Nuorten ryöstö- ja väkivaltarikosepäilyjä kasaantuu poliisin pöydälle nyt ennätystahtiin. Väkivaltaisuudet ovat raaistuneet entisestään. Kuulusteluhuoneisiin saapuu nuoria, jotka eivät osoita minkäänlaista katumusta. Tilanne on niin hälyttävä, että kokenut poliisikin joutuu kysymään, eikö mikään enää tunnu missään.

Kaduttaako?

- Ei.

Suurin piirtein tällaisissa tunnelmissa sujui erään pojan kuulustelu Oulun poliisilaitoksella hiljattain. Hänet oli tuotu asemalle selvittämään epäiltyä ryöstörikosta. Kun kuulustelija kysyi, suostuisiko poika sovittelemaan asiaa, vastaus oli entistä tylympi.

- En vitussa.

IS käsittelee tässä juttusarjassa nuorten rikoksia.

Vielä marraskuussa 2022 nuorisorikosryhmää johtava rikosylikonstaapeli Irmeli Korhonen saattoi sanoa, että Oulun seudulla ei ole ryöstetty keneltäkään vaatteita päältä. Nyt tilanne on muuttunut.

- Teot tuntuvat menevän yhä hullummiksi. Toisen ihmisen kunnioittaminen on ollut välillä näillä nuorilla ihan hukassa, yli 20 vuoden uran nuorten rikosten parissa tehnyt Korhonen sanoo.

Nuorten kasvavan ja raaistuvan väkivalta- ja ryöstörikollisuuden polttopisteenä pidetään ennen kaikkea pääkaupunkiseutua. Huolestuttavia signaaleja on kuitenkin viime aikoina kantautunut myös muualta Suomesta. Ryöstelevistä ja väkivaltaisista nuorista on raportoitu Oulun lisäksi esimerkiksi Turussa ja Tampereella.

Oulun seudulla poliisin tietoon tuli koko viime vuonna 17 nuorten tekemää epäiltyä ryöstörikosta. Elokuun 2023 loppuun mennessä niitä oli kertynyt jo 36.

Pääkaupunkiseudulla tilastoluvut toki painivat omassa sarjassaan. Alueen poliisilaitosten nuorisorikosryhmillä on kädet täynnä töitä. Uusia nuoriin kohdistuneita ryöstö- ja väkivaltarikosepäilyjä tulee ilmi viikoittain - osa viipeellä, sillä aina teoista ei joko haluta tai uskalleta ilmoittaa heti poliisille.

Kesä on ollut kiireinen, eikä alkanut syksy lupaa juttumääriin ainakaan kovin nopeaa laskua. Kouluissa lapset ja nuoret tapaavat taas väistämättä toisiaan. Selvittämättömät asiat ja vanhatkin kaunat voivat silloin nostaa päätään ja kärjistyä.

Sovittuun aikaan ja paikkaan Espoon Kiloon saapunutta 14-vuotiasta poikaa odotti järkyttävä yllätys.

Hän tuli tapaamaan Vilma-nimistä henkilöä tehdäkseen tämän kanssa sähkötupakkakaupat. "Vilman" sijaan hän seisoikin viiden muun pojan piirittämänä. Yhdellä heistä oli puukko.

Poika luovutti 500 euron arvoisen punaisen Canada Goose -toppaliivinsä ja Trapstar-merkkisen sinisen olkalaukkunsa joukolle.

Tilanteen jälkeen poika sai sosiaalisessa mediassa viestejä, joiden lähettäjä oli selvästi yksi hänen ryöstäjistään. Tämä kuittaili pojalle siitä, ettei poika ollut "sumuttanut" koko joukkoa teon aikana. Uhri oli vastauksensa perusteella kantanut jonkinlaista sumutetta mukanaan, mutta ei ehtinyt kaivaa sitä ajoissa esille.

Poliisin esitutkinnassa poika tunnisti yhden ryöstäjistään kuvien perusteella. Hän ei tuntenut tekijää, 15-vuotiasta poikaa, ennestään.

Kiinni jääneen ryöstäjän puhelimesta poliisi löysi kuvia ja videoita, joissa tällä oli yllään uhrilta varastetut asusteet. Kuulustelussa ryöstäjä kertoi, että hänen luomansa "Vilman" Snapchat-tili oli käytössä koko Espoon Leppävaaran alueella. Hän ei suinkaan ollut ainoa tilille pääsevä henkilö.

Hän oli kuitenkin nuorisojoukosta ainoa, joka kyettiin varmuudella tunnistamaan ja yhdistämään helmikuussa 2022 tapahtuneeseen tekoon.

Espoon Kilossa tapahtuneen ryöstön 14-vuotias uhri tallentui valvontakameran kuviin. Hänen yltään anastettiin punainen toppaliivi ja sininen olkalaukku. Kuva: Poliisi

Lue lisää: 14-vuotias poika luuli tapaavansa "Vilman" - julma totuus paljastui kohtaamis­paikalla

Poliisi ja asiantuntijat ovat painottaneet, että suurin osa nuorista voi Suomessa hyvin.

- Ne nuoret, joille rikokset kertyvät, voivat kuitenkin koko ajan huonommin ja huonommin. Heillä tuntuu menneen elämässä pieleen lähestulkoon kaikki mikä vain voi, sanoo Itä-Uudenmaan poliisin nuorisorikosryhmässä työskentelevä rikoskomisario Marko Särkkä.

Rikoksista epäiltyjen nuorten joukkoon mahtuu toki yksittäistapauksia, mutta vakavimpien tapausten kohdalla samat nimet ovat tulleet pääkaupunkiseudulla poliisille valitettavan tutuiksi.

Pahimpiin vaikeuksiin ajautuneiden nuorten määrä ei ole järin suuri, mutta heidän rikoskierteensä kaikkine oheisongelmineen on sitäkin syvempi.

- Tutkinnanjohtajan näkökulmasta selkein yhdistävä seikka on se, että törkeimpien rikosten tekijöillä on jo ennestään rikollista historiaa ja teot ovat ajan kuluessa jopa raaistuneet, Särkkä toteaa.

- Eihän tällaisesta kehityksestä voi muuta olla kuin huolissaan.

Itä-Uudellamaalla on jo jouduttu priorisoimaan vakavimpien tapausten selvittämistä lievempien kustannuksella, sillä vakavia tapauksia on ollut niin paljon.

Osalla nuorista rikoskierre on äitynyt pääkaupunkiseudulla niin pahaksi, että sen katkaisemiseksi on jouduttu turvautumaan kaikkein kovimpiin pakkokeinoihin. Käytännössä se on tarkoittanut nuoren hakemista vangittavaksi tai tehostettuun matkustuskieltoon käräjäoikeudessa.

Vakavasta rikoksesta epäillyksi päätyminen ei enää kaikkia nuoria hätkäytä. Tutkintavankeuteen joutuminen on useimmille kovempi paikka.

- Nämä keinot eivät kuitenkaan ratkaise niitä syitä, miksi nuorella menee huonosti. Ne voivat hetkellisesti pysäyttää tilanteen, mutta mikään lääke ne eivät ole, sanoo Helsingin poliisin nuorisorikosryhmän rikoskomisario Marja Väätti.

Kaksi 16-vuotiasta poikaa sopi tammikuussa 2023 itseään vuotta nuoremman, ennestään tutun pojan kanssa tapaamisen Itäkeskuksen Prisman läheisyyteen. Kolmikko lähti kävelemään kohti Puotilan metroasemaa.

Kävelymatkalla asemalle yksi vanhemmista pojista otti yllättäen pahaa-aavistamattomasta uhrista kuristusotteen ja toinen kaivoi esille puukon. 15-vuotiaalta ryöstettiin laukku, rahaa ja elokuvaliput. Vanhemmat pojat pakenivat paikalta, mutta jäivät sittemmin kiinni.

Lue lisää: Myllypuron epäilty teinitappaja otti 15-vuotiaan kuristus­otteeseen, sitten esille kaivettiin puukko

16-vuotiaat saivat ryöstösaaliikseen laukun ja elokuvaliput tammikuussa 2023 (ylempi kuva). Toinen pojista joutui myöhemmin vastaamaan tapposyytteeseen. Hän iski Helsingin Myllypurossa nuorta naista paistinpannulla päähän kuolettavin seurauksin (alempi kuva). Kuva: Poliisi

Pari kuukautta myöhemmin, maaliskuussa, uhria kuristanut teinipoika otti hatkat lastensuojelulaitoksesta. Hän päätyi kahdesti yöksi uuden tuttavansa, 19-vuotiaan naisen, luokse Myllypuroon.

Poika varasti naisen tavaroita kummallakin yökyläilyllä. Toinen kerroista päättyi naisen kuolemaan. Poika löi sohvalla istunutta naista voimakkaasti paistinpannulla päähän ja poistui paikalta.

Nainen ei ollut antanut hyökkäykselle mitään järjellistä syytä. Hänet löydettiin kuolleena kodistaan muutama päivä myöhemmin.

Poliisin selvityksen perusteella ainakin neljä muutakin nuorta sai jossain määrin tietää, että asunnolla oli tapahtunut jotakin kauheaa. Kukaan heistä ei kuitenkaan mennyt kertomaan tiedoistaan viranomaisille. Teinipoika otettiin kiinni ja vangittiin vasta huhtikuussa.

Syyttäjän mukaan poika oli mennyt naisen luokse nimenomaan ryöstötarkoituksessa, mutta käräjäoikeuden välituomion mukaan asia jäi epäselväksi. Taposta syytetty poika on parhaillaan mielentilatutkimuksessa.

Lue lisää: Nuoren naisen taposta syytetty 16-vuotias poika mielentila­tutkimukseen

Lue lisää: Nuori nainen tarjosi 16-vuotiaalle hatka­nuorelle yösijan, sen jälkeen hänestä ei enää kuultu - huolestuneita omaisia odotti järkyttävä uutinen

Myllypurossa henkirikoksen uhriksi joutuneen 19-vuotiaan naisen käsilaukku varastettiin ja löydettiin myöhemmin nuoren tekijän tyttöystävän hallusta (ylempi kuva). Samalta uhrilta anastettua hajuvettä kaupiteltiin nuorten suosimassa Snapchatissa (alempi kuva). Kuva: Poliisi

Vielä ennen vuotta 2015 nuorten väkivaltarikollisuuden kehitys Suomessa oli laskemaan päin. Siitä eteenpäin suunta on ollut huolestuttava. Alaikäisiin, erityisesti alle 15-vuotiaisiin, kohdistuvat rikosepäilyt alkoivat kasvaa merkittävästi.

Nyt alaikäisten rikosepäilyjen määrä on jo yli kaksinkertaistunut vuodesta 2015.

Alle 21-vuotiaiden nuorten väkivaltarikoksia eli pahoinpitelyjä, ryöstöjä ja henkirikoksia kirjattiin poliisin mukaan viime vuonna koko maassa lähes 10?000. Luku on noin neljännes enemmän kuin vuonna 2021.

Alkuvuodesta 2023 nuorten tekemiksi epäillyt ryöstöt lisääntyivät lähes 40 prosentilla ja pahoinpitelyt noin neljänneksellä viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Uusista tapauksista uutisoidaan harva se päivä.

Tampereen Hervannassa 15-18-vuotiaiden nuorten epäillään puukottaneen kahta muuta nuorta.

Uudessakaupungissa kahden teräaseella varustautuneen alaikäisen pojan epäiltiin vaatineen rahaa alakouluikäisiltä lapsilta.

Järvenpäässä 13-vuotiaalta pojalta ryöstettiin rahat kesken koulumatkan. 17-vuotias epäilty tunkeutui myös pojan kotiin ja pakotti pojan kantamaan osan ryöstösaalista puolestaan.

Vantaan Länsimäessä bussikuski pahoinpideltiin, kun tämä pyysi nuoria pitämään pienempää meteliä. Tilanteeseen puuttunut mieskaksikko sai väkivallasta oman osansa.

Oulun keskustassa noin kymmenen hengen nuorisoporukka kävi kahden alaikäisen kimppuun kauppakeskuksessa. Uhreilta revittiin vaatteita ja toiselta varastettiin pipo.

Helsingin Kannelmäessä 12-vuotiaalta pojalta vietiin kengät jalasta kesken bussi­matkan.

Valtaosa nuorten tekemien ryöstö- ja väkivaltarikosten epäillyistä on poikia ja nuoria miehiä. Teot keskittyvät paikkoihin, joissa nuoret muutenkin viettävät paljon aikaansa. Sellaisia ovat esimerkiksi liikenneasemat ja niiden lähialueet sekä kauppakeskukset ja niiden ympäristöt.

Oulun seudulla tekoja on tullut ilmi vähän sieltä sun täältä, eivätkä ne ole rajautuneet esimerkiksi pelkästään kaupunkikeskustoihin.

Nuorten ryöstäjien uhrien joukossa on ollut aikuisiakin, mutta suurimmassa osassa tapauksista uhrit ovat olleet nimenomaan toisia nuoria. He ovat olleet tekijöille sekä ennestään tuttuja että täysin tuntemattomia.

Uhrit valikoituvat kohteiksi paitsi potentiaalisen ryöstösaaliin, myös sen perusteella, kuinka helpoksi kohteeksi ryöstäjät heidät mieltävät. Esimerkiksi ryöstäjää itseään pienikokoisempi uhri ei todennäköisemmin uskalla pistää vastaan.

- Uhrin sukupuolellakaan ei välttämättä ole mitään väliä. Jos sattuu olemaan tarpeeksi hienot vaatteet päällä, niin päätös on jo tehty, että tuo me rullataan (ryöstetään), Särkkä toteaa.

Nuoret ryöstävätkin toisia nuoria ennen kaikkea siksi, että juuri nämä kantavat mukanaan halutuinta tavaraa. Tunnettujen ja suosittujen brändien merkkihupparit, -lippikset, -kengät ja -vyöt on paitsi verrattain helppo viedä uhrin päältä, myös halutessa helppo antaa tai myydä eteenpäin.

- Minun, keski-ikäisen naisen, Marimekko-reppuni tuskin herättäisi ihan samanlaista kiinnostusta kuin jokin Louis Vuittonin pussukka, Marja Väätti havainnollistaa.

Kalliit puhelimet, kuulokkeet ja käteinen raha kiinnostavat myös, mutta nuorten ryöstöjen erityispiirteeksi ovat nousseet juuri varastetut vaatteet ja asusteet, joista on tullut statussymboleita.

- Ajatellaan, että on helpompi anastaa omaisuus jonkun ihmisen päältä kuin mennä varastamaan sama tuote vaikkapa kaupasta, Marko Särkkä sanoo.

Nuoret osaavat hänen mukaansa myös taitavasti naamioida tekonsa.

- Saatetaan mennä kaulailemaan uhria ja juttelemaan niitä näitä. Siinä sivussa sitten aletaan vaatia omaisuutta ja vilauttelemaan teräasetta. Ympärillä voi olla sivullisia, jotka eivät edes tajua, että vieressä tapahtuu rikos.

Oma roolinsa nuorten ryöstörikollisuudessa on lisäksi päihteillä, arvioidaan Keskusrikospoliisin (KRP) vuonna 2022 julkaistussa raportissa. Osa alaikäisten rikollisuuden kasvusta liittyy huumeidenkäyttöön ja huumekaupan lisääntymiseen sekä niihin kytkeytyviin väkivaltaisuuksiin.

Uutisista on saatu lukea pieleen menneistä kaupantekotilanteista, jotka ovat päättyneet myyjän tai ostajan ryöstöön. Huumausaineiden lisäksi kaupan kohteena on ollut esimerkiksi sähkötupakkaa.

Oulussa havaittiin viime vuoden keväänä huolestuttava ilmiö alaikäisten sähkötupakan myyntiringeissä.

- Näihin tapauksiin on liittynyt velanperintää, uhkailua ja pahoinpitelyjäkin. On uhattu hakata joku viiden euron kaltaisen summan takia, Irmeli Korhonen kertoo.

Myös väkivallan uhri on usein hankalassa tilanteessa ryöstöissä, joihin liittyy nuorilta kiellettyjä aineita. Rikoksesta ei välttämättä haluta ilmoittaa, koska pelätään että joudutaan itsekin hankaluuksiin.

16-vuotias poika sopi aikuisen miehen kanssa huumausainekaupat Turun Varissuolla kesäkuussa 2023. Tarkoituksena oli ostaa kolme levyllistä Ksalol-nimellä tunnettua huumaavaa lääkevalmistetta.

Tapaamiseen poika varustautui ottamalla mukaansa terältään 23 senttiä pitkän machete-veitsen.

Syystä tai toisesta sovitut kaupat peruuntuivat, kun kaksikko tapasi toisensa erään kerrostalon edustalla. Huumeita ostamassa ollut teinipoika oli syyttäjän mukaan iskenyt kauppiasta machetella selkään, kun tämä oli ollut poistumassa paikalta. Sitten poika oli kysynyt, antaisiko kauppias lääkkeet hänelle nyt.

Turun Varissuolla tapahtuneesta puukotuksesta syytetty 16-vuotias poika vei syyttäjän mukaan aikuiselta uhrilta Ksalol-lääkeaineita (ylempi kuva). Alemman kuvan tavarat poliisi takavarikoi pojan hallusta kiinniottohetkellä. Kuva: Poliisi

Uusia veitseniskuja pelännyt kauppias kertoi luovuttaneensa aineet pojalle. Poika jäi kiinni poliisille jo noin vartin kuluttua veriteosta. Nyt häntä syytetään käräjäoikeudessa törkeästä ryöstöstä ja tapon yrityksestä. Hänelle vaaditaan vähintään kahdeksan vuoden vankeusrangaistusta.

Veitseniskusta aiheutui huumekauppiaalle erittäin vakavat, hengenvaaralliset vammat. Nopeasti paikalle saapunut ensihoito ja päivystysleikkaus pelastivat hänen henkensä.

Poika on kiistänyt varastaneensa huumeita ja katsoo syyllistyneensä vain törkeään pahoinpitelyyn. Käräjäoikeus antaa tapauksesta tuomionsa myöhemmin.

16-vuotias poika lähti tapaamaan aikuista huumekauppiasta machete-veitsi mukanaan (ylempi kuva). Poliisi kuvasi kiinniottohetkellä pojan poliisiauton takatilassa seisomassa. Pojan hupparissa oli veritahroja (alempi kuva). Kuva: Poliisi

Lue lisää: 16-vuotiasta syytetään Turun Varissuolla tapahtuneesta tapon yrityksestä

Osa nuorista ryöstäjistä toimii näyttämisenhalusta ja pitääkseen yllä mainetta. Sosiaalisessa mediassa leveillään paitsi ryöstösaaliilla, myös itse väkivallanteoilla.

Nykyään kaikki kuvataan - niin hyvässä kuin pahassa. Jos haluaa kovanaaman maineen, videoiden kuvaamisella ja jakamisella sellaisen saa helposti leviämään.

- Maine kiirii ja muut pelkäävät, Marko Särkkä toteaa.

Videoitu väkivalta on monesti nöyryyttävää ja alistavaa. Ison nuorisojoukon piirittämää, alakynteen joutunutta uhria on saatettu esimerkiksi pakottaa polvilleen pyytämään anteeksi täysin perättömiäkin väitteitä ja laitettu pussailemaan toisen kenkiä.

Joskus tekijät ovat naamioituneet. Oulussa esimerkiksi eräs paikallinen urheiluvaateliike pani Irmeli Korhosen mukaan taannoin merkille, kuinka hiihtopipot tuntuivat hupenevan lähes sitä mukaa kuin uusi erä saapui kaupan hyllylle.

Ryöstö- ja väkivaltatilanteista kuvattuja videoita on jaettu laajalti esimerkiksi nuorten suosimissa Snapchatissa ja Telegramissa.

- Olen pohtinut, että onko tällainen materiaaliähky johtanut siihen, että nuorten käsitys oikeasta ja väärästä on jotenkin vääristynyt, Korhonen miettii.

- Niitä videoita katsoessa kieltämättä välillä pohtii, että missä näiden lasten omatunto ja kyky myötäelämiseen on. Eikö mikään enää tunnu missään?

Korhonen nostaa esille sen, kuinka joukolla tehtyihin pahoinpitelyihin ja ryöstöihin liittyy varsinaisten tekijöiden lisäksi usein myös niin kutsuttuja hangaroundeja - sivustaseuraajia.

- Nämä nuoret sitten menevät sen taakse, että en minä tehnyt mitään. Että minähän vaan seisoin siellä ja katsoin.

14-vuotias poika houkuteltiin tapaamaan ystäviään marraskuisena iltana vuonna 2022 Vantaan Hakunilan urheilupuiston läheisyyteen. Tapaamispaikalla hän joutui usean muun nuoren silmittömän väkivallan kohteeksi.

Poikaa hakattiin ja potkittiin päähän ja hänen omaisuuttaan yritettiin ryöstää. Lopulta hänet oli teräaseella uhkaamalla pakotettu riisuuntumaan alasti. Yksi nuorisoporukkaan kuulunut epäilty kuvasi poliisin tietojen mukaan nöyryytyksen.

Nuori uhri pääsi pakenemaan tilanteesta hyppäämällä muutaman metrin korkeudesta jyrkänteeltä alas. Hän joutui harhailemaan alastomana metsässä ja sai lopulta apua kohtaamiltaan sivullisilta henkilöiltä.

Poliisi epäilee suunnitelmallisesta väkivallanteosta kuutta nuorta, joista kaksi on alle 15-vuotiaita ja loput 15-17-vuotiaita. Osalla heistä on jo ennestään historiaa poliisin kanssa. Lastensuojelu sijoitti kiireellisesti kaikki epäillyt nuoret.

Poliisi kertoi pitävänsä tapausta paheksuttavana ja poikkeuksellisena. Tutkinnanjohtaja näki teossa samankaltaisia piirteitä kuin Koskelan teinisurmassa, joka tapahtui joulukuussa 2020. Tällä kerralla nuoren uhrin fyysiset vammat jäivät onneksi suhteellisen lieviksi.

Lue lisää: Sivulliset löysivät 14-vuotiaan harhailemassa alastomana metsässä Vantaalla - poliisi näkee samoja piirteitä kuin Koskelan teinisurmassa

Kuulusteluhuoneessa poliisi kohtaa toisinaan nuoria, jotka eivät ilmaise lainkaan katumusta. Suhtautuminen omiin tekoihin voi vaikuttaa täysin välinpitämättömältä, jopa kylmältä.

Monikaan heistä ei näytä miettineen etukäteen, millaisia seurauksia tekojen uhreille voi aiheutua.

Marja Väätti kuitenkin huomauttaa, että vaikka nuori epäilty voi antaa itsestään kovan ja välinpitämättömän kuvan, hän voi silti tuntea samanaikaisesti piston ja katumusta sisimmässään. Tunteita ei vain haluta näyttää ulospäin.

Uhrien kärsimät vahingot ja vammat eivät ole aina fyysisiä tai hengenvaarallisia, mutta kauaskantoisia ne voivat olla. Esimerkiksi ryöstöjen olosuhteet vaihtelevat paljon: kättä pidempää ei aina tarvita, vaan pelkkä painostava, joukolla luotu pelon ilmapiiri riittää.

- Uhri on voinut seurauksena alkaa rajoittamaan omaa elinpiiriään. Joku on saattanut esimerkiksi lopettaa harrastuksensa, kun ei uskalla enää kulkea sinne, Irmeli Korhonen sanoo.

- Eräs tuttuni lapsi totesi festareille lähtiessään, että hän ei todellakaan aio laittaa mitään merkkivaatetta päälle. Ne rullattaisiin aivan varmasti. Eihän sen näin pitäisi olla, että tavallinen kansalainen joutuu miettimään tällaista.

On myös tapauksia, joissa uhri ei ole ylipäänsä halukas selvittämään poliisille, keitä rikoksentekijät ovat. Taustalla voi vaikuttaa pelko kostosta - tai uhria on jo saatettu uhkailla sellaisella.

Jos ulkopuolisia todistajia tai esimerkiksi kuvatallenteita tilanteesta ei ole, poliisin keinot selvittää asiaa ovat tällöin vähissä.

Kaksi teini-ikäistä poikaa yritti murhata pahaa-aavistamattoman lenkkeilijämiehen Tampereen Kaupin ulkoilualueella syksyllä 2020 (kaksi ylintä kuvaa). Tekoa edeltävänä iltana 16-vuotias osti tuttavaltaan rikoksessa käytetyn puukon, jonka terässä oli kaiverrus "Äiti" (alin kuva). Kuva: Poliisi

Pahaa-aavistamaton lenkkeilijämies joutui käsittämättömän väkivallan uhriksi Tampereen Kaupin ulkoilualueella syyskuussa 2020.

17- ja 16-vuotiaat nuorukaiset olivat puukotusta edeltävänä iltana keskustelleet henkirikoksen tekemisestä ja ostaneet tarkoitukseen puukon. Lastensuojelun piirissä ollut vanhempi pojista oli suunnitellut hatkojen ottamista ja rahan hankkimista sitä varten.

Pojat pysäyttivät lenkillä olleen miehen ja pyysivät häneltä rahaa. Kun sitä ei herunut, 17-vuotias puukotti miestä neljästi. 16-vuotias piteli uhrista teon aikana kiinni.

Kaksikko kohtasi puukotuksen jälkeen lastenrattaita työntäneen äidin sekä ryhmän, joka oli kuvaamassa videota. Vanhempi pojista vaati ryhmältä rahaa ja tehosti pyyntöä kertomalla puukottaneensa jo yhtä ihmistä.

Teko jäi yritykseksi. Hetki tämän jälkeen 17-vuotias kuvasi Snapchatiin videon.

- Siis mä yritin ryöstää jonkun viis ihmistä ja sitten mä puukotin yhtä neljä, viis kertaa ja ei tässä, murhayritys ja törkeä ryöstöyritys, vankilaan tässä mennään, et kaverit tuutte sitten morottaan mua sinne. Vankilaan tästä mennään varmaan sitten, hän puhui videolla.

Pian 17-vuotias soitti itse hätäkeskukseen ja tunnusti puukotuksen.

Käräjäoikeus tuomitsi pojat useiden vuosien vankeusrangaistuksiin muun muassa murhan yrityksestä.

Lue lisää: Teinit yrittivät puukko­murhaa metsässä - 17-vuotias suunnitteli hatkoja ja toivoi saavansa saaliiksi kympin

KRP:n raportin mukaan nykynuorten asenteet rikollisuuteen ovat viime vuosina saattaneet muuttua aiempaa myönteisemmiksi. Joissakin nuorten rikosten esitutkinnoissa onkin havaittu rikollisen elämäntavan ja jengikulttuurin ihannointia.

Poliisi on kuitenkin monesti muistuttanut, että keskustelussa on syytä erottaa toisistaan rikoksia tekevät nuorisoporukat ja varsinaiset katujengit. Rikoksen polulle harhautuneet teiniporukat saattavat kyllä ihailla jengejä, mutta poliisi ei heitä sellaisiksi laske.

Poliisi on aiemmin kertonut, että ihailtujen katujengien jäsenistä suurin osa on ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajia, pääosin nuoria miehiä. Tilastot osoittavat, että ulkomaalaistaustaisten ryöstöistä epäiltyjen alaikäisten osuus on myös ollut kasvussa.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps) otti elokuussa Valtioneuvoston verkkosivuilla julkaistussa kirjoituksessa kantaa maahanmuuttajataustaisten nuorten rikollisuuden huolestuttavaan kehitykseen. Poliisiasioista ja kotoutumisesta vastaavana ministerinä hän kertoo kantavansa asiasta "suurta huolta".

- Tilastojen perusteella ulkomaalaistaustaisten nuorten rikosepäilyjen määrä on 2,8-kertainen verrattuna suomalaistaustaisiin. Jotain on mennyt pieleen kotoutumisessa ja kiinnittymisessä yhteiskuntaamme, ministeri kirjoittaa.

Huolena on, että ajan kuluessa, mikäli rikoskierrettä ei saada katkaistua, alaikäisetkin nuoret voivat ajautua osaksi jengitoimintaa. Poliisi on kertonut, että jengien mukana on liikkunut myös alaikäisiä.

Käytännössä jengikulttuurin ihailu ja kopiointi on näkynyt vaikkapa siinä, miten nuori epäilty suhtautuu viranomaisiin ja rikoksen selvittämiseen. On saatettu esimerkiksi päättää etukäteen, että kavereita ei snitchata - siis vasikoida viranomaisille.

Poliisin auktoriteettia kohtaan koettu kunnioitus on sekin ehkä kärsinyt pienen inflaation, Marko Särkkä pohtii.

- On ollut kuulustelevan tutkijan nimittelyä ja halventamista, niskojen nakkelua ja aggressiivista käytöstä. Kyllä näistäkin on silti puhumalla yleensä selvitty. Varsinaiset uhkailut ovat saattaneet kohdistua ennemminkin muihin asianosaisiin nuoriin kuin itse poliisiin.

Poliisi on toistuvasti vedonnut nuorten koteihin ja huoltajiin huolestuttavan kehityskulun katkaisemiseksi. Kivijalka nuoren hyvälle elämälle annetaan kotona perheissä - jos siellä siis on, mistä antaa.

Kun rikoksesta epäillyksi joutuneen nuoren vanhemmille soitetaan, valtaosa heistä on tiedosta yllättyneitä ja järkyttyneitä.

On kuitenkin myös niitä vanhempia, jotka eivät halua tai voi uskoa oman lapsen tehneen vääryyksiä. Vakaviakin rikosepäilyjä saatetaan vähätellä ja jopa tyystin kieltää. Joskus vanhemmat etsivät syyllistä mieluummin lapsensa kavereista kuin omasta lapsesta.

- Sitä toivoisi, että osa vanhemmista ottaisi realismilla vastaan myös muualta kerrotut asiat, eivätkä ihan sokeasti luottaisi vain omaan lapseensa, Irmeli Korhonen sanoo.

Yleisesti ottaen vanhemmat ja huoltajat vaikuttavat Marko Särkän mukaan olevan melko huonosti perillä siitä, miten, missä ja millaisessa seurassa omat lapset aikaansa viettävät.

- Itsekin vanhempana ihmettelen hieman sitä, kuinka vähän näistä asioista tunnutaan välitettävän, hän sanoo.

- Myös sellainen vanhan ajan kasvatustyyli, jossa kuka tahansa aikuinen saattoi tarvittaessa komentaa ja ohjeistaa lapsia, on aika lailla hävinnyt. Mahdetaanko sellaista oikein uskaltaa enää tehdäkään?

Topakoitakin vanhempia toki löytyy, sanoo Irmeli Korhonen.

- Mutta kyllä minä sanoisin, että nykyisin on vallalla niin sanottu kaverivanhemmuus. Käytöstapoja, kunnioitusta ja oikeudenmukaisuutta pitäisi vanhempien opettaa. Nyt vastuuta sälytetään liikaa viranomaisille, kuten poliisille ja oppilaitoksille.

Vanhemmuuteen liittyy toisaalta nykyään paljon sellaisia haasteita, joiden kanssa ei ennen ole jouduttu painimaan, Marja Väätti sanoo. Suurimpia niistä ovat älypuhelimet ja sosiaalinen media, jotka ovat useimmille nuorille erottamaton osa elämää.

- Tämä on valtavan vaikea rasti myös vanhemmille, eikä se aina ole vain heidän tahdostaan kiinni. Jos nuori itse ei halua, että hänen elämäänsä seurataan ja kontrolloidaan, niin mihin asti se on edes mahdollista, Väätti pohtii.

- Ei ole esimerkiksi olemassa mitään yksiselitteistä rajaa, missä vaiheessa oman alaikäisen lapsen puhelinta ei enää voi tarkistaa.

Ilta-Sanomien haastattelemat nuorisorikollisuuden parissa työskentelevät poliisit suhtautuvat nykytilanteeseen huolestuneina, mutta toivoa ei suinkaan ole menetetty.

Yksin poliisi ei kelkkaa kuitenkaan käännä, he muistuttavat.

- Poliisi ei yksin kykene ketään pelastamaan tai lopettamaan rikollista käytöstä. Vaikeimmissa tapauksissa tarvitaan muun muassa viranomaisyhteistyön tehostamista, Marko Särkkä sanoo.

Sekä Väätti että Korhonen toteavat, että riittävät resurssit poliisin ennalta estävään työhön olisi turvattava. Siinä vaiheessa, kun alaikäisiä nuoria haetaan tutkintavangeiksi, auttamisprosessissa ollaan jo pahasti myöhässä.

- Uskon, että kaikki poliisit toivovat, että tahot, jotka konkreettisesti rahoituksen keinoin pystyvät vaikuttamaan asiaan, heristäisivät korviaan. Selvitettäisiin, mitkä tähän ongelmaan ovat parhaat vaikuttamiskeinot ja laitettaisiin rahaa niihin, Väätti tiivistää.

Uutiset nuorten ryöstelystä ja väkivaltarikoksista ovat saaneet kansalaiset pohtimaan myös yleisesti omaa turvallisuuttaan.

Kannattaako ulkona enää liikkua kallis puhelin tai merkkivaate näkyvillä? Onko yöllä vastaan tulevaa nuorisojoukkoa tarpeen kavahtaa?

- Peruslähtökohta on se, että ihmisten on edelleen turvallista liikkua juuri sellaisina kuin ovat. Näin asian kuuluu olla, Marko Särkkä sanoo.

- Peräänkuuluttaisin silti tervettä ympäristön huomiointia ja maalaisjärjen käyttämistä. Jo sillä voi olla vaikutusta, ettei kuljeta koko ajan katse kiinni kännykän ruudussa.