodan päättymiselle ei vielä ole realistista aikaikkunaa, ja maailma on jakautunut.

Anderssonin mielestä seuraavalle presidentille ulkopoliittisesti suurin haaste on nimenomaan aika.

-?On monia kehityskulkuja, jotka tekevät tästä ajasta ja seuraavista vuosista haastavan. Edelleen jatkuva sota Ukrainassa ja ne vaikutukset, joita sillä on jo ollut koko ajan niin Suomen kuin Euroopan turvallisuustilanteelle. Tässä on koko ajan se pelko ja riski eskalaatiosta, puhutaan suursodan mahdollisuudesta.

Hän huomauttaa, että kaikkein pahimpia kehityskulkuja ei voida sulkea pois niin kauan kuin sota jatkuu.

Ulkopoliittisiksi haasteiksi Andersson lukee myös ilmastonmuutoksen ja niin sanotun "globaalin vallan uusjaon".

-?Se näkyy Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteiden heikentymisenä, mutta myös Brics-maiden laajentumisena moniin uusiin ei-demokraattisiin maihin. Kukaan ei tiedä, mihin tämä tulee päättymään. Tämä kolmas ulottuvuus tekee ajasta haastavan ja vaikeasti ennakoitavan.

-?Suomalaiset voivat luottaa siihen, että minun arvopohjani on ja pysyy. Kuva: Antti Hämäläinen

Andersson on valmistunut valtiotieteiden kandidaatiksi Åbo Akademista pääaineenaan kansainvälinen oikeus. Hän on gradua vaille valmis maisteri ja toivoo saavansa gradunsa valmiiksi pian.

Vaikka Andersson ei ole virallisesti toiminut ulkopoliittisissa tehtävissä, hän kertoo saaneensa perspektiiviä muun muassa tp-utvasta, viime hallituskauden ulkopoliittisesti haastavasta ajasta ja osittain myös opinnoistaan.

-?Välillä keväällä 2022 oli havaittavissa se, että oli kova paine nopeasti linjata Nato-jäsenyyteen liittyviä asioita. Noissa tilanteissa täytyy olla kykyä nähdä akuutin tilanteen yli tulevaisuuteen. Niinistö teki oikein siinä, kun hän alkuvaiheessa toppuutteli ja piti pään kylmänä niin, että keskustelu käytiin ensin kaikkien puolueiden kesken, hän kiittelee.

Sivuaineenaan Andersson on opiskellut Venäjän kieltä ja kulttuuria. Hän sanoo, että vaikka kokemusta Venäjän johtajien kanssa työskentelystä ei ole, maasta ja kansasta hänellä on jonkin verran kokemusta.

Hän nostaa esiin harjoitteluaikansa 2010-luvun alussa kansainvälisessä ihmisoikeusjärjestössä, "jossa oltiin jo silloin varsin perillä Venäjän ihmisoikeusongelmista".

-?Henkilökohtainen kokemukseni on se, että vasemmisto kuuluu niihin puolueisiin Suomessa, jotka nostivat Venäjän ihmisoikeusongelmia esille jo sellaisena aikana, kun isot valtapuolueet Suomessa kävivät yhtenäisen Venäjän puoluekokouksissa. Silloin Putinin autoritaarisuus ei kiinnostanut Suomessa laajasti, kun se näkyi Venäjän vähemmistöihin kohdistuvana sortona.

-?Jos tästä pitäisi jotain oppia, niin se, että ihmisoikeusloukkausten tulee kiinnostaa meitä myös silloin, kun ne kohdistuvat eri vähemmistöryhmiin eri maissa. Jos näihin ei reagoida, ne voivat pahimmillaan johtaa samanlaiseen kehityskulkuun kuin Venäjän kohdalla.

Andersson puolisonsa Juha Pursiaisen kanssa itsenäisyyspäivän vastaanotolla 6. joulukuuta 2022. Kuva: LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Ensi keväänä Suomi valitsee myös presidenttiparin.

Andersson on avoliitossa puolisonsa Juha Pursiaisen kanssa ja pariskunnalla on yhteinen 2-vuotias lapsi.

Anderssonin mukaan puoliso otti uutisen presidenttikilpaan lähtemisestä hyvin vastaan.

-?Juha on tottunut siihen, että politiikassa sattuu ja tapahtuu. Hän ei hirveästi viihdy julkisuudessa, mutta tietää, että minun kanssani sitä ei kokonaan pääse pakoon. Me elämme hyvin tavallista elämää perheessämme. Juhalle on ollut tärkeintä, että minä ehdin kotiin niin, että hän ehtii iltaisin lenkkisaunaan. Se on ollut meidän sopimuksemme, Andersson hymyilee.

Hän pitää hyvänä, että presidentin puolisolla on niin sanotusti liikkumavaraa vaikuttaa siihen, millainen puolison tehtävä on. Anderssonista on tärkeää, että vaikka presidentin puoliso on julkisuudessa, hän voi edistää itselleen tärkeitä asioita, kuten ammattia.

- Jenni Haukio on hyvä esimerkki siitä, että on profiloitunut julkisuudessa vahvasti eläinten oikeuksien ja luontokysymysten kautta. Haukio on myös pystynyt jatkamaan akateemista työtään.

Presidentin tulee työssään myös osata joskus rentoutua.

Andersson kertoo, että hän viettää lapsensa kanssa paljon aikaa. Silloin ei voi kuin olla "täysillä läsnä hetkessä".

-?Rentoudun myös liikunnan, avantouinnin ja kirjallisuuden parissa.

Lopuksi Anderssonilla on häntä äänestäville ihmisille lupaus.

-?Suomalaiset voivat luottaa siihen, että minun arvopohjani on ja pysyy. Arvokompassi on tärkein työkalu, kun joutuu ottamaan kantaa johonkin täysin odottamattomaan uuteen asiaan tai navigoimaan tilannetta, jossa ei ikinä uskonut olevansa.