Plagiointi lisääntyy kovaa vauhtia korkeakouluissa, arvioi yhteis­kunta­tieteiden tohtori Erja Moore.

Plagiointia ei tilastoida Suomessa. Kuva: Colourbox, Kuvankäsittely / IS

Korkeakoulujen pitäisi tilastoida paremmin opintojen eri vaiheissa tapahtuvaa opintovilppiä, pohtii Tutkimus­eettisen neuvottelu­kunnan Tenkin pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoof.

Suomessa ei kerätä tietoa korkeakouluissa tapahtuvasta opintovilpistä keskitetysti. Spoof lisää, että tämän vuoksi suoria päätelmiä plagioinnin määristä suomalaisissa korkeakouluissa on miltei mahdotonta tehdä.

Ruotsissa tilastointi on kattavampaa. Pelkästään vuonna 2022 ruotsalaisissa korkeakouluissa 2?671 opiskelijaan kohdistettiin kurinpitotoimia. Kurinpitotoimia voidaan kohdistaa muun muassa tenttivilpeissä ja kurssitöiden plagioinnissa.

Tenk on opetus- ja kulttuuri­ministeriön asettama asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on estää tutkimusvilppi. Tenkin tavoitteena on myös edistää hyvää tieteellistä käytäntöä.

Mallina hyvästä tieteellisestä käytännöstä toimii Hyvän tieteellisen käytännön HTK-ohje, jonka päivitetty versio julkaistiin maalikuussa 2023. Aiemman, vuonna 2012 julkaistun ohjeen noudattamiseen olivat sitoutuneet kaikki Suomen yliopistot ja ammatti­korkea­koulut.

HTK-ohje määrittelee plagioinnin luvattomaksi lainaamiseksi, jolla tarkoitetaan toisen tekemän työn tai tutkimus­ideoiden käyttämistä ilman lupaa tai viittauksetta.

Plagiointia on esimerkiksi toisen henkilön tekstin tai sen osan, tutkimus­suunnitelman, tutkimustuloksen, aineiston, idean tai havaintojen esittäminen tai käyttäminen omissa nimissä ilman asiamukaista viittaamista.

Korkeakouluilla ei ole velvoitetta ilmoittaa plagioinnista eteenpäin. Kuva: Colourbox, Kuvankäsittely / IS

Spoofin mukaan opiskelijan valmistumisen jälkeen opinnäytteistä paljastuneet plagiointi­tapaukset on tähän asti tutkittu Tenkin ohjeistamassa HTK-prosessissa. Jos plagiointi paljastuu ennen opinnäytteen tarkastus­prosessia ja opiskelijan valmistumista, voidaan opiskelija määrätä korjaamaan työnsä.

Spoof nostaa kansanedustaja Laura Huhtasaaren (ps) pro gradu -työn esimerkiksi yliopistojen oma-aloitteisesta, asian yhteis­kunnallisen merkittävyyden perusteella suorittamasta plagiointi­tutkinnasta.

Vuonna 2003 valmistuneesta työssä ilmeni 15 vuotta myöhemmin, että osa sen sisällöstä oli suoraan kopioituja tekstikappaleita toisen opiskelijan aiemmin julkaistusta opinnäytetyöstä. Huhtasaaren tutkintoa ei kuitenkaan lähdetty purkamaan tapauksen johdosta.

- Yleensä tällaisissa tapauksissa on ajateltu, että tilanne katsotaan opiskelijan hyväksi, koska virhettä ei ole huomattu tarkastus­vaiheessa. Jos tutkintoa lähdettäisiin purkamaan, olisi se hyvin raskas prosessi.

Tutkinnon purkamista täytyy hakea hallinto-oikeudesta. Tenkin tietoon on tullut viime vuosina kaksi tapausta, joissa ylempi korkea­koulu­tutkinto on purettu plagioinnin takia, yksi ammatti­korkea­koulussa ja yksi yliopistossa.

Vielä edellisessä, vuoden 2012 HTK-ohjeessa velvoitettiin korkeakoulut ilmoittamaan Tenkille, jos hyväksytyssä pro gradu -tutkielmassa tai ylemmän ammatti­korkea­koulun (YAMK) opinnäyte­työssä havaittiin plagiointi.

Uuden HTK 2023 -ohjeen mukaan tapaukset voi tutkia korkeakoulujen omissa prosesseissa. Myös sähköiset plagiaatin­tunnistus­ohjelmat on saatu opinnäytteiden ohjaustyön avuksi.

Spoofin mukaan muutoksen syy piilee korkeakoulujen sisäisessä muutoksessa. Kun velvoitus annettiin ensimmäisen kerran 1990-luvulla, gradutyöt olivat usein osa laajempaa tutkimushanketta.

Spoof lisää, että YAMK:n opinnäytetyö on ennemmin työelämän kehittämis­tehtävä kuin tieteellinen tutkimus. Tämän vuoksi siihen liittyviä plagiointiepäilyjä ei tarvitse enää tutkia tieteelliseen tutkimuksen laatua valvovassa HTK-prosessissa.

Tenk julkaisee vuosittain tilaston käsitellyistä vilppitapauksista ja siitä, kuinka paljon niitä on ilmoitettu ja kuinka monessa lopulta on todettu vilpin tapahtuneen.

Vuonna 2022 epäilyiden pohjalta todettiin kaksi vilppitapausta jo julkaistuissa tutkielmissa, toinen pro gradu -tutkielmassa ja toinen YAMK:n opinnäyte­työssä.

Plagiointi on yleistynyt ja helpottunut digitalisaation myötä. Ennen opinnäytetyöt kirjoitettiin kirjoja lukemalla. Nykyään kaikki tieto on helposti kopioitavissa internetistä. Kuva: Colourbox, Kuvankäsittely / IS

Plagiointi on yleistynyt opintojen sähköistymisen myötä korkeakoulujen opinnäytetöissä, väittää yhteis­kunta­tieteiden tohtori Erja Moore.

Moore tutkii aktiivisesti plagiointia ja käy läpi julkaistuja opinnäytetöitä pyrkien tunnistamaan niiden sisällöstä plagiointia.

Havaintojaan ja mietteitään Moore julkaisee Plagiointitutkija-blogissaan. Lisäksi hän on julkaissut tieteellisiä tutkimuksia aiheesta.

Mooren mukaan plagiointi on lisääntynyt huomattavasti 2000-luvun alun jälkeen. Silloin vielä pystyttiin "puhumaan tapauksista". Nyt tilanne on hänen mukaansa eri.

Sähköistymisen myötä plagioinnista on tullut Mooren mukaan helpompaa, kun kokonaisia kappaleita ja ajatuksia on mahdollista kopioida eri lähteistä.

Useimmiten plagioinnissa on kyse Mooren arvion mukaan siitä, että opiskelija ei käy läpi alkuperäistä lähdettä. Tämän sijaan hän ottaa ajatuksen tutkielmaansa toisesta tutkielmasta suoraan. Tällöin lähdeviite otetaan toisesta tutkimuksesta mukaan oman plagioidun tekstin osaksi.

Myös täysin sepitettyjä lähteitä saatetaan käyttää. Läpikäymissään opinnäytetöissä Moore on tunnistanut vastaavia tapauksia.

Moore muistuttaa, että opiskelija ei välttämättä tajua tai edes tiedä plagioivansa tekstiään puutteellisen ohjauksen takia. Tämän takia opiskelijan ohella myös opinnäytetyötä valvovalla opettajalla on kriittinen rooli työn toteutuksessa.

Digitalisaation myötä korkea­koulu­opiskelijoiden luku- ja kirjoitustaito ovat heikentyneet, Moore arvioi. Tämä vaikuttaa myös siihen, miksi plagiointia todetaan enemmän.

- Tätä ei ole juurikaan tutkittu, vaikka se on olennaista opinto­menestyksen kannalta. Kun opiskelijat eivät osaa enää kunnolla lukea tai kirjoittaa, on opinnäytetöiden tekeminen haastavaa.

Moore on perehtynyt ennen kaikkea YAMK-tasoisten opinnäyte­töiden tutkimukseen. Hänen arvionsa mukaan huono luku- ja kirjoitustaito näkyvät erityisesti niissä.

- Töitä ei ole kirjoitettu akateemisesti ja niissä voi olla monia puutoksia. Lähdetekstiin voidaan viitata virheellisesti tai ei viitata ollenkaan.

Korkeakouluissa plagioinnin tunnistuksen apuna on nykyaikana Turnitin tai Ouriginal -palvelut.

Opiskelija palauttaa esimerkiksi kurssityönsä tai opinnäytetyönsä palveluun, jolloin palvelu kertoo, miten suuri osa tekstistä on samaa kuin aiemmin sähköisesti julkaistuissa teksteissä.

- Sitä, miten järjestelmät tunnistavat suomenkielisten tekstien saman­kaltaisuuksia, ei ole tutkittu.

Moore huomauttaa myös, etteivät palvelut tunnista virheellisiä tai valheellisia lähteitä. Palvelua on myös helppo huijata esimerkiksi muokkaamalla sijapäätteitä tai vaihtamalla sanajärjestystä, jolloin plagiointi jää tunnistamatta. Aina se ei myöskään tunnista, jos esimerkiksi englannin­kielinen teksti on käännetty suoraan suomeksi päätelmiä myöten.

Kuvituskuva. Kuva: Colourbox, Kuvankäsittely / IS

Helsingin yliopiston opinto­asiain­päällikön Anu Holvikiven mukaan plagiointi­tapaukset opinnäyte­työ­tasolla ovat hyvin harvinaisia Helsingin yliopistossa. Viimeksi Holvikivi muistaa vakaviin seuraamuksiin johtaneen tapauksen 1990-luvulta, jolloin opiskelija erotettiin vuodeksi pro gradu -tutkielmassa tapahtuneen plagioinnin vuoksi.

Gradun hylkääminen muiden perusteiden kuin plagioinnin vuoksi on yleisempää. Tämäkin on kuitenkin Holvikiven mukaan harvinaista, eikä sitäkään satu edes vuosittain.

Holvikiven mukaan puolestaan pientä plagiointia esiintyy aika-ajoin kaikissa tiedekunnissa. Usein tapaukset ovat sellaisia, joissa esimerkiksi lähdeviite on jäänyt merkitsemättä. Näissä tapauksissa opiskelijaa pyydetään korjaamaan virheensä.

- Tahallisuutta esiintyy vähän. Jos opiskelija ei jää haaviin plagioinnista, niin sitähän ei tietenkään tiedetä.

Myös Tampereen yliopistolta kerrotaan sähköpostitse vastaavan­laisesta tilastosta. Vain yksi tiede­kunta­neuvoston käsittelyyn edennyt plagiointitapaus muistuu mieleen.

Metropolian ammattikorkea­koulussa plagioinnin estämiseen on pyritty puuttumaan kuluneen vuoden ajan tiukemmin Wihi-järjestelmän avulla. Järjestelmä toimii opiskelijan ja ohjaajan vuorovaikutuksen valvojana koko opinnäytetyön ajan. Lisäksi palvelun sisällä käytössä on Turnitin-järjestelmä.

Metropolian jatkuvan oppimisen johtajan Heidi Rontun mukaan kahden viime vuoden aikana on todettu yksi plagiointi­tapaus YAMK-opinnäyte­työssä sen jälkeen, kun työ on hyväksytty.

Usein plagiointi ehditään tunnistaa ennen palautusvaihetta, jolloin opiskelijalle annetaan tilaisuus korjata virheet.

Rontu korostaa, että ohjaajalla on yhtä lailla merkittävä vastuu siinä, ettei plagiointia tapahdu. Ohjaajan täytyy seurata opiskelijan työskentelyä ja tarjota myös tukea tieteellisessä kirjoittamisessa sekä oikeiden menetelmien käytössä.

Turun yliopistossa tieto vilppitapauksista kerätään niin opinnäytetöiden kuin tenttien ja harjoitustöiden osalta opettajien täyttämän lomakkeen kautta. Yliopistolta kerrotaan, että vuosien 2013-2019 aikana todettiin viisi vilppitapausta opinnäyte­töissä. Vuosina 2020 ja 2021 tapauksia ei todettu.

Yliopistolta kuitenkin kerrotaan, että vilppitapausten ilmoittaminen on opettajien omalla vastuulla, joten tapauksia voi jäädä tilastojen ulkopuolelle.

Myös korkeakoulujen kokoerot on otettava huomioon suhteuttaessa vilppitapauksia. Turun yliopistossa opiskelijoita on noin 22?000 ja Helsingin yliopistossa noin 30?000, Metropoliassa puolestaan noin 17?000.

Kuluneen vuoden aikana keskustelu tekoälystä on nostanut päätään korkeakouluissa. Myös Spoof kertoo saaneensa monilta opettajilta kyselyitä sen käytöstä opinnäytetöissä.

Miltei kaikista korkeakouluista löytyy jo ohjeistukset tekoälyn käyttöön, ja ammatti­korkea­koulujen rehtorineuvosto Arene ry on julkaissut kaikkia AMK:ita koskevan ohjeistuksen. Lisäksi esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa tekoälyä saa käyttää opinnäytetyössä, tosin ainoastaan opettajan luvalla.

Spoof pitää tekoälysovellusten käyttöä pohjimmiltaan positiivisena asiana ja uskoo niiden luovan monipuolisia mahdollisuuksia oppimiseen sekä opiskeluun.

On kuitenkin tärkeää, että opettajat ovat tietoisia sen mahdollisuuksista ja osaavat tukea opiskelijoita sen käytössä. Myös sen uhat plagioinnin suhteen on syytä tunnistaa. Tekoälyn käytöstä onkin opiskelijan aina erikseen ilmoitettava opintosuorituksen yhteydessä.

Tekoälyn käytön lisäksi niin sanottujen haamukirjoittajien käyttö saattaa yleistyä. Niin Moore kuin Spoof tunnistavat ongelman.

Spoof arvioi, että tilattujen opintosuoritusten lukumäärät ovat Suomessa vielä vähäisiä. Ne voivat kuitenkin kasvaa englanninkielisten tutkintojen lisääntyessä. Töitä voidaan Spoofin mukaan tilata niin sanotuista opinnäyte­työ­tehtaista ulkomailta.

Näistä opiskelija voi maksua vastaan tilata opinnäytetyön tai opinnäytetyön osia itselleen valmiina. Tehtaista on mahdollista tilata esseitä, väliraportteja ja seminaariesityksiä. Tällaisen tekstin esittäminen omissa nimissä on opintovilppiä.

Moore huomauttaa, että etäaika on tehnyt ilmiöstä entistä helpomman.

- Kun opinnäytetyön istunnot ovat olleet etänä eikä ohjaaja tunne opiskelijoita, joku muu on voinut osallistua gradu­seminaareihin opiskelijan puolesta helpostikin. Opiskelija voi sanoa, että kamera ei toimi ja sen turvin joku muu voi pitää esittelyitä.